-
Tragediaa ja dramatiikkaa ilmastoasioissa
Raimo Lovio ”Maailman kehityksen surkeuden vuoksi jatkan kirjoittelua energiasta. Energia – toisin kuin järki ja inhimillisyys – ei koskaan häviä. Se vain muuttaa muotoaan.” Kävin alkuviikosta puhumassa Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen perinteisessä vuosiseminaarissa Heurekassa ilmastopolitiikan näköaloista. Seminaari osoitti, että fossiilisia polttoaineita korvaava ja sähköä säästävä lämpöpumppuala on edelleen hyvin etenemässä. Kun ensimmäisen kerran tapasin yhdistyksen toiminnanjohtajan Jussi…
-
Lähienergialiiton uutiskirje 1/2025: Energia- ja ilmastopolitiikan tunnelma ei ole tällä hetkellä kovin valoisa
Lähienergialiitto levittää ymmärrystä suomalaisen uusiutuvan energin käytöstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Tammikuu 2025 tarjosi mm. seuraavaa: Leppäkoski Group Oy ja sveitsiläinen MW Storage: 20 MW sähkövarasto Nokialle, KSS Energian sähkönmyynnin kuluttaja- ja yritysasiakkaat siirtyvät Oomille, Meriaura Group Oyj ja Summa Defence Oy yhdistyvät uudeksi puolustusalan konserniksi, lämpöpumppujen myynnissä pudotusta 14 % : kasvu-uralle palaamisen merkit jo…
-
Energia- ja ilmastopolitiikan tunnelma ei ole tällä hetkellä kovin valoisa
Lähienergialiiton kunniapuheenjohtaja ja professori emeritus Raimo Lovio ”Viime ajat on mennyt ilmastonmuutoksen kourissa. Välillä olin pihalla kuin lumiukko. Sitten tuli tulva. Välillä myrskysi Suomen olosuhteissa tuntuvasti ja puuta kaatui taas reilusti. Onneksi myrskytuuli synnytti uuden tuulivoimaenergiaennätyksen, minkä vuoksi kahden väliaikaisesti vioittuneen ydinvoimalan aukko pystyttiin kattamaan.” Kirjaan tähän muistiinpanoja asioista ja tunnelmista, jotta voisin myöhemmin tarkistaa…
-
Ehdotettu markkinapohjainen kuormanohjaus: palveluntarjoajat, verkkoyhtiöt, kuluttajat – kaikilla on paljon epävarmuutta edessä
Hallitus antoi eduskunnalle marraskuun 2024 lopussa esityksen sähkömarkkinoihin liittyvistä muutoksista, joita ovat mm. sähkön energian ja siirron yhteislaskutus, jakeluverkkomaksujen rakenteiden harmonisointi sekä markkinapohjainen loppukäyttäjän kuormanohjaus. Tämä kirjoitus käsittelee tarkemmin ehdotettua markkinapohjaista kuormanohjausta ja arvioi sen toteutumiseen liittyviä haasteita. Lakimuutosten taustalla on vuonna 2018 julkaistu TEM:n älyverkkotyöryhmän loppuraportti ja osaltaan Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukset sähkön vähittäismarkkinoiden…
-
Onko jakeluverkkomaksujen tehokomponentti lintu vai kala?
