Vesienergia

Vesienergialla tarkoitetaan vesivoimaa, aaltoenergiaa, vesilämpöä ja vesijäähdytystä. Turbiinien avulla virtaavasta vedestä voidaan tuottaa sähköä tai lämpöpumppujen avulla esimerkiksi järvi- tai viemärivedestä voidaan ottaa talteen lämpöä. Vesienergia on kotimainen, uusiutuva ja vähäpäästöinen energialähde.

Vesivoima

Vesivoima on olennainen ja tärkeä osa pohjoismaista ja suomalaista sähköjärjestelmää runsautensa ja säädettävyytensä takia. Suomessa vesivoiman tuotanto on vuosina 2005 – 2015 ollut keskimäärin lähes 14 TWh. Vuonna 2015 tuotanto oli peräti 17 TWh.

Suomessa on yli 10 MW:n suurvesivoimalaitoksia 58, pienvesivoimalaitoksia 83 (1 – 10 MW, ja noin 100 mini- tai mikrovesivoimalaa.

Kehitysnäkymät

Vesivoimaa voidaan lisätä nykyisten voimaloiden tehojen korotuksilla ja kunnostamalla myös vanhaa pientuotantoa. Ilmastonmuutoksen seurauksena sateisuus todennäköisesti jonkin verran lisääntyy.

Sähköenergian varastoinnin kasvavat tarpeet saattavat myös johtaa pumppulaitosten käyttöönottoon Suomessa. Tällaisia vaihtoehtoja on ainakin tutkittava.

Määrällinen arvio tulevasta

Vesivoiman keskiarvo voi jatkossa olla noin 14 – 17  TWh vuodessa.

Haasteet

Vesivoiman lisärakentaminen on herättänyt aina paljon keskustelua liittyen luonnonsuojeluun yleensä ja vaelluskalojen pääsyyn lisääntymisalueilleen. Juuri hiljattain Sipilän hallitus on linjannut, että koskiensuojelulakia ei avata. Vesivoimaa voidaan lisätä vanhojen voimaloiden tehoja korottamalla sekä muuten kunnostamalla vanhaa vesivoimaa. Erityisesti pienvesivoima on huomattavalta osalta teollisuuden kehityksen ja sähköistymisen ajalta, mikä tarkoittaa että sen kunnostaminen vaatii uusinvestointiin verrattavassa määrin resursseja.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-yksikkö on teettänyt keväällä 2017 selvityksen, jossa kerättiin 153 vesivoimalaitoksen (teho alle 5 MW) lupapäätökset. Työssä selvitettiin vesivoimalaitoksille määrättyjä kalatalousvelvoitteita sekä virtaamavelvoitteita koskevien lupamääräysten sisältöä. Selvitys Suomen alle 5 MW vesivoimalaitosten sekä niihin välittömästi liittyvien säännöstelyhankkeiden vesilain mukaisten lupien kalatalousvelvoitteista

Vesivoimateollisuuden mahdollisuudet

Suomessa on hyvää osaamista vesivoimaloiden rakentamisessa sekä siihen liittyvien laitteiden valmistuksessa. Kansainvälisesti uudeksi energialähteeksi on kehittymässä aaltovoima. Vaikka sen suora soveltaminen Suomen oloissa ei olekaan mahdollista, on toivottavaa, että suomalaiset aaltovoimateknologiayritykset pääsevät alan kansainvälisille markkinoille.

Tärkeimmät poliittiset kysymykset

Lähienergialiitto kannattaa vanhan pienvesivoiman kunnostamisen tukemista. Se on verrattavissa kokonaan uuden energiakapasiteetin luomiseen ja siksi myös sen kuuluisi kuulua uusiutuvien energiamuotojen tukien piiriin. Suomessa on runsaasti mini- ja mikroluokan käyttämättömiä tuotantopaikkoja, joiden kunnostamista lähienergiakohteiksi sopivilla paikoilla olisi tutkittava.

Pienvesivoimalat Suomessa

Vuonna 2009 Suomessa oli käytössä 152 pienvesivoimalaitosta, joista 79 laitosta on teholtaan 1-10MW:n kokoisia ja 73 laitosta pienempiä kuin 1 MW. Normalisoitu (EU:n määrittelemä keskiarvoinen) vuosienergiatuotanto on 1089 GWh/a. Suomen pienvesivoimalaitosten keskikoko on 2MW ja keskimääräinen vuosituotanto on 8GWh/a. Tämä on huomattavasti suurempi kuin EU-27 maiden pienvesivoimalaitosten keskiarvo (0,6 MW ja 1,95 GWh/a).

Pienvesivoiman merkitys Suomen teollistumisessa

Ikiaikaiset myllynpyörät ovat oiva osoitus pienvesivoiman mahdollisuuksista. Suomessa pienvesivoimalaitosten tyypillinen putouskorkeus on 2 – 6 metriä ja teho 100 – 1000 kilowattia, jolloin puhutaan usein myös minivesivoimasta. Tällaiset laitokset eivät tarvitse erillisiä vesialtaita. Laitosten laitosten käyttöikä on 60 – 100 vuotta. Voimalarakennuksetkin sopeutuvat hyvin ympäristöön.

Pienvesivoimalla oli suuri rooli Suomen teollistumisessa. Metsäteollisuus sai jo 1900-luvun alussa 60% energiasta vesivoimasta, jonka kapasiteetti ylitti jo 12 megawattia.

Pienvesivoiman potentiaali Suomessa

Kiinnostus pienvesivoiman jäljellä olevan tuotantopotentiaalin käyttöönottamiseksi on kasvanut, kun ilmastonmuutoksen torjumiseksi fossiilisten polttoaineiden tilalle etsitään korvaavia energialähteitä. Vesivoimapotentiaalia on Suomessa jäljellä suojelemattomissa vesistöissä noin 663 MW ja 2 352 GWh/a.

Jäljellä oleva potentiaali jakautuu kokoluokkiin seuraavasti:

• minivesivoima (alle 1 MW) 144 MW / 1 021 GWh/a;
• pienvesivoima (1-10 MW) 144 MW / 392 GWh/a; ja
• yli 10 MW vesivoima 375 MW / 939 GWh/a.

Pien- ja minivesivoimapotentiaalin osuus on yhteensä siis 288 MW ja 1 413 GWh/a. Lähde: Kauppa- ja teollisuusministeriön selvitys 2005.

Lisätietoja

Lähienergia – rakennamme puhtaan energian Suomea

Motivan Vesivoima-sivusto.

Pienvesivoimayhdistys ry.

Pienvesivoimalaopas pienvesivoimalan käyttöönottoa varten.

Artikkeleita vesivoimasta