Mikset käyttäisi naapurisi sähköä?

Sähkömarkkina on voimakkaan murroksen vaiheessa. Murros mahdollistaa uudenlaisen toiminnan ja toimijoiden synnyn. Pientuottajat voivat perustaa yhteisöjä, joiden yhteistä kulutusta ja tuotantoa ohjataan digitaalisten pilvipalveluiden avulla. Kirjoitus on tehty osana BCDC Energia -hankkeen työtä.

 

Sähkömarkkina on voimakkaan murroksen vaiheessa. Murroksen keskeisiä edistäjiä ovat tuotantoon liittyvän kilpailutuksen vapauttaminen, tekninen kehitys ja poliittinen ohjaus. Tekninen kehitys muuttaa sähköverkot kaksisuuntaisen liikenteen mahdollistaviksi uuden tyyppisiksi kokonaisuuksiksi. Sähkön käyttäjät eivät enää ole passiivisia töpselin-seinään-pistäjiä vaan voivat myös itse syöttää verkkoon omaa tuotantoaan. Poliittinen ohjaus yhdessä kansalaisten aktiivisen toiminnan kanssa tuo uusiutuvia energialähteitä, kuten tuulta ja aurinkoa, uudessa mittakaavassa markkinoille.

Tämä murros tuo mukanaan hyviä asioita, päästöt vähenevät ja järjestelmän tehokkuutta voidaan parantaa. Samalla näihin kehityspiirteisiin liittyy myös haasteita. Uusiutuviin energialähteisiin yhdistyy ajoittaisuuden ongelma. Tuulen puhallusta ja auringonpaistetta ei voi käynnistää samankaltaisella napin painalluksella kuin perinteisiä voimaloita. Tämä luo epävarmuutta markkinalle, ja tuohon epävarmuuteen on kyettävä vastaamaan. Yksi vastaus on kehittää luonnonolosuhteisiin ja säähän liittyviä energiaennusteita niin kuin BCDC-hankkeemme energiasää tekee.

 

Kysyntäjoustoa tarvitaan

Toinen mahdollisuus on tehdä itse järjestelmästä nykyistä joustavampi. Tähän on kaksi periaatteellista vaihtoehtoa. Voidaan lisätä nopeasti syntyviin tarpeisiin reagoivien voimaloiden käyttöä markkinalla ja varata tarvittavaa kapasiteettia ikään kuin sivuun sitä varten, että niitä saatetaan tarvita. Tällaista mahdollisuutta kutsutaan kapasiteettimarkkinaksi. Toinen mahdollisuus on hakea joustavuutta käyttäjien puolelta. Tämä onnistuisi lisäämällä pientuotantoa ja kehittämällä uudentyyppisiä joustavuutta lisääviä sopimuksia kuluttajien ja energiayhtiöiden välille. Tässä tapauksessa on mahdollista tehdä vaikkapa sopimus verkosta ulos pudottamiseksi järjestelmän tilan niin vaatiessa ja saada sovittu korvaus.

Pientuotannon kasvu puolestaan mahdollistaa sen, että kuluttajat keskittävät omaa kulutustaan sellaisiin hetkiin, jolloin omaa tuotantoa on tulossa reilusti. Akkuteknologia kehittyy myös nopealla vauhdilla niin, että varastointi myöhempää käyttöä varten moninkertaistuu nykytilanteeseen verrattuna.

 

Miten niin käytä naapurisi sähköä?

Murros mahdollistaa uudenlaisen toiminnan ja toimijoiden synnyn. Pientuottajat voivat perustaa yhteisöjä, joiden yhteistä kulutusta ja tuotantoa ohjataan digitaalisten pilvipalveluiden avulla. Tämän tyyppisiä yhteenliittymiä kutsutaan virtuaalisiksi voimaloiksi, ja myös BCDC-hankkeemme pyrkii kehittämään tätä toimintatapaa. Virtuaalivoimala mahdollistaa sen, että yli oman tarpeen tuottava pientuottaja voi tarjota tuottamaansa sähköä sitä tarvitsevalle naapurille verkon välityksellä sovittuun hintaan.

Vielä tämä ei ole teknisesti mahdollista, mutta Suomen eteenpäin katsova kantaverkkoyhtiö Fingrid käynnistää piakkoin pilotin asian tutkimiseksi. Ollaanpa siis mielenkiinnolla mukana seuraamassa ja osallistumassa tähän meneillä olevaan upeaan kehitykseen.

 

Kirjoittaja

rauli_svento

Rauli Svento

on BCDC Energia -tutkimushankkeen tutkimusjohtaja ja taloustieteen professori Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Kirjoitus on tehty osana BCDC Energia -hankkeen työtä.

 

Ajankohtaista

Jari Varjotie jatkaa Lähienergialiiton puheenjohtajana

Lähienergialiiton sääntömääräinen syyskokous valitsi puheenjohtaja Jari Varjotien jatkokaudelle. Lähienergialiiton toimintasuunnitelma ja budjetti hyväksyttiin ehdotetussa muodossa. Kokouksen aluksi pidettiin webinaari Päästökaupan uudet tuulet. Päästökaupan uudet tuulet Syyskokous aloitettiin webinaarilla. Aiheena oli tällä kertaa EU:n päästökauppa, joka on kehittynyt merkittäväksi välineeksi ilmastonmuutoksen torjumisessa. Päästökauppadirektiiviä on muutettu siten, että rakennusten, tieliikenteen ja muiden, nykyiseen päästökauppajärjestelmään kuulumattomien alojen päästöt […]