Lämpöpumppujen ja konesalien käyttämä sähkö sähköveron alempaan veroluokkaan

by

lämpöpumppuja varaajia talotekniikkaa

Verohallinto järjesti 9.12.2021 infotilaisuuden energiaverotuksen muutoksista. Tämän kirjoituksen pohjana on tilaisuudessa  käytetyt esitykset. Tausta lakimuutoksille löytyy Marinin hallituksen hallitusohjelman kirjauksista ja kehysriihessä 2021 sovitut asiat. Lakimuutokset ovat: Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta (1260/2021) muuttuu 1.1.2022 lukien ja muutoksista annettu hallituksen esitys 212/2021 vp (biokaasu, lämpöpumput ja konesalit).

Verohallinnon 20.11.2024 julkaisema energiavero-ohje

Lämpöpumppujen sähköverotus

Alkuun huomio: Lämpöpumppujen, sähkökattiloiden ja geotermisen lämmön kiertovesipumppujen sähköveron siirtyminen veroluokkaan II vaatii EU:n Komission hyväksynnän. Sähköveron muutos tuli voimaan 1.7.2022,  komission luvan jälkeen annetulla valtioneuvoston asetuksella.

Lämpöpumpuista veroluokan II sähköveroa saavat;

  • Kaikki kaukolämpö- ja kaukokylmäverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput.
  • Muut lämpöpumput, jos niiden lämpöteho on vähintään 0,5 MW.
  • Jos samaa kiinteistöä palvelee useita lämpöpumppuja ja ne toimivat yhdessä muodostaen toiminnallisen kokonaisuuden, lasketaan näiden lämpötehot yhteen. Jos yhteenlaskettu lämpöteho on vähintään 0,5 MW saavat nämä myös käyttää veroluokan II verolla verotettua sähköä.
  • Yhdistetyn voimalaitoksen (CHP-laitos) yhteydessä olevat lämpöpumput katsotaan aina omaksi erilliseksi yksiköksi, eikä osaksi voimalaitosta. Yhdistetyn voimalaitoksen (CHP) yhteydessä olevia lämpöpumppuja ei pidetä osana voimalaitosta eikä niiden lämmön tuotantoa enää lasketa osaksi voimalaitoksen hyötylämpöä.

Sähkökattiloiden kuluttamasta sähköstä kannetaan myös veroluokan II sähkövero.

Geotermisen lämmön kiertovesipumppujen kuluttamasta sähköstä kannetaan myös veroluokan II sähkövero.

  • geotermisellä lämmöllä tarkoitetaan maan sisällä radioaktiivisen hajoamisen tuloksena yli 500 metriä syvässä lämpökaivossa syntyvää lämpöä

Lämpöpumpun teholla tarkoitetaan sen nimellislämpötehoa. Yksittäisen lämpöpumpun lisäksi alennettu sähkövero koskee myös useammasta lämpöpumpusta koostuvaa toiminnallista kokonaisuutta, jos siihen kuuluvien lämpöpumppujen yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 0,5 megawattia.

Määritelmiä:

  • lämpöpumpulla tarkoitetaan laitteistoa tai tietyllä alueella toimivaa useiden laitteistojen muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta, jossa voidaan ottaa lämpöä talteen ulkopuolisesta lähteestä;
  • kaukolämpöverkolla ja kaukokylmä-verkolla toisiinsa liitetyistä kaukolämpö- tai kaukokylmäjohdoista ja kaikista niihin kuuluvista säiliöistä, laitteista ja laitteistoista sekä niiden käyttöä samoin kuin kaukolämpö- tai kaukokylmäpalveluiden tuottamista palvelevista muista laitteista muodostettua kokonaisuutta, jonka kautta kaukolämpö- tai kaukokylmätoimija elinkeinotoiminnassaan toimittaa lämpö- tai kylmäenergiaa asiakkaille;
  • sähkökattilalla sähköenergiaa lämmönlähteenä käyttävää astiaa, jossa lämmitetään nestettä tai kaasua;
  • geotermisellä lämmöllä maan sisällä radioaktiivisen hajoamisen tuloksena yli 500 metriä syvässä lämpökaivossa syntyvää lämpöä;
  • geotermisen lämmön kiertovesipumpulla geotermisen lämmön tuotantolaitteistossa olevaakiertovesipumppua, jota käytetään siirtämään lämmönlähteestä lämpöä veteen sitoutuneena ämpöpumpun höyrystimelle.

Lisätietoja sivut 19-24: Esitysaineisto ylitarkastaja Antti Saastamoinen, verotuksen ohjausyksikkö.

Konesalien sähköverotus

Uusi sääntely koskee vain lain voimaantulon jälkeen alemman sähköveron piiriin pääseviä konesaleja. Nykyisin jo konesalisähkön piirissä olevien konesalien osalta mikään ei muutu. Konesalien sähköveron piiriin pääsemisen vaatimuksena säilyy myös se, että yritys harjoittaa tietopalvelutoimintaa, tietojenkäsittelyä, palvelintilan vuokrausta ja siihen liittyviä palveluja pääasiallisena elinkeinotoimintanaan. Nykyisin käytetty tehoraja 5 MW on ollut konesalin kokonaisteho, mutta jatkossa konesalien tehorajoista tarkastellaan IT-tehoa eli vain palvelinlaitteiden tehoa.

Lisätietoja sivut 4-11: Esitysaineisto ylitarkastaja Antti Saastamoinen, verotuksen ohjausyksikkö.

