Mies ja puolittuneen sähkölaskun arvoitus

Olen sähkön pientuottaja ja energiajärjestelmän aktiivinen toimija ensimmäisessä polvessa. Kuudennen vuoden saavutuksista merkittävin oli ostosähkön määrän puolittaminen kahdeksassa vuodessa, pieni takaisku tapahtui aurinkosähkön ylijäämän hyödyntämisessä sähköauton lataukseen. Aikaisemmin olen kirjoittanut miksi tähän ryhdyin, miten ensimmäinen vuosi sujui, mitä toisena vuotena tapahtui, miten kolmas vuosi meni , mitä neljäntenä vuonna tapahtui ja miten viides vuosi meni.

Ostosähkön määrä on puolittunut verrattuna vuoteen 2012 – katso kuva!

Täytyy tunnustaa, että olen tähän saavutukseen erittäin tyytyväinen. Aikaisempien vuosien panostukset energiatehokkuuden parantamiseksi ovat kantaneet maukkaan hedelmän. Jos käytän sähkönhintana 15 snt/kWh (sisältäen energian, siirron ja verot), niin tuon säästyneen ostosähkön 18 510 kWh arvo on 2 776,50 €.

Tässä yhteydessä on hyvä kaivella juttu vuodelta 2014. Vaikka energian määrä puolittui, niin sähkölasku pieneni 46% – koska sähkönhinta on nousut. Mutta pyöristän sen lähimpään 50%:iin. Ja kuten näistä kirjoituksista selviää, niin muutakin olen tehnyt asian eteen. Kun lähes aina, ei ole olemassa sitä yhtä ainoaa ja oikeaa ratkaisua, vaan sellainen syntyy monen tekijän summana.

Alla olevassa taulukossa on kuluneiden vuosien aikana tapahtunut muutos sähkönkulutuksesta (= ostosähkö + aurinkosähkön omaan kulutukseen mennyt osuus) ja muutos sähkön ostoissa. Jotta vertailu on järkevä, on sähkön ostoista ja kulutuksesta on vähennetty sähköauton lataukseen kulunut sähkö.

Vertailu alkaa vuodesta 2012, josta lähtien energiayhtiön nettipalvelusta löytyy koko vuoden kulutustiedot. Vuoden lämmitystarveluku selittää vuosien välisiä heittoja, koska talossa sähkölämmitys. (Huom! Tiedän, että lämmitystarveluvun ero selittää suuren osan, mutta se ei muuta mittaustulosta. Joten nautin saavutuksesta)

Ostosähkö kWh	2012	2015	2016	2017	2018	2019	2020
	37 132	25 77	28 209	24 531	24 969	22 180	18 622
vrt vuoteen 2012	–	-11 355	-8 923	-12 601	-12 163	-14 952	-18 510
%-muutos vrt 2012	–	-31 %	-24 %	-34 %	-33 %	-40 %	-50 %
vrt. edelliseen vuoteen	–	-5 835	2 432	-3 678	438	-2 789	-3 558

Kulutus kWh	2012	2015	2016	2017	2018	2019	2020
	37 132	28 478	30 741	27 167	27 511	24 810	21 291
vrt vuoteen 2012	–	-8 654	-6 391	-9 965	-9 621	-12 322	-15 841
%-muutos vrt 2012	–	-23 %	-17 %	-27 %	-26 %	-33 %	-43 %
vrt. edelliseen vuoteen	–	-3 616	2 263	-3 574	344	-2 701	-3 519
Lämmitystarveluku	4 314	3 513	4 002	4 032	3 996	3 760	3 435

Sähköautoilua itsetuotetulla, ”ilmaisella” aurinkosähköllä?

Kun aurinkolämpöjärjestelmä otti vastuun käyttöveden lämmityksestä, niin minulla oli suunnitelma hyödyntää aurinkosähköä sähköauton latauksessa. Kirjoituksessa sähköautojen latauksesta ja ihmisistä kerron, millaista oli siirtyä sähköauton käyttäjäksi erityisesti latauksen näkökulmasta. Kotiin hankitun latauspisteen valintakriteerinä oli ”Tärkein ominaisuus oli kyky hyödyntää aurinkosähköjärjestelmän ylijäämäsähkö ja minimoida sen myynti verkkoon.”

No ei käynyt kuin Strömsössä.

Valitun Zappi-latausjärjestelmän ominaisuudet ovat riittävät ja kohdallaan, mutta ilmeni pari haastetta. Ensimmäinen haaste oli se, miten Zappi tunnistaa tilanteen, jolloin syntyy aurinkosähköstä ylijäämää verkkoon. Zappi netottaa hetkellisesti vaiheet, mutta verkkoyhtiö ei – huomaa, että tämä on sähkömittarin ominaisuus. Lisäksi toinen sähköautoistamme (Hyundai Kona Electric) lataa tavallisella vaihtovirralla vain yhtä vaihetta käyttäen, toinen (VW e-up!) kolmea vaihetta.

Toinen haaste liittyy latauksen käynnistämiseen tarvittavaan minimitehoon. Kun suunnittelee aurinkosähkön käyttöä sähköauton lataamiseen, on hyvä pitää mielessä seuraava asia: sähköauton lataus edellyttää vähintään 1 kW:n tehoa (minimivirta pitää olla 6A), jotta lataus alkaa. Joten tuota pienempi ylijäämä ei riitä lataukseen. Joten ylijäämän täydellinen hyödyntäminen latauksessa jää haaveeksi.

Aurinkosähkön tuotannossa tehtiin uusi vuoden tuotantoennätys

Aurinkosähkön tuotanto on pysynyt lähes samalla tasolla vuodesta toiseen. Kuuden vuoden keskiarvo on ollut 3 748 kWh/a ja vuosittaiset vaihtelut ovat olleet aika pieniä.

Aikaisempina vuosina aurinkosähköä ohjattiin lämminvesivaraajan lämmitykseen (aikaohjauksella iltapäivisin). Aurinkolämpöjärjestelmän käyttöönoton huomaan kasvaneesta ylijäämästä ja pieni osa selittyy keskimääräistä paremmalla aurinkovuodella.

	AURINKOSÄHKÖTUOTANTO		OMAAN KÄYTTÖÖN		MYYTY VERKKOON
Vuosi	kWh	muutos ed.vuosi	kWh	osuus tuotannosta	kWh	osuus tuotannosta
2015	3 665	–	2 713	74 %	953	26 %
2016	3 578	-2 %	2 572	72 %	1 006	28 %
2017	3 767	5 %	2 693	72 %	1 073	28 %
2018	3 611	-4 %	2 542	70 %	1 069	30 %
2019	3 901	8 %	2 630	67 %	1 270	33 %
2020	3 964	2 %	2 669	67 %	1 295	33 %
2021	3 687	-5 %	2 501	68 %	1 186	32 %
Keskiarvo	3 739	–	2 617	70 %	1 074	30 %

Vihdoinkin pientuottaja pääsee nauttimaan täysin tuottamastaan aurinkosähköstä

Olen aikaisemmissa kirjoituksissa maininnut toiveen, että sähkölaskulla voisi hyödyntää jokaisen itse tuotetun kWh:n (ns. tunnin sisäinen netotus). Nyt toive toteutuu: netotus toteutuu viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä. Tästä aiheesta on oma kirjoituksensa, joten siellä aiheesta tarkemmin: tunnin sisäinen netotus toteutuu ja asunto-osakeyhtiöt pääsevät nauttimaan aurinkosähkön hedelmistä.

Kirjoittaja

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org