Sähköauton hankintaa pidetään nykyään vielä liian kalliina vaihtoehtona. Niin minäkin luulin, kunnes tein laskelman kahden vanhan bensiinikäyttöisen auton korvaamisesta yhdellä uudella sähköautolla. Sehän tulee halvemmaksi kuin kahden vanhan auton pitäminen, mutta selviääkö kahteen autoon tottunut pariskunta hengissä?
Vuoden 2019 aikana julkaistiin kaksi laskuria henkilöautojen päästöjen laskemista varten: Valot päälle! -sivustolle (selaa etusivua hieman alaspäin, niin löydät laskurin) ja Ilmastopaneelin toimesta. Edellisen kehittämisessä olin mukana ja siinä yhteydessä pääsin oikein kunnolla tutustumaan henkilöautojen elinkaaripäästöjen laskentaan. Olen aikaisemmin kirjoittanut oman liikkumisen päästövähennyksistä, jotka perustuivat joukkoliikenteen käyttäjäksi ryhtymiseen ja bensiiniautolle tehtyyn etanolikonversioon.
Liikenteen päästöt syntyvät kolmen eri tekijän kertolaskulla, joten tehokkainta on vaikuttaa niihin kaikkiin
On hyvä muistaa, että liikenteen päästöt pitää laskea kaavalla ”suorite x kulkuvälineen energiatehokkuus x energialähteen päästöt”. Tehokkain tapa vähentää liikkumisensa päästöjä on vaikuttaa kaavan jokaiseen tekijään. Tällä kertaa onnistuimme siinä:
- kaksi autoa korvattiin yhdellä autolla (suorite, eli kilometrit vähenevät),
- bensiiniautot korvattiin sähköautolla (hyötysuhde parani huomattavasti) ja
- bensiini vaihdettiin sähköön (sähköntuotannon päästöt murto-osa bensiinin päästöistä).
Meidän autot (13 ja 8 vuotiaat) ovat palvelleet hyvin, kuten noista luvuista selviää. Mutta viime syksynä vaimon kanssa selvitimme kuinka paljon noiden kahden auton pitäminen oikein maksaa. Voin kertoa, että tulos oli iso summa rahaa vuodessa. Niinpä aloimme selvittää, minkälaisia vaihtoehtoja on tarjolla. Henkilöauto täällä Nurmijärven perukoilla tarvitaan, se on selvää. Mutta kuinka monta ja minkälainen?
Päästölaskureiden perusteella meille sopivin on sähkö- tai (bio)kaasuato. (Bio)kaasuauton etuna on tarjonnan monipuolisuus verrattuna sähköautoon. Mutta kuten etanolikonversion teettämisen yhteydessä perustelin, niin meidän läheltä ei vielä löydy biokaasun jakelupistettä. Joten sähköauto pääsi jatkoon.
Exceliä käyttämällä kalliin investoinnin saa näyttämään säästöltä ja hyvältä investoinnilta?
Mutta sähköautot ovat niin kalliita! Sitä ei sovi kieltää. Ja valikoima on hyvin pieni ja toimitusajat ovat pitkiä. Sekin pitää paikkansa. Mutta mitä jos korvaa kaksi autoa yhdellä? Itselle linja-autoilu on tullut lähes viiden vuoden aikana rutiiniksi ja vaimo testasi syksyllä työmatkojen tekoa linja-autolla henkilöauton sijaan. Ja oli positiivisesti yllättynyt. Joten teimme kustannuslaskelman (käyttö- ja pääomakustannukset) ”vaihdetaan kaksi bensiiniautoa yhteen sähköautoon”. Tulos oli yllättävä. Uuden auton hinnasta hieman vajaa puolet hoituu vaihtoautoista saatavilla hyvityksillä (arvio toteutui muuten aika hyvin). Loppuosa hoidetaan lainalla. Ja lopputulokseksi tuli – vaikka lainan lyhennys ja korot huomioidaan, että sähköauto on yli 500 € vuodessa halvempi.