Hallitus antoi eduskunnalle marraskuun 2024 lopussa esityksen sähkömarkkinoihin liittyvistä muutoksista, joita ovat mm. sähkön energian ja siirron yhteislaskutus, jakeluverkkomaksujen rakenteiden harmonisointi sekä markkinapohjainen loppukäyttäjän kuormanohjaus. Tämä kirjoitus käsittelee tarkemmin jakeluverkkomaksujen rakenteiden harmonisointia ja siihen liittyviä avoimia asioita. Lakimuutosten taustalla on vuonna 2018 julkaistu TEM:n älyverkkotyöryhmän loppuraportti ja osaltaan Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukset sähkön vähittäismarkkinoiden jouston…
-
Kansalaiset ovat energiapolitiikan osapuoli
Suomalaiset tukevat puhdasta energiasiirtymää, kertovat Suomen ympäristökeskuksen kyselytutkimukset. Tuuli- ja aurinkoenergiaan sekä joustojen lisäämiseen suhtaudutaan myönteisesti ja enemmistö vastanneista kannattaa myös ydinvoiman lisäämistä. Vesivoima ja puunkäyttö energiantuotannossa jakavat mielipiteitä. Hiili- ja turvevoiman perään kansalaiset eivät juurikaan haikaile. Toivottavasti nämä myös huomioidaan energiapolitiikan valintojen tekemisessä. Suomessa on meneillään energiasiirtymä, jossa polttoon perustuvista energialähteistä luovutaan nopeasti ja…
-
Itsenäiset aggregaattorit sähkömarkkinoilla: Kuluttajan asema vahvistuu
Tässä kirjoituksessa kerrotaan Lähienergialiiton näkemyksiä itsenäisen aggregaattorin toiminnan mahdollistamisesta sähkömarkkinoilla. Lähtökohta on, että sähköjärjestelmä tarvitsee joustavaa kulutusta, lisää sähkövarastoja, uusia joustopalveluita ja uusia toimijoita. Näiden seurauksena syntyy uutta työtä ja kilpailu sähkömarkkinoilla lisääntyy. Näin toteutuu sähköjärjestelmän perusajatus: sähköjärjestelmä on sähkönkäyttäjiä varten ja hyödyttää heitä. Energiamurruoksen etenemisen kannalta heidän on pystyttävä osallistumaan uusilla tavoilla sähkömarkkinoille mm.…
-
Puhtaan energian ratkaisuja edistäville 13 hankkeelle yhteensä 72,6 miljoonaa euroa investointitukea
Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 12 hankkeelle kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) mukaista investointitukea yhteensä 44 564 484 euroa. Lisäksi tukea myönnettiin 28 048 200 euroa Nordic Ren-Gas Oy:lle uuden energiateknologian suurelle demonstraatiohankkeelle. ”On hienoa, että puhtaan energian hankkeet etenevät eri puolilla Suomea, ja voimme näiden tukien avulla vauhdittaa siirtymistä puhtaampiin ratkaisuihin yhä ripeämmin ja…
-
Valtava uusiutuvan energian kasvu vuoteen 2030 mennessä vastaa nykyisten suurten talouksien koko sähköntuotantokapasiteettia, tuoden maailman lähemmäksi tavoitetta kolminkertaistaa uusiutuvan energian määrä
Kansainvälisen energiajärjestö (IEA) Renewables 2024 raportin mukaan uusiutuvan energian kapasiteetti kasvaa maailmanlaajuisesti 5 500 gigawatilla, mikä vastaa Kiinan, EU, Intian ja Yhdysvaltojen nykyistä sähköntuotantokapasiteettia. Erityisesti aurinkoenergian odotetaan olevan merkittävä tekijä tässä kasvussa. Vaikka tavoite kolminkertaistaa uusiutuvan energian kapasiteetti on haastava, se on mahdollinen, jos hallitukset tehostavat toimiaan. Kasvava haaste on myös energian varastointi ja sähköverkkojen…
-
Lähienergialiiton uutiskirje 5/2024: Onko sähkömarkkina rikki? -tetralogia on valmistunut
Lähienergialiitto levittää ymmärrystä suomalaisen uusiutuvan energin käytöstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Toukokuu 2024 tarjosi mm. seuraavaa: Turku Energian ja TSE:n tuottama kaukolämpö tuotettiin yhtenä viikonloppuna pääosin sähköisellä tuotannolla, Meriaura Energy toimittaa aurinkolämpölaitoksen Lübeckin kaupungin kaukolämpöyhtiölle Saksaan, Merus Power toimittaa Oy Herrfors Ab:n käyttöön kaupankäyntialustan – tarjoaa välitöntä taloudellista hyötyä sähköyhtiölle, Solnet Group tarjoaa aurinkovoimaloiden virtuaalivoimalaitospalvelun yrityksille,…
