Olemme Leanheat-ohjausjärjestelmää kehittäessämme keränneet reilusti dataa suomalaisten kerrostaloasuntojen lämpötiloista. ”Reilusti” tarkoittaa tässä tapauksessa maailman suurinta kerrostalojen mittausta – tietoja on lähes 150 kerrostalosta ja 7000 asunnosta, kattavasti eri rakennusvuosilta. Datan analyysin tulos on selvä: hyvinkin hoidettu suomalainen kerrostalo on reippaasti epätasapainossa. Leanheat-hanketta aloitettaessa tyypillinen epätasapaino oli lähes 5 astetta. Eli siis keskimäärin kuumin asunto oli 5 astetta kylmintä asuntoa lämpimämpi (verraten viikon keskiarvoja).
Tyypillinen epätasapaino lähes 5 astetta
Epätasapaino on kansantaloudellisesti iso juttu, sillä kerrostaloja pitää lämmittää niin että myös viileimmissä asunnoissa on viihtyisää asua. Tällöin lämpimien asuntojen lämpötilat nousevat korkealle ja koko talon keskiarvoinen lämpötila on suuri. Energiaa menee hukkaan ja asukkaat maksavat sen vastikkeissaan.
Mitä jos epätasapainoa saataisiin alemmaksi?
Otetaan esimerkki: normaalilla 5 asteen epätasapainolla alimmat asunnot asettuvat 20 asteen lämpötilaan ja kuumimmat 25 asteen lämpötilaan. Keskimäärin talossa on 22,5 astetta lämmintä. Leikkaamalla epätasapainoa 2 astetta, saadaan kuumimmat asunnot pudotettua 23 asteen lämpötilaan. Samalla talon keskimääräinen lämpötila putoaa 21,5 asteeseen. Tällä muutoksella säästetään energiankulutuksessa noin 5-8%, ilman että kenenkään asumisolosuhteet heikkenevät.
Mitä epätasapainolle voi tehdä?
Epätasapainoa on historiallisesti pyritty korjaamaan esimerkiksi lämmitysjärjestelmän tasapainotuksin, termostaatteja uusimalla ja ilmanvaihtoa säätämällä. Valitettavasti näiden hankkeiden tulokset eivät ole kaksisia, sillä jos ne toimisivat, tulokset näkyisivät meidän datassa. Tai ehkä kerrostalot olisivat vielä pahemmassa epätasapainossa kuin 5 astetta mikäli näitä toimenpiteitä ei olisi tehty. Joka tapauksessa paljon potentiaalia on vielä jäljellä.
Meidän Leanheat-ratkaisussa epätasapainoa on lähdetty korjaamaan ajatuksella että se on toistuva ongelma, joka pulpahtelee väistämättä pinnalle kun kerrostalojen rakenteet kuluvat ja elävät. Leanheat valvoo automaattisesti rakennusten tilannetta ja hälyttää ongelmatapauksista. Ongelmatapaukset käsitellään meidän LVI-sankarien toimesta. Käytännössä siis asiantuntija käy tekemässä kohteella korjauksia rakenteisiin ja lämmitysjärjestelmien säätöihin pohjautuen tietokoneiden tekemään analyysiin ongelmakohteista. Tulokset ovat olleet hyviä. Leanheatin myötä epätasapainoa mainituissa 150 kerrostalossa on saatu laskettua jo lähes asteella, viidestä asteesta neljään.
Vielä on paljon matkaa jäljellä, sillä me tavoittelemme 2,5 asteen epätasapainoa. Se on kova haaste, mutta mielestämme mahdollinen. Heitän tässä vaiheessa pallon teille lukijoille: mikä teidän mielestänne on realistinen epätasapainon taso? Paljonko epätasapaino on tuntemassasi kerrostalossa / kerrostaloissa?
Kirjoittaja:
Jukka Aho
Leanheat
