Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii merkittäviä toimenpiteitä kaikilla talouden sektoreilla. Energiamarkkinoilla ja liikenteessä siirrytään fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Käytännössä tämä tarkoittaa liikenteen sähköistymistä ja osittaista siirtymistä biopohjaisiin polttoaineisiin, mutta myös kokonaisvaltaista liikenteen ja liikkumisen muutosta. Uudenlaiset jakamiskokeilut kuten yhteisomisteiset autot tai kyytien jakamisen digitaaliset alustat, yhteisautopalvelut sekä liikenteen ja ajomäärien ohjauksen digitalisoituminen muuttavat koko toimialaa.
Liikenne on yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavista sektoreista. Suomessa se aiheuttaa noin 20 prosenttia päästöistä. Tieliikenteen osuus liikenteen päästöistä on 90 prosenttia. Uudet liikkumisratkaisut ovat olennaisia päästöjen hillitsemisessä. Yksi niistä on siirtyminen polttomoottoriautoista sähköautoihin – tuottaahan sähköautoilu Suomen sähköntuotannon puitteissa vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin polttomoottoriautoilu.
Hallitus linjaakin energia- ja ilmastostrategiassaan, että sähköautojen osuutta Suomen autokannasta tulee kasvattaa. Tavoitteena on, että Suomessa on 250 000 sähkökäyttöistä autoa vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on vaativa, sillä kesäkuussa 2018 Suomen 2 756 741 autosta täyssähköautoja oli vain 1 875 ja hybridejä 9 492 (Lähde: Trafin tilastotietokanta). Hallituksen tavoitteeseen pääseminen vaatii nopeita sähköautoistumista tukevia toimenpiteitä.
Suomen Ilmastopaneelin tuoreessa Sähköautoilun edistämisen ohjauskeinot Policy Brief -katsauksessa pureudutaan taloustieteellisten tutkimusten nojalla sähköautoistumisen ohjauskeinoihin. Katsauksen mukaan sähköautojen määrää voidaan tehokkaimmin kasvattaa tukemalla sekä autojen hankintaa että latausinfrastruktuurin kehittämistä. Avustusrahojen tehokkaan käytön kannalta on oleellista, että latauspisteiden rakentamista tuetaan niillä alueilla, joilla autojen kysynnän odotetaan olevan verrattain suurta, mutta latauspisteiden perustamisen kynnys on korkea.
Pitkät ajomatkat mietityttävät – huoli ajosäteestä voi estää sähköauton hankinnan
Kansainvälisissä tutkimuksissa (ks. Policy Brief) on havaittu, että sähköautojen kysynnän tukemiseen käytetty julkinen raha voi olla tuottavampaa silloin, kun tukea myönnetään sekä autojen hankintaan että latauspisteiden perustamiseen. Esimerkiksi Norjassa sähköautoilijoille annetaan monia etuja ja rahallista tukea, mutta vahvimmin sähköautokannan kasvua selittää julkisten latausasemien määrä. Latausasemien tukeminen kannattaa kuitenkin vain, jos odotettavissa on riittävästi käyttäjiä. Tukirahojen tehokas käyttö edellyttää myös, että tuet eriytetään alueellisten piirteiden mukaan. Huoli sähköauton mahdollistamasta ajosäteestä näyttääkin olevan yksi keskeinen syy, joka estää sähköauton hankkimisen. Onkin järkevää tukea latausinfrastruktuuria erityisesti siellä, missä etäisyydet ovat pidempiä.
Verotuksella suurempi vaikutus kuluttajiin kuin markkinoiden hintamuutoksilla
Polttoainevero näyttää olevan autoilun ohjauskeinona erityisen tehokas. Korkeampi polttoaineen hinta vaikuttaa jo olemassa olevien autojen käyttöön ja ohjaa uusia hankintoja kohti polttoainetehokkaampia autoja. Lisäksi vero kasvattaa sähköautojen käytön edullisuutta suhteessa polttomoottoriautoihin. Tutkimusten (ks. Policy Brief) mukaan verotuksesta johtuvat hintojen korotukset näyttävät vaikuttavan kuluttajiin jopa voimakkaammin kuin markkinoiden aiheuttamat hinnanmuutokset.
