Suuri valiokunta ja valtioneuvosto tukevat EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitetta – korostavat teknologianeutraaliutta ja kustannustehokkuutta.
Eduskunnan suuri valiokunta ja valtioneuvosto tukevat Euroopan komission ehdotusta, jonka mukaan EU:n nettopäästöjä vähennetään 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Tuki edellyttää kuitenkin, että jatkotyössä otetaan riittävästi huomioon maankäyttösektorin epävarmuudet, teknologianeutraalius, kustannustehokkuus ja teknologiset hiilinielut.
Suuri valiokunta käsitteli valtioneuvoston U-kirjelmää EU:n vuoden 2040 päästövähennystavoitteesta kokouksessaan 17.9.2025 ja päätti tukea ehdotusta. Lausuntoon jätettiin kuitenkin kaksi eriävää mielipidettä.
EU:n jäsenmaat pyrkivät muodostamaan yhteisen kannan komission ehdotukseen ylimääräisessä ympäristöneuvostossa 18. syyskuuta.
Kokouksen päätökseksi tuli: EU lupaa, että se vähentää hiilidioksidipäästöjä vähintään 66 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Vuoden 2040 tavoitteesta keskustelu jatkuu. (Päivitys 19.9.)
Fossiilisten päästöjen vähentäminen on ilmastopolitiikan ydin
EU:n ilmastolain tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Komission uusi ehdotus tuo tälle välitavoitteen: 90 prosentin nettopäästövähennys vuodelle 2040 sekä kehikko tavoitteen toimeenpanon valmistelulle.
Johdonmukainen ja ennakoitava ilmastopolitiikka on edellytys Euroopan kilpailukyvylle. Siirtymä puhtaisiin ratkaisuihin tarjoaa merkittävää kasvupotentiaalia ja uusia vientimahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Kunnianhimoinen EU-tason tavoite tasaa kilpailuedellytyksiä tavalla, joka on Suomelle edullinen.
Suomi korostaa, että vuoden 2040 ilmastotavoitteen toteuttamisessa on tärkeää keskittyä realistisiin ja kustannustehokkaisiin päästövähennystoimiin. Teknologian kehitystä tulee hyödyntää, eikä luonnollisille hiilinieluille saa asettaa kohtuuttoman suurta roolia.
”Suomi edistää johdonmukaista ja pitkäjänteistä EU:n ilmastopolitiikkaa. Komission ehdotus vahvistaa investointivarmuutta puhtaisiin ratkaisuihin ja siten edistää myös eurooppalaista omavaraisuutta ja kilpailukykyä, kun pyrimme eroon fossiilisista polttoaineista. Samoin komission ehdotuksessa on mukana Suomen ennakkovaikuttamisen avainkohtia”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
Suomi tukee kansainvälisten yksiköiden rajattua käyttöä
Komissio ehdottaa, että osa vuoden 2040 ilmastotavoitteesta voitaisiin kattaa kolmansissa maissa toteutettavilla päästövähennystoimilla. Näiden ilmastoyksiköiden käyttö voisi alkaa vuodesta 2036, ja niiden enimmäismäärä vastaisi kolmea prosenttia EU:n vuoden 1990 nettopäästöistä.
Suomi pitää kansainvälisten yksiköiden rajattua käyttöä perusteltuna, mikäli ne tuovat ilmastopolitiikkaan kustannustehokkuutta ja joustavuutta. Edellytyksenä on, että yksiköt ovat luotettavasti todennettavissa ja niiden laatu voidaan varmistaa.
Suomi kannattaa joustoja ja teknologisia nieluja
Komissio esittää myös sektoreiden välisten joustojen käyttöönottoa. Suomi tukee ehdotusta, kunhan joustot eivät vähennä kannusteita päästöjen vähentämiseen, tukevat kustannustehokasta toimeenpanoa ja ottavat huomioon eri sektorien erityispiirteet. Periaatteena tulisi olla, että kaikki sektorit osallistuvat, mutta jäsenvaltiolla olisi mahdollisuus tasapainottaa eritahtista etenemistä sektorien välillä.
Suomi pitää kannatettavana myös ehdotusta teknisten nielujen sisällyttämisestä EU:n päästökauppaan. Vaikka teknologisten nielujen laajamittaisessa käyttöönotossa ja hintakehityksessä on vielä epävarmuutta, valmiuksia niiden skaalaamiseen on tärkeää rakentaa jo nyt. Tekninen hiilensidonta on nousemassa globaaliksi hyödykemarkkinaksi, jossa Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä.
Komission ehdotus rinnastaa biogeeniset tekniset nielut suoraan ilmasta talteen otettavan hiilidioksidin kanssa. Tämä on Suomen näkökulmasta perusteltua. Lisäksi Suomi katsoo, että yli 95-prosenttisesti kestävää biomassaa käyttävät laitokset tulisi sisällyttää takaisin EU:n päästökaupan piiriin. Tämä tukisi teknologian kehitystä ja alan investointeja.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
Lähteet Valtioneuvoston tiedote, Eduskunta/suuri valiokunta tiedote.