Kierrätysteollisuuden sähköverotus

Kiertotalouden edistämiseksi ja sen kohtelemiseksi yhdenmukaisesti teollisuuden kanssa teollinen kierrätysmateriaalien valmistus ja jalostus siirretään energiaverotukien piiriin: sähkö verotetaan veroluokan II mukaisesti ja toiminta on oikeutettu energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautukseen.

Tarkoituksena on, että materiaalien ja tuotteiden muuntamista, valmistamista tai jalostamista uusiksi tuotteiksi ja materiaaleiksi, kohdeltaisiin energiaverotuksessa yhdenmukaisesti. Tavaran teollisessa valmistuksessa voi olla kyse lopputuotteen lisäksi myös jatkojalostettavan välituotteen valmistuksesta. Olennaista sähköveroluokkaan II pääsemiseksi on se, että toiminta on erillisenä toimintona teollista. Yrityksen päätoimiala ei ratkaise mitään.

Biokaasun tuotanto ei ole tässä laissa tarkoitettua teollisuutta, eikä se siten ole oikeutettu veroluokan II sähköveroon. Biokaasun tuotannossa käytetystä sähköstä kannetaan veroluokan I mukainen sähkövero.

Lisätietoja sivut 12-18: Esitysaineisto ylitarkastaja Antti Saastamoinen, verotuksen ohjausyksikkö.

Biokaasun verotus

Biokaasulla tarkoitetaan biomassasta tuotettuja kaasumaisia polttoaineita, koostumus pääosin metaania (CH4). Biokaasua siirretään yleisesti maakaasuverkossa, mutta on mahdollista siirtää myös autokuljetuksina joko nesteytettynä tai paineistettuna. Verotusmenettelyt ovat samanlaiset riippumatta miten/missä biokaasu on tuotettu tai missä muodossa kaasua on siirretty. Huom: myös ulkomailta tulevaan biokaasuun on oltava samat verotusmenettelyt, koska verosyrjintä on kiellettyä.

Aiemmin biokaasu on ollut verotonta kaikessa käytössä, mutta jakeluvelvoitteeseen siirtämisen vuoksi tuote on verotettava liikennekäytössä. Näin siksi, että ainoastaan toinen edistämistoimenpide on sallittu, tukea ja velvoitetta ei voi myöntää samanaikaisesti.

biokaasu verotus

 

Valtionvarainministeriö hakee EU:lta lupaa kestävyyskriteerit täyttävän lämmitys- ja työkonebiokaasun verottomuudelle. Kestävä biokaasu on lämmitys- ja työkonekäytössä verotonta. Biokaasun verottomuus tulee voimaan, kun valtiontukilupa on saatu Euroopan komissiosta (lupaa haetaan voimaan takautuvasti 1.1.2022 alkaen). Veroton lämmitysbiokaasu katsotaan käyttäjälleen valtiontueksi

Biokaasua on kuitenkin verotettava myös lämmitys- ja työkonekäytössä, jos se ei täytä kestävyyskriteereitä. Poikkeuksena pientuottajan tuottama ja itse käyttämä ei-kestävä biokaasu.

Biokaasun tuottajille ja pientuottajille tulee rekisteröitymisvelvoite 2022

  • Rekisteriin ilmoitetaan jokainen biokaasun tuotantolaitos erikseen
  • Jos kalenterivuosittainen biokaasun tuotanto jää alle 1 GWh:n, riittää kyseisen laitoksen osalta rekisteröityminen biokaasun pientuottajaksi

Jos biokaasua halutaan varastoida verottomana esimerkiksi nesteytettynä tai paineistettuna, tulee rekisteröinnin sijaan hakea valtuutetun varastonpitäjän lupaa. Jakeluverkkojen haltijoille vapaaehtoinen mahdollisuus rekisteröityä verovelvolliseksi.

Lue tarkemmat ohjeet eri tyyppisten toimijoiden (Maakaasun siirtoverkon haltija (TSO), Biokaasun tuottaja, Biokaasun pientuottaja, Maa- ja biokaasun valtuutettu varastonpitäjä (LNG/LBG/CNG -toimijat), Rekisteröitynyt jakeluverkon haltija (DSO), Maa- ja biokaasun rekisteröity käyttäjä) velvollisuuksista ja määräajoista täältä Esitysaineisto ylitarkastaja Valtteri Klemetti, verotuksen ohjausyksikkö.

 

Lähteet

Esitysaineisto ylitarkastaja Antti Saastamoinen, verotuksen ohjausyksikkö.
Esitysaineisto ylitarkastaja Valtteri Klemetti, verotuksen ohjausyksikkö.

Lähienergialiiton antoi lausunnon aiheesta lokakuussa 2021: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi

 

Ajankohtaista

ProCemPlus hankkeen loppuseminaari tammikuussa – ilmoittaudu

Juuri päättyneessä Business Finlandin ja 11 yrityksen rahoittamassa ProCemPlus (Prosumer Centric Energy Communities towards Energy Ecosystem) hankkeessa on tutkittu energiayhteisöjä laajasti eri näkökulmista. Tutkimusprojektin ovat toteuttaneet yhteistyössä Tampereen yliopisto, VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampereen yliopistossa.   Poikkitieteelliseen projektiin on osallistunut tutkimusryhmiä kolmen eri tiedekunnan neljästä eri yksiköstä; sähkötekniikasta, tietotekniikasta, automaatio- ja konetekniikasta sekä tuotantotaloudesta. Tutkimustyötä on tukenut […]