Tuore Rinteen hallituksen hallitusohjelman energia- ja ilmastopoliittinen osuus sisältää suuren joukon erittäin kannatettavia asioita, mm. energia- ja liikenneverotuksen uudistuksen, lämpöpumppujen ja hukkalämmön käytön edistäminen lämmöntuotannossa, monipuoliset tuki-instrumentit erityisesti nykyisen rakennuskannan hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Hallitusohjelman toteutuksen tekee haastavaksi se, että tavoitteita oli erittäinen runsas joukko, joista suuri osa on kuvattu varsin karkealla tasolla. Tämä vaikeutti energia- ja ilmastopoliittisen kokonaisuuden arviointia. Hallitusohjelman sisältämä suuri joukko selvityksiä on varmasti tarpeen, mutta jäimme kaipaamaan erityisesti näiden osalta konkreettisempaa otetta.
Vihdoin Suomi sai riittävän kunnianhimoisen ilmastotavoitteen
Ensimmäinen ja tärkein havainto hallitusohjelman sisältöön on: Lähienergialiitto kannattaa hallitusohjelman tavoitetta ”Hallituksen päätöksillä Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja.”
Hallitusohjelman lähtökohtaan on helppo yhtyä ja toivoa ennustettavaa ja pitkäjänteistä ilmastopolitiikkaa “Kunnianhimoinen, johdonmukainen ja ennakoitava ilmastopolitiikka luo vakaan investointiympäristön, mikä on mahdollisuus suomalaisille yrityksille ja työllisyydelle. Erityinen huomio kiinnitetään siihen, että investointiympäristö on Suomessa houkutteleva. Ilmastoteknologian ja vähähiilisen tuotannon tuomat mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. Kun Suomi on mukana osana globaalien ilmiöiden ja megatrendien ratkaisuja, syntyy kestävää talouskasvua ja uudenlaista vientiä.”
Nykyinen energiaverotus on muodoltaan liian monimutkainen ja lisäksi sen ohjausvaikutus päästöjen vähentämisessä on lähes mahdotonta arvioida. Joten otamme ilolla vastaan hallituksen suunnitelman verotuksen uudistamisesta ja erityisesti sen laajuudesta: energiaverotuksen uudistus, liikenteen verotuksen uudistus, kiertotalouden edistäminen sekä päästöihin perustuvan kulutusverotuksen selvittäminen.
Ilmastonmuutoksen vastustamisessa hallituksen EU-tason tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ovat kannatettavia: EU saavuttaa hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050; 2030 päästövähennysvelvoitteen tiukentamista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna; päästöoikeuksia määrän nykyistä suurempi vähennys; päästöoikeuksia mitätöinti; EU:n yhteisestä tai pohjoismaisesta päästöoikeuden lattiahinta.
Suomalaisten puhtaan energian yritysten toimintaedellytysten parantaminen on koko Suomen etu
Lähienergialiitto näkee tärkeänä tukea suomalaisten yritysten ja tutkimuksen toimintaedellytyksiä puhtaan energian palveluiden kehittämisessä. Hallituksen lisäpanokset ja TKI-määrärahat ovat tervetullut muutos eri vaiheessa oleville yrityksille, yliopistoille ja korkeakouluille.
Energiamurroksen nopea läpivienti ja siihen tarvittavat investoinnit kiittävät hallituksen lupaamaa 3 miljardin euron investointiohjelmaa.
On hienoa, että hallitusohjelma haluaa nostaa julkisten toimijoiden roolia puhtaan energian investoijana ja tätä kautta syntyvien referenssitoimitusten lähteenä. Hallitusohjelmassa esitetty tavoite “kasvatetaan innovatiivisten hankintojen määrää 10 prosenttiin julkisista hankinnoista vaalikauden loppuun mennessä” on hyvää kehitystä, mutta jäimme kaipaamaan konkreettisempaa kuvausta mitä toimenpiteitä tavoitteen toteutumiseen ja seurantaan on suunniteltu.
Energiajärjestelmä sähköistyy, hajautettu tuotanto lisääntyy ja monipuolistuu. Syntyvä kokonaisuus vaatii älykästä ohjausta kaikilla järjestelmän tasoilla
Lähienergialiitto yhtyy hallitusohjelman näkemykseen, että yhteiskunnan sähköistyminen ja energiajärjestelmien (sähkö-, lämpö- ja liikenne) kytkeytyminen toisiinsa johtaa uusiutuvan sähköntuotannon merkittävään lisääntymiseen. Lähienergialiitto kiittää hallitusohjelman hajautetun tuotannon roolin huomioivaa kirjausta. Olemme samaa mieltä, että sääntelyä ja verotusta pitää kehittää niin, että energian pientuotannon hyödyntäminen helpottuu kaikille osapuolille, mukaan lukien taloyhtiöt, pientalot ja maatilat. Tavoitteena on oltava, että kaikilla mainituilla osapuolilla on samat mahdollisuudet osallistua energiamurrokseen.
Energiajärjestelmän uudistukseen liittyvä tuotannon ja kulutuksen jousto on välttämätön komponentti tulevaisuuden älykkäässä energiajärjestelmässä. Nykyisin kulutuksen joustot (pl. teollisuus) eivät ole ainakaan taloudellisesti houkuttelevia. Hallitusohjelman maininnan tämän edistämiseksi ovat kannatettavia.
