Pariisissa solmittiin 12. päivä joulukuuta 2015 historiallinen ilmastosopimus. Nokian takana on kuulemma metsää. Pariisin takana on aurinkoa, tuulta, aaltoja, sähköautoja, älykkäitä sähköverkkoja ja monia muita innovaatioita, joita me emme vielä tiedä edes olevan olemassa.
Pariisin ilmastosopimus merkitsee uuden aikakauden alkua
Pariisin ilmastosopimuksessa liki kaikki maailman maat ilmoittivat rajoittavansa kasvihuonekaasupäästöjään, jotta ilmaston lämpeneminen pysyy alle 2 asteen verrattuna esiteolliseen aikaan ja lämpötilan nousu pyritään pitämään jopa alle 1,5 asteen. Tämä tarkoittaa kasvihuonekaasupäästöjen kääntämistä kohden laskua mahdollisimman pikaisesti ja nettotasolla päästöjen loppumista kokonaan kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Jatkossa maat ilmoittavat vapaaehtoisista päästösitoumuksistaan viiden vuoden välein.
Taloustieteestä kuitenkin tiedämme, ettei ilmaston lämpenemisen kaltaisen globaalin ongelman ratkaiseminen vapaaehtoistoimin lupaa hyvää. Sen tähden onkin heti käärittävä hihat ja edistettävä mekanismeja, jotka kannustavat maita kiristämään tavoitteitaan.
Päästöjä vähentävistä markkinamekanismeista sovitaan tulevissa ilmastoneuvotteluissa
Useat taloustieteilijät ovat ehdottaneet, että ilmastoneuvotteluissa tulisi sopia kattavasta globaalista hiiliverosta. Se ei kuitenkaan valitettavasti ole poliittisesti realistista. Hiiliveron sijaan kunnianhimoa nostavia mekanismeja ovat esimerkiksi maiden välinen teknologiayhteistyö, ilmastorahoitus, markkinamekanismien hyödyntäminen, kansallisten päästökauppajärjestelmien keskinäinen linkittäminen, hiilitullit tai muut kauppasopimuksiin liittyvien sääntöjen ilmastomyönteiset muutokset. Niiden säännöistä on sovittava tulevissa ilmastoneuvotteluissa.
Pariisin sopimus vauhdittaa globaalia energiamurrosta
Pariisin sopimus antaa signaalin maille, yrityksille, investoijille, järjestöille, kaupungeille ja meille kaikille yksittäisille ihmisille siitä, että maailma tulee muuttumaan ja että muutos on jo alkanut. Viimeistään nyt kannattaa investoida uuteen puhtaaseen teknologiaan ja uusiin älykkäisiin energiajärjestelmiin.
Suomessa keskustelu kääntyy luonnollisista syistä helposti metsien ja biomassan käyttöön. Metsämme ovat toisaalta tärkeä hiilinielu, mutta myös uusiutuvan energian lähde. Metsien kaksoisrooli aiheuttaa ristipainetta kotimaisen ilmastopolitiikan suunnittelussa. Sen sijaan muualla maailmassa keskiössä ovat uudet energiaratkaisut, kuten tuuli-, aurinko- tai aaltovoima.
Innovatiiviset energiaratkaisut ovat Suomen taloudelle tärkeä mahdollisuus
Innovatiivisten energiaratkaisujen globaalit markkinat ovat valtaisat. Nokian matkapuhelintoiminnan kaatumisen ja teollisen rakennemuutoksen kourissa pyristelevälle Suomelle tämä on tärkeä mahdollisuus. Laajalti innovointiin panostavana teknologiamaana meillä on valmiudet kehittää uusia ratkaisuja, viedä niitä maailmalle ja ottaa niitä käyttöön myös kotimaassa. Muistetaan Pariisin oppi: paistaa se aurinko risukasaankin, myös täällä Pohjolassa.
Kirjoittaja:
Kimmo Ollikka
Erikoistutkija
VATT
Alunperin julkaistu Smart Energy Transition -hankkeen blogissa 17.3.2016