Sähköautojen ostamista voi tukea myös verovähennysoikeudella tai alennuksella hankintahintaan. Tukien on havaittu lisäävän tukeen oikeutettujen autojen kysyntää. Vaikutus on suurempi, jos tuki kohdistuu suoraan ostohintaan verovähennysoikeuden sijaan. Mikäli hankintatuki kohdistuu myös tietyn päästörajan alittaviin polttomoottoriautoihin, vaikuttaa tuki lähinnä kuluttajan valintaan samankaltaisten autojen välillä. On huomioitava, että tällöin päästövähennykset jäävät pieniksi.
Muutamissa maissa, kuten Norjassa, sähköautojen hankintaa on tuettu epäsuorasti tarjoamalla sähköautoilijoille erityyppisiä etuja. Näihin kuuluu esimerkiksi oikeus käyttää yhteiskyyti- tai joukkoliikennekaistoja. Tämän tyyppisiä tukia harkittaessa on tärkeää huomioida ruuhkien mahdollinen lisääntyminen näillä kaistoilla. Jos matka-ajat ruuhkien seurauksena kasvavat, voivat edut siis olla myös huomattavia ei-rahallisten kustannuksien aiheuttajia.
BCDC Energian tutkimusta tarvitaan myös sähköautoistumiseen liittyvissä kysymyksissä
Autoilun sähköistymisen myötä liikenne kytkeytyy sähköjärjestelmään ja -markkinoihin entistä tiukemmin. Palvelujen, latausinfrastruktuurin, sähköntuotannon ja sähkömarkkinoiden yhteispeli on suunniteltava kokonaisvaltaisesti, jotta sähköautojen käyttöönotto ei aiheuttaisi ongelmia sähköverkon toiminnalle. Suomen Ilmastopaneelin tuore raportti Sähköautoilun sähkömarkkina-ajurit ja hajautettu varastointi pureutuu näihin kysymyksiin.
Tiivistäen voidaan todeta, että sähköautojen hankinnan ja omistamisen tukeminen, uudet palvelut sekä hinnoittelu tulee suunnitella siten, että ne yhdessä ohjaavat kuluttajia myös joustavuuteen. Näin sähköautoistuminen voi hyödyttää niin ympäristöä, kuluttajia kuin sähköverkon toimintaakin. Näiden joustavuuteen liittyvien palveluiden ja ohjauskeinojen parissa myös BCDC Energia tekee parhaillaan tutkimusta.
Kirjoittajat
Maria Kopsakangas-Savolainen
BCDC-konsortion varajohtaja, professori
BCDC Markkinat -tiimi
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Suomen ympäristökeskus
Maria.Kopsakangas-Savolainen(a)ymparisto.fi
Marita Laukkanen
johtava ekonomisti, tutkimusohjaaja
BCDC Markkinat -tiimi
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
marita.laukkanen(a)vatt.fi
Kopsakangas-Savolainen ja Laukkanen ovat Suomen Ilmastopaneelin jäseniä.
Tuoreita julkaisuja Sähköautoistumisen ajurit -hankkeelta
Laukkanen, M. & Sahari, A. Sähköautoilun edistämisen ohjauskeinot. Ilmastopaneelin Policy Brief 2018. Suomen Ilmastopaneeli.
Kopsakangas-Savolainen, M. & Meriläinen, T. Sähköautoilun sähkömarkkina-ajurit ja hajautettu varastointi. Ilmastopaneelin raportti 1/2018. Suomen Ilmastopaneeli.
Liimatainen H., Utriainen R. & Viri, R. Sähköautoilun edistäminen vaatii latausmahdollisuuksien kehittämistä. Ilmastopaneelin Policy Brief 2018. Suomen Ilmastopaneeli.
Kirjoitus alunperin julkaistu BCDC Energia -hankkeen blogina.
