Lähienergialiitto jatkoi suosittuja aamiaistilaisuuksiaan 26.3.2019 järjestetyllä lämpöpumput teemaan keskittyneellä tilaisuudella. Kuulijat saivat asiantuntevan katsauksen lämpöpumppujen tulevaisuuteen, uusien lämpöpumpputyyppien suosion taustoihin, sekä vakuuttavan esityksen suomalaisesta teknologisesta osaamisen teollisen kokoluokan lämpöpumppujen valmistuksessa.
Lämpöpumput ovat tehneet läpimurron Suomessa 2000-luvun alussa uusiutuvan energian lämmitys- ja viilennysteknologiana. Tällä hetkellä Suomen lämmitysenergiasta yli 10% (yli10 TWh/vuosi) tuotetaan erityyppisillä lämpöpumpuilla, joita on jo pitkälti yli 800 000. Suomessa vuosittaiset investoinnit lämpöpumppuihin olivat vuonna 2017 noin 0,5 miljardia euroa.
Lämpöpumppujen suosio alkoi pientaloista ja on nyt laajentunut kaikentyyppisiin rakennuksiin, sekä alue- että kaukolämmön tuotantoon. Lämpöpumpuilla tuotetaan lämpöä ja viilennys useasta lähteestä: maasta, ilmasta, vedestä, jätevedestä, hukkalämmöistä.
Lämpöpumppujen markkina nyt ja tulevaisuuden trendit
Tilaisuuden avasi Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n Jussi Hirvosen esitys lämpöpumppualan kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä.
SULPU:n tavoite miljoonasta lämpöpumpusta 2020 vaikuttaa Hirvosen mukaan erittäin todennäköiseltä saavuttaa. Lämmityksen päästövähennyksistä hän kertoi. että lämpöpumput ovat siltateknologia sähkön ja lämmön välillä. Tehokasta tapa vähentää polttamisen määrää lämmityksessä.
Jatkossa lämpöpumpuilla on suuri potentiaali päästöjen vähennyksessä: öljylämmityksen korvaaminen, hukkalämpöjen hyödyntäminen ja kaukolämmön tuottaminen.
Jotta tarjolla oleva potentiaali saadaan hyödynnettyä, Jussi Hirvonen ehdotti yhtä keinoa ”On selvitettävä ohjauskeinot, joilla energiansäästö ja paikallinen omatuotanto saadaan mahtumaan energianmyyntiliiketoimintamalliin. Tämä on edellytys, jolla kaukolämmön tuotannossa lämpöpumppujen ja hajautettu lämmön tuotanto kaukolämpöverkossa saadaan kukoistamaan”.
Toinen merkittävä hidaste, joka on saatava poistettua, on kuntatason lupa-asioiden käsittelytapojen erot. Esimerkiksi kaikki kunnat eivät noudata Ympäristöministeriön Energiakaivo-opasta lupamenettelyissään. Tuoreena esimerkkinä kuntien poukkoilevasta päätöksenteosta Hirvonen mainitsi tapauksen, jossa ”Muuttolupa evättiin, koska kaukolämpöalueen rivitalon maalämpöpumppu ei ole täystehoinen”
Jussin esitys kokonaisuudessaan.
Hukkalämmöt talteen LTO:lla – kivihiilen kieltolaki kannustaa energiansäästöratkaisuihin
St1 Lähienergia Oy:n toimitusjohtaja Kristian Savela esitteli heidän tarjoamia elinkaarimalleja energiantuotantoon. Hän keskittyi esittelemään ratkaisuja hukkalämmön talteenotossa ja sen roolista hybridiratkaisuissa. Lisäksi Kristian kertoi erityisesti pääkaupunkiseudun haasteista: miten hoidetaan tilanne, jos tontti sijaitsee metrotunnelin päällä tai miten julkisivuun kohdistuvat määräykset hankaloittavat ilmaston kannalta järkevien ratkaisujen toteutusta.
Kristianin esitys kokonaisuudessaan.
Jäähdytys- ja lämmitysratkaisut teollisuuslämpöpumpuilla
Oilon Oy:n Martti Kukkola esitteli heidän Suomessa valmistettujen teollisen kokoluokan lämpöpumppujen markkinoita ja käyttökohteita.
Martti kertoi Oilonin panostuksista lämpöpumppujen tuotekehitykseen, joista tuore saavutus on P-sarjan lämpöpumput, joilla tuotetaan jopa 120 °C lämpöistä nestettä. Tämä laajentaa lämpöpumppujen käyttömahdollisuuksia kaukolämpöverkoissa ja teollisuudessa.
Yhtenä referenssinä Martti mainitsi kaupan:
Martin esityksestä löytyy lisää referenssejä, käyttökohteina kartanoista lentokenttiin. Ja kaikkea siltä väliltä. Martin esitys kokonaisuudessaan.
Lämpöpumpun uusinta: milloin ja miten. Milloin vesi-ilmalämpöpumppu on paras ratkaisu
LämpöYkkösen Matti Perkkiö kertoi erityyppisten lämpöpumppujen elinkaarista. Elinkaaren pituuteen vaikuttaa paljon laitteen laatu, asennustapa ja kuinka hyvin laitetta on käytetty ja huollettu käyttäjän toimesta.
Lämpöpumppu kannattaa vaihtaa, jos laitteiston korjaus ei onnistu sen iän takia tai uuden laitteen hyötysuhde on huomattavasti parempi.
Ilma-vesilämpöpumppu (VILP) suosio on kasvanut nopeasti, kun teknologia on kehittynyt ja Pohjoismaiden ilmastoon sopivia malleja on tullut markkinoille. VILP tarjoaa vaihtoehdon maalämmölle.
Matin esitys kokonaisuudessaan.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