-
Mitä Suomen pitää tehdä, jotta pysymme hyödyntämään EU:n sähkömarkkinauudistuksen tarjoamat mahdollisuudet
Onko sähkömarkkina rikki? webinaarin paneelikeskustelu jatkoi keskustelua ja käsitteli EU:n tuoreen sähkömarkkinauudistuksen sisältöä. Keskustelussa nousi esiin mm. hintakriisin hallinta, jäsenvaltiolle jätetyn liikkumavaran hyödyntäminen ja ehdotuksia siitä, miten Suomi voi hyötyä uudistuksesta. Keskustelemassa olivat kansanedustaja Heikki Vestman (kok.), työelämäprofessori Iivo Vehviläinen Aalto-yliopistosta, johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuus ry:stä, pääanalyytikko Marko Pikkarainen Lumme Energiasta, toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen Elfi:stä…
-
Markkinamalli on poliittinen päätös, joka perustuu EU:n poliittiseen päätökseen
Onko sähkömarkkina rikki? -webinaarissa paneelikeskustelu jatkoi keskustelua ja tunnisti puutteita markkinoiden toiminnasta ja keskusteli kehitysehdotuksista, joiden avulla sähkömarkkina ja -järjestelmä toimisi eri tilanteissa nykyistä paremmin. Esiin nousi niin sähkön hinnan muodostusmalli, kuin kapasiteettimekanismi ja valtion rooli investointiympäristön vakauttajana. Keskustelemassa olivat kansanedustaja Heikki Vestman (kok.), työelämäprofessori Iivo Vehviläinen Aalto-yliopistosta, johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuus ry:stä, pääanalyytikko Marko…
-
Sähkömarkkinan pitää tuottaa sellaisia tehokkuushyötyjä, jotka viime kädessä siirtyvät asiakkaiden ja kuluttajien hyödyksi
Onko sähkömarkkina rikki? -webinaarissa Pertti Järventaustan alustuksen jälkeen käydyssä paneelikeskustelussa aloitettiin keskustelu sähkömarkkinan olemassaolon perusteista ja siitä, miten ne pitäisi ohjata sähkömarkkinan kehittämistä. Keskustelussa nousi esiin kysymys, onko alkuperäisiä tavoitteita pohdittu tarpeeksi, kun arvostellaan markkinoiden toimintaa. Onko niin, että mekanismi, jolla hinta määritellään, toteuttaa alkuperäiset tavoitteet? Muutokset, joita tarvitaan, pitäisi ohjata näiden tavoitteiden toteutumiseen. Keskustelemassa…
-
Valtioneuvostolta periaatepäätös fossiilisesta lämmitysöljystä luopumisesta 2030 loppuun mennessä
Pääministeri Orpon hallitusohjelma kannustaa korvaamaan öljykattiloita kestävillä lämmitysmuodoilla. Suomen tavoitteena on saavuttaa vuositason nettopäästöjä koskevat tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Fossiilisesta lämmitysöljystä luopuminen auttaa merkittävästi taakanjakosektorille vuodelle 2030 asetettujen EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista kansallisesti. Valtioneuvosto teki 11.4.2024 periaatepäätöksen fossiilisesta lämmitysöljystä luopumisesta. Periaatepäätöksen taustalla on Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP), joka on Suomen kansallinen suunnitelma EU:n elpymis- ja…
-
Lähienergialiiton uutiskirje 2/2024: Vantaan Aviapolikseen innovatiivinen hiilineutraali energiaratkaisu
Lähienergialiitto levittää ymmärrystä suomalaisen uusiutuvan energin käytöstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Helmikuu 2024 tarjosi mm. seuraavaa: Ilmoittaudu Lähienergialiiton kaikille avoimeen webinaariin Onko sähkömarkkina rikki? Gasum aloittaa laajennushankkeen Riihimäen biokaasulaitoksella, Solarigo alkaa rakentaa 70 MWp aurinkopuistoa Exilionille Simoon kevään aikana, Merus Powerille noin 15 miljoonan euron sähkövarastotilaus,Työ- ja elinkeinoministeriö linjasi energiatuen painopisteet vuodelle 2024. Tulevia tapahtumia Suomen…
-
Vuonna 2023 juhlittiin Lähienergialiiton kymmenvuotista taivalta