Lämmityksen päästöjen vähentämiseksi erityisesti kaukolämmön tuotannon on vaihduttava polttoon perustumattomiin tuotantotapoihin, joita täydennetään erilaisilla lämmön varastointitavoilla. Hallitusohjelma on tunnistanut oikean ja merkittävän kehittämiskohteen. Lähienergialiitto kiittää tähän keinoon yhdistettyä tavoitetta luopua öljyn käytöstä lämmityksessä 2020-luvun aikana – valtion ja kuntien kiinteistöjen esimerkin vauhdittamana. Muiden kiinteistöjen osalta lämmönlähteen vaihtoon varattu 80 M€ vuosille 2020-2022 vaikuttaa hyvin mitoitetulta.
Hallitusohjelmassa mainitut – päästöohjausta lisäävät – energiaverotuksen muutokset (teollisuuden energiaveron palautuksen poisto, sähkön II veroluokan laajennus ja sähköveron laskeminen) ovat kannatettavia. Erityisen kiitoksen ansaitsee kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien lämpöpumppujen ja konesalien hukkalämpöjen hyödyntämisen siirto sähköveron veroluokkaan II.
Tuulivoima rooli merkittävänä – jopa 30 TWh/vuosi vuonna 2030 – puhtaana sähköntuotantomuotona on kiitettävällä tavalla huomioitu hallitusohjelmassa. Maatuulivoiman osalta tuotantomäärät kasvavat markkinaehtoisesti, mutta merituulivoiman rakentamisen edellytyksiä on parannettava. Hallitusohjelmassa kuvatut merituulivoimaa edistävät toimenpiteet ovat toteutuessaan riittävät.
Rakennusten päästövähennyksiin suunnitellut toimenpiteet lupaavat nykyistä laajemmalle joukolle tuki-instrumentteja. Mutta nykyisellä taloudellisella panostuksella
Rakentaminen ja rakennukset tuottavat yli kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Näitä päästöjä on vähennettävä, jotta Suomi saavuttaa kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa. Hallitusohjelman nykyisen rakennuskannan päästövähennyksiin kuvaamat toimenpiteet ovat kannatettavia, koska niiden avulla nykyistä useammat pääsevät taloudellisten tukitoimien piiriin. Koska valtion taloudellinen panostus näyttää säilyy lähes nykyisellä tasolla, on toivottavaa että tuen kohdentamisen kriteerit tehostavat vaikutusta.
Lähienergialiitto toivoo, että käynnistettävät selvitykset löytävät keinot, joilla kaikkia suomalaisia tuetaan tasapuolisesti rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa ja päästöttömään lämmitykseen siirtymisessä. Lisäksi näemme itsestään selvänä, että tämä vaatii myös lisäpanoksia sekä alan koulutukseen että tutkimukseen.
Liikenteen päästövähennyksiin on suunniteltu haasteen laajuuden huomioiva, kattava joukko toimenpiteitä – kaikki vaihtoehtoiset käyttövoimat huomioiden
Liikenne tuottaa noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Näitä päästöjä on vähennettävä, jotta Suomi saavuttaa kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa. Hallitusohjelma tunnistaa oikein liikenteen käyttövoimien nopean muutoksen, käynnissä oleva automatisaatioon liittyvä teknologinen murroksen ja liikkumispalveluiden yleistymisen.
Hallitusohjelmassa kuvattu, sosiaalisesti tasapuolinen kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistus sisältää erittäin kattavat ja oikein kohdistetut toimenpiteet, jotta liikenteessä pystytään merkittäviin päästövähennyksiin. Toimenpiteet näyttävät olevan looginen jatke nykyisiin, kaikki vaihtoehtoiset käyttövoimat huomioiviin toimenpiteisiin ja tuovat pitkäjänteisyyttä Suomen liikennepolitiikkaan. Lisäksi liikennesuoritetta vähentävät liikkumisen palveluiden (MaaS) ja niiden perustana olevan julkisen liikenteen tukitoimenpiteet otetaan ilolla vastaan.
Ehdotetun kansallisen biokaasuohjelman avulla on mahdollista saada kaikki toimijat pohtimaan sitä, missä biokaasun arvo maksimoituu yhteiskunnallisesti sekä ilmastollisista näkökohdista. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden ohjata eri tukimekanismein biokaasua oikeaan suuntaan.
Luetellut hallinnollisten esteiden poistot ja sääntelyn parannukset, esim. auton käyttövoiman konversiot, jotka mahdollistavat vähäpäästöisemmän liikkumisen, otetaan huomioon niin auto-, ajoneuvo- kuin käyttövoimaverotuksessa sekä sähköjärjestelmään sähköautojen latausta varten tehtävät muutokset olisivat mahdollisia ilman osakkeenomistajien yksimielisyyttä, ovat oikean suuntaisia toimenpiteitä. Näiden tyyppisten muutoksien toivomme toteutuvat mahdollisimman nopeasti.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
Koko hallitusohjelma liitteineen löytyy tämän linkin avulla.