Yksityishenkilöille täyssähköauton hankintaan saa tukea 2 000 €, kunhan auton kokonaishinta veroineen on alle 50 000 € ja ensirekisteröinti on tehty marraskuun 2021 loppuun mennessä. Tämä oli reunaehto: tämän kalliimpaa autoa emme osta. Aivan pienimmät sähköautot rajasimme kokonsa puolesta pois. Vertailuun valitsimme Nissan Leaf, Hyundai Ioniq, Hyundai Kona, Kia Niro ja Volkswagen e-Golf. Ensimmäisenä koeajoin Nissan Leafin, joka oli myös ensimmäinen sähköauto jolla ajoin. Yllätyin positiivisesti ja positivinen kuva vaan vahvistui muissa koeajoissa.
Koolla on väliä – sähköauton akun koolla
Autojen ominaisuuksia, varusteita, hintoja ja toimitusaikoja vertaillessa heti pudotimme Kia Niron. Sille ei edes tiedetty toimitusaikaa. Joten kisa käytiin neljän vaihtoehdon välillä. Autojen lähtöhinnoissa oli aika suuria eroja, mutta niin oli myös varustetasoissa eroja. Kun varustetasot valitsi mahdollisimman samanlaisiksi muodostui kaksi hintaryhmää: Hyundai Kona vastaan kolmikko Leaf, Ioniq ja e-Golf. Sama ryhmittely syntyy myös akkukapasiteetin perusteella: 64 kWh vastaan 35,8 – 40 kWh. Toimitusajat vaihtelivat välillä ”heti – pian – 4 kuukautta”, riippuen kuinka tiukkaan piti kiinni halutusta varustetasosta.
Aika nopeasti voittaja erottui joukosta: Hyundai Kona. Auto kokonaisuutena, isoin akkukapasiteetti ja (onnella?) haluttu varusteyhdistelmä löytyi heti toimitukseen.
Ensimmäisen kuukauden kokemukset: olemme tyytyväisiä sähköauton omistajia
Nyt auton käytöstä on yhden kuukauden ja lähes 3 000 km:n kokemus. On tunnustettava, että ajomäärä selittyy suurelta osin sillä, että kyseessä on lähes kymmeneen vuoteen uusi auto – kyllä vanhakin innostui uudesta autosta. Ja varsinkin, kun auto on täynnä ominaisuuksia, joista emme tienneet mitään. Auto on kerrassaan loistava ja nyt sopeutuvan vakionopeussäätimen ja kaista-avustimen kanssa ollaan sinut. Mutta yhdestä – ainoastaan sähköautoissa olevasta – ominaisuudesta on hyvä kertoa tarkemmin: jarrutusenergian talteenotto eli akkujen lataaminen jarrutettaessa (formulamaailmassa aikoinaan KERS-lyhenteellä tunnettu). Se oli täysin tuntematon ominaisuus, mutta nyt ilman sitä ei osaa ajaa. Toiminta on hyvin yksinkertaista: kaasun painaminen lisää vauhtia ja nostaminen hidastaa vauhtia jarruttamalla. Eli yhdellä polkimella pärjää lähes kaikissa tilanteissa! Eri automerkeissä sen voimakkuutta voi säätää, esim. Nissan Leafissä se pysäyttää auton kokonaan, Hyundai Konassa pysäyttämiseen pitää käyttää jarrua hyvin vähän.
Ja yhden auton loukku ei tunnu ollenkaan hassummalta, vaikka takana on 20 vuotta kahden auton omistamista.
PS. Alkuperäinen suunnitelma oli kertoa lataamisesta tämän kirjoituksen yhteydessä, mutta tästä tulikin niin pitkä, että kirjoitan niistä oman tarinan: Sähköautojen latauksesta ja ihmisistä
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