Vuosi 2023 piti sisällään mm. energiapolitiikan vuoden huippukohta oli Dubain ilmastokokouksen sopu luopua fossiilisista polttoaineista, puhdas lämmitysjärjestelmä perustuu hajautettuun tuotantoon ja monipuoliseen teknologiaan, yhteisöenergian hyödyntäminen on mahdollista yhä laajemmalle joukolle, tulevaisuuden energiajärjestelmä rakentuu älykkäistä ja joustavista ratkaisuista, vetyyn asetetut toiveet alkoivat muuttua konkretiaksi, biokaasun liikennekäyttö kasvaa jakeluverkoston laajentuessa, aurinkosähkön pientuotannon suosio ennätyslukemissa – teollisen kokoluokan…
-
Suomen sopeutumispolitiikassa tulee huomioida lisääntyvät ilmastoriskit laaja-alaisemmin – toimettomuus tulee kalliiksi
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja tuleviin riskeihin kannattaa varautua. Ilmastopaneelin tuore raportti ja muistio korostavat tarvetta selkeyttää ja laajentaa kansallista sopeutumispolitiikkaa tutkittuun tietoon perustuen. Selkeät riskiarviointiin perustuvat tavoitteet ja toimenpiteet sekä indikaattoreihin nojaava seurantajärjestelmä ovat edellytyksiä sopeutumispolitiikan johdonmukaiselle kehittämiselle. Ilmastopaneelin tuoreet julkaisut (Suomen sopeutumispolitiikan kehittäminen toimenpiteiden riskimallinnuksen ja vaikuttavuuden seurannan avulla ja Suuntaviivoja Suomen…
-
IEA arvioi jälleen myönteisesti Suomen energiapolitiikkaa – haasteita silti riittää
Kansainvälinen energiajärjestö IEA julkaisi toukokuussa 2023 Suomen energiapolitiikan maatutkinnan tulokset. IEA:n mukaan Suomen ydinenergian ja uusiutuvan energian vahvuudet antavat vankan pohjan kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. Viiden vuoden välein toteutettava maatutkinta arvioi kohdemaansa energiapolitiikkaa ja antaa suosituksia uusista politiikkatoimista. Lähienergialiitto oli myös tällä kertaa yksi haastatteluissa sidosryhmistä. IEA arvioi myönteisesti Suomen energiapolitiikkaa, ja pitää viime vuosien saavutuksina…
-
Tutkimus: Kotitalouksien hiilijalanjäljen pienentäminen puoleen on mahdollista
Suomen ympäristökeskus tutki yhdessä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa, minkälaisilla ohjauskeinoilla tai niiden yhdistelmillä kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki saataisiin puolitettua vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2022 käynnistyneessä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen kehittymistä vuoteen 2035 ilmasto- ja energiatoimia ja tuontituotteita koskevien tietojen pohjalta. Tämän lisäksi tutkijat selvittivät, mitä uusia ohjauskeinoja tai ohjauskeinojen yhdistelmiä tarvitaan hiilijalanjäljen puolittamiseksi.…
-
Kansalaisten potentiaalia sekä osallistumis- ja investointihalukkuutta energiayhteisöihin pitää kartoittaa
Tämä on toinen osa kahdesta blogitekstistä, jotka perustuvat tammi-toukokuussa 2023 tehtyyn pro gradu -tutkielmaan Yhteisöenergian rooli energiademokratiassa – tuulivoiman energiayhteisöjen haasteet Suomessa. Ensimmäisessä osassa perehdyttiin energiademokratiaan ja kansalaisten osallistamiseen energiajärjestelmässä, ja tässä osassa tarkastellaan energiayhteisöjen esteitä ja haasteita. Energiayhteisöillä viitataan kollektiivisiin energiatoimiin, joissa yhteisön jäsenet investoivat energiaratkaisuun ja hyödyntävät omaa energiantuotantoaan. Vaikka tuulivoiman energiayhteisöt ovat…
Ajankohtaista
Ilmatieteen laitos tutkii säätilanteiden vaikutusta aurinkoenergian tuotantoon oman aurinkovoimalan avulla
Ilmatieteen laitoksen päätoimipisteen katolle Helsingin Kumpulaan on pystytetty kesän aikana 80 aurinkopaneelia. Energiantuotannon lisäksi aurinkovoimalan avulla tutkitaan, miten erilaiset sääolot vaikuttavat energiantuotantoon. Ilmatieteen laitoksen katolle rakennetun paneelikