Uudet pitkän aikavälin ilmastoskenaariot osoittavat, että Suomella on hyvät mahdollisuudet saavuttaa hiilineutraalisuus vuoden 2040 jälkeen ja hiilinegatiivisuus vuosisadan puoliväliin mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi on lisättävä sekä teknisiä että luonnon omia hiilinieluja. Niin kansalaiset kuin yrityksetkin ovat erittäin sitoutuneita ilmastotavoitteiden saavuttamiseen
Tämä selviää VTT:n, Suomen ympäristökeskuksen, Luken ja Geologian tutkimuskeskuksen raportista Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan uudet toimet ja skenaariot (KEITO) − pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman taustaselvitys 2025.
”Tiedämme keskipitkän aikavälin raportin perusteella, että nykytoimin tai hallituksen esittämin lisätoimin Suomi ei voi saavuttaa hiilineutraalisuustavoitettaan vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalisuus on kuitenkin hyvin mahdollista pitkällä aikavälillä. Sekin vaatii poliittista ohjausta, investointipäätöksiä lähimmän kymmenen vuoden aikana, ja että siihen pyritään johdonmukaisesti sekä teknologian että luonnon hiilinielujen keinoin”, johtava tutkija Tiina Koljonen VTT:ltä sanoo.
Suomen pitkän aikavälin ilmastopolitiikan taustaksi on laadittu neljä eri skenaariota
Ne piirtävät neljä erilaista kuvaa maan päästö- ja nielukehityksistä. Lähienergialiitto oli mukana näiden skenaarioiden laadinnassa.
”Tulokset eivät ole ennusteita, vaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Halusimme testata, millaisin toimin ja reunaehdoin Suomi voisi saavuttaa ilmastotavoitteensa pitkällä aikavälillä”, kertoo johtava tutkija Tiina Koljonen .
Skenaarioissa katse on suunnattu vuoteen 2050, johon mennessä päästöjen on kansallisen ilmastolain mukaisesti laskettava vähintään 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Lisäksi Suomen tulisi tuolloin olla hiilinegatiivinen, eli hiilinielut pitäisi olla suuremmat kuin kasvihuonekaasujen päästöt.
Skenaariot osoittavat, että Suomi voi saavuttaa hiilineutraalisuuden vuoden 2040 jälkeen ja hiilinegatiivisuuden vuosisadan puoliväliin mennessä, mutta vain, jos kaikki sektorit – teollisuus, maatalous, energia, liikenne ja maankäyttö – panostavat tavoitteiden saavuttamiseen. Maankäyttösektorilla on merkittäviä haasteita: metsien käyttöä ja nielujen kehitystä ohjaavien tekijöiden ennustaminen on hankalaa ja sektorin päästö- ja nieluarvioihin liittyy epävarmuuksia.
Metsien hiilinielu on Suomen akilleenkantapää
Vaikka päästökauppasektorin päästöt ovat viime vuosina vähentyneet nopeasti ja fossiilisista polttoaineista on irtauduttu ennätysvauhtia, Suomi ei selviä ilmastotavoitteistaan ilman luonnon hiilinieluja – kuten puuston ja metsämaaperän hiilinielua – sekä teknisiä hiilinieluja, joissa hiilidioksidia otetaan talteen ja varastoidaan pysyvästi. Molempia tarvitaan päästövähennysten ohessa kompensoimaan taakanjakosektorin kuten liikenteen, maatalouden tai rakennusten erillislämmityksen päästöjä.
”Jos hakkuut pysyvät korkeina, metsien hiilinielu jää pieneksi. Nieluja voidaan vahvistaa muuttamalla metsänkäsittelyä, mutta se on hidas prosessi – siksi päätöksiä on tehtävä nyt”, Luken erikoistutkija Tarja Silfver.
Teknologiset ratkaisut etenevät, vauhtia on syytä lisätä
Raportin mukaan bioperäisen hiilen talteenotto ja varastointi (BECCS) voi muodostua keskeiseksi keinoksi 2040-luvulla. Fossiilisia polttoaineita korvaava hiilidioksidin hyötykäyttö (CCU) on myös tärkeää, mutta päästöt vapautuvat verrattain nopeasti takaisin ilmakehään, ja ilman bioperäisen hiilen varastointia päästötavoitteita ei näin ollen saavuteta.
Toistaiseksi teknisten nielujen käyttöönottoa rajoittavat investointikustannukset, poliittisen ohjauksen puute, lupakäytännöt ja hiilidioksidin kuljetukseen vaadittavan infrastruktuurin puuttuminen. Skenaarioiden mukaan CCS-teknologian laajamittainen hyödyntäminen voisi kuitenkin laskea kokonaispäästöjä vuoteen 2050 mennessä useita miljoonia tonneja vuodessa.
Kansalaiset kannattavat ilmastotavoitteita, mutta eivät suuria kulutusmuutoksia
”Kansalaisten tuki on edelleen vahvaa, mutta motivaatiot ovat monisyisempiä kuin ennen”, kertoo johtava tutkija Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta. ”Venäjä-riippuvuudesta irtautuminen, luontokadon torjunta ja energiaomavaraisuus nousevat nyt ilmaston rinnalle tärkeiksi tavoitteiksi.”
Kyselyn mukaan suomalaiset kokevat jo tehneensä paljon: vähentäneet kulutusta ja ruokahävikkiä, muuttaneet ruokavaliotaan ja lisänneet kierrätystä. Sen sijaan valmius isompiin muutoksiin, kuten täysin vegaaniseen ruokavalioon tai täyssähköauton hankintaan, on selvästi vähäisempi.
Suomi tarvitsee vision
KEITO-hankkeessa analysoitiin myös toimialojen vähähiilisyystiekarttoja. Yritysten sitoutuminen ilmastotavoitteisiin on laajaa, mutta ohjauskeinot eivät vielä vastaa investointitarpeeseen.
”Tärkeinä eteenpäin vievinä voimina voidaan nähdä laajat panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ja uuden teknologian käyttöönottoon. Lisäksi on pystyttävä varmistamaan, että siirtymä on oikeudenmukainen eri sosioekonomisille ryhmille, alueille ja sukupolville ja että haitalliset ympäristövaikutukset minimoidaan”, Koljonen toteaa.
”Suomi tarvitsee selkeän pitkän aikavälin vision ja yleisesti hyväksytyn polun sitä kohti. Tällä tavoin voidaan varmistaa pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden toteutuminen.”
Lähde VTT lehdistötiedote.
