Uudet innovaatiot ja toimintatavat ovat aina saaneet lokaa niskaansa murroksen kynnyksellä. Niiden ensimmäiset askeleet ovat hapuilevia ja kömpelöitä, eivätkä vanhat järjestelmät ja käytännöt aina täysin tue uutta. Ihmiset eivät tiedä miten suhtautua uusiin ilmiöihin. Looginen reaktio on siis niiden kieltäminen.
Kuten nyrkkisääntö sanoo, innovaatioiden vaikutus yliarvioidaan lyhyellä ja aliarvioidaan pitkällä aikavälillä. Jos maailma ei mullistukaan nopeasti, on innovaatio helppo tuomita epäonnistuneeksi.
Lähienergia on monisyinen konsepti, joka vaatii täyden potentiaalinsa saavuttamiseksi perusteellisia muutoksia teknisiin ja hallinnollisiin järjestelmiin, mutta yhtä lailla myös asenteisiin. Selätettävänä on näin ollen liuta haasteita, mutta kunhan ne eivät perustu fysiikan lakeihin, eivät ne ole ylitsepääsemättömiä.
–
Haasteita:
Saksan pyrkimykset ydinvoiman lopettamiseksi ja lähienergian yleistämiseksi ovat johtaneet osittain ei-toivottuihin tuloksiin, kun esimerkiksi ruskohiilen poltto on lisääntynyt toimimattoman päästökaupan takia.
Aurinkosähkön kannattavuus on suomalaisille kuluttajille haastavaa.
Sähkön varastointi on niin pienimuotoista, ettei siitä ole suuressa mittakaavassa lähienergian avuksi.
Nykyiset sähköverkot eivät siirtokapasiteetiltaan sovellu aukottomasti paikallisiin, tuotantomääriltään vaihteleviin ja vaikeasti ennustettaviin sähkön tuotantomuotoihin.
–
Edellä kuvatut haasteet ovat olemassa, sitä ei ole kieltäminen. Pessimisti takertuu ensimmäiseen haasteeseen, nostaa kätensä ja kieltää lähienergian potentiaalin. Optimisti katsoo tulevaisuuteen luottaen innovaatioihin ja oppien harha-askelista:
Saksan energiakäänteestä on paljon ammennettavana, joten osittaiseen epäonnistumiseen vetoaminen on järjettömin syy olla seuraamatta esimerkkiä. Kun oppirahoja on jo maksettu, mahdollisuudet rohkeiden poliittisten pyrkimysten onnistumiseen ovat paremmat kuin aikaisemmin.
Kehitys on väistämätöntä, joten aurinkosähkölaitteistojenkin kannattavuus on todennäköisesti huomenna parempaa kuin mitä se oli tänään. Suomen vaikeista olosuhteista huolimatta aurinkosähkö tekee itsensä huomattavan kannattavaksi kuluttajillekin nykyisellä hintakehityksellä – ajan myötä.
Sähkön suuren mittakaavan varastointi on onnistuessaan niin suuri bisnes , että joukko propellipäitä pyörii taatusti haasteen kimpussa taukoamatta. Teknologinen innovointi on numeropeliä. Todennäköisyydet onnistumiselle kasvavat väistämättä, sillä jokainen kehitelmä, yritys ja epäonnistuminen antaa vastauksia, joita voidaan hyödyntää jatkossa.
Tulevaisuuden vaatimuksiin paremmin soveltuvan sähköverkon kehittäminen on valtava investointi ja vuosien hanke. Taloudellinen puoli on ennen kaikkea arvokysymys ja päätös näin poliittinen. Näissä ilmastotalkoissa rakentamisen kestokin on naurettavan häviävä ajanjakso.
–
Perusteettoman pessimismin kanssa pelehtiminen on houkuttelevaa. Sen avulla voi rakentaa itselleen lyhytnäköisen suojan epäonnistumisilta. Muutoksessa pessimismi on turvallista, optimismi riskialtista ja kritiikille altistavaa. Mutta kun haasteet on selätetty, optimisti on valmis, pessimisti housut nilkoissaan.
Niin kauan kuin ainakin osa lähienergian kohtaamista haasteista ovat vain teknologisia, taloudellisia tai poliittisia, jaksan ollan optimistinen.
Jukka Kajan
Lähienergialiiton jäsen
