Lämmitystä pitää sähköistää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

fingrid sähköasema sähköverkko

Sähkön käyttöä lämmitykseen on haluttu perinteisesti hillitä. Tähän tarvitaan uutta ajattelua ja asennemuutosta.

 

Polttamisesta on luovuttava

Perinteinen suhtautuminen sähköenergiaan pohjautuu siihen, että sähkö on pitkälle jalostunutta mekaaniseen työhön verrattavaa energiaa, joka tuotetaan polttamalla voimalaitosprosessissa. Tällä tavoin polttoaineen kemiallisesta energiasta pystytään muuntamaan sähköksi lauhdelaitoksissa noin kolmannes ja parhaimmillaankin kaasukombivoimalaitoksilla alle 60 prosenttia. Loppu polttoaineen energiasta menee hukkaan, ellei muuta hyötykäyttöä prosessissa syntyvälle lämmölle keksitä. Tämän energiatehokkuusajattelun takia sähkön käyttöä on ollut tarpeen ja järkevää hillitä.

Tilannekuva on kuitenkin muuttunut. Pariisin COP21-kokouksessa joulukuussa 2015 sovittiin maapallon keskilämpötilan nousun rajaamisesta kahteen asteeseen vuoteen 2100 mennessä verrattuna esiteolliseen aikaan. Jotta tavoite täyttyisi, vuoteen 2050 mennessä kaikki ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt on nollattava ja tämän jälkeen hiilidioksidia on sidottava ilmasta tavalla tai toisella. Viimeistään tässä vaiheessa polttamisesta tulee ongelma.

 

Sähköistäminen on keino tehdä lämmitysjärjestelmästä päästötön

Lämpöpumput ovat lämmitysjärjestelmän sähköistämisessä keskeisessä roolissa. Lämpöpumpuilla voidaan tuottaa lämpöä energiatehokkaasti sähköä käyttäen. Niiden avulla voidaan hyödyntää teollisuuden ja yhteiskunnan jätelämpöjä tai vesistöön, maahan ja ilmaan varastoitunutta auringon lämpöenergiaa kaukolämmön tuotantoon. Houkuttelevimpia kohteita ovat korkealämpöiset jätelämmön lähteet. Esimerkiksi teollisuuskokoluokan lämpöpumpuilla voidaan tuottaa noin 40 °C asteen lämpöisestä vedestä, jota on saatavilla esimerkiksi metsäteollisuuden prosesseista, 85 °C asteen kaukolämpövettä kolmin-nelinkertainen määrä suhteessa käytettyyn sähköenergiaan.

 

Lämpöpumput voivat käydä tuuli- ja aurinkovoimalla

Massatuotetuista tuuli- ja aurinkovoimasta on jo tullut tai tulossa edullisinta uutta sähköntuotantokapasiteettia useimmilla alueilla maailmassa. Yhteistä tuulelle ja auringolle on, että ne tuottavat sähköä polttoaineen ollessa ilmaista. Haittapuolena on vaihteleva tuotanto, joka lisää joustojen ja varastojen tarvetta muualla energiajärjestelmässä. Lämpöpumppuja voidaan käyttää kysynnänjoustoon ja näin lisätä sähköjärjestelmän joustavuutta. Lämpöpumppujen avulla voidaan myös lisätä edullista varastokapasiteettia. Kun uusiutuvaa sähköä on tarjolla runsaasti, lämpöpumpuilla voidaan varastoida sähköä lämmöksi kaukolämpöverkkoihin ja vesivaraajiin.

 

Yhteiskunnan tulisi edistää lämmityksen sähköistymistä

Päästökauppa pitää huolen siitä, että kasvava sähkön kulutus ja sitä kautta tarvittava lisätuotanto ei kasvata hiilidioksidipäästöjä. Nyt monet ohjauskeinot eivät kuitenkaan edistä lämmityksen sähköistymistä. Esimerkiksi kiinteistön energiatehokkuusluvun laskennassa sähkölämmityksen kerroin on 1.7, kun fossiilisilla polttoaineilla vastaava luku on 1.0 ja uusiutuvilla polttoaineilla 0.5. Sähkön käytöstä maksetaan Suomessa yksityisellä sektorilla ja palvelusektorilla lähes 2,8 snt/kWh sähköveroa, joka on tällä hetkellä lähes yhtä suuri kuin sähköenergian keskimääräinen veroton pörssihinta. Sähkön kulutuksen verottamisen sijaan olisikin hyödyllisempää verottaa enemmän fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

 

Kirjoittaja

Professori Jero Ahola
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Smart Energy Transition -hanke

 

Julkaistu alunperin Smart Energy Transition -hankkeen blogissa.

 

Ajankohtaista

Tervetuloa Työtä ja bisnestä lähienergialla -seminaariin 15.5.!

Seminaari on täynnä, joten siihen ilmoittautuminen on päättynyt. Suomen Lähienergialiitto järjestää Työtä ja bisnestä lähienergialla- seminaarin 15.5 klo 12:30-15:00 Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun tiloissa (Runeberginkatu 14-16, Helsinki). Panelisteina ja puhujina on eturivin poliitikoita sekä alan asiantuntijoita. Ohjelma 12:30 Avauspuheenvuoro: Lähienergia vahvistaa aluetaloutta Seminaarin puheenjohtaja, Senior adviser Jukka Noponen, Sitra 12:40 Työtä ja kasvua kotimaisia vahvuuksia korostavalla energiapolitiikalla […]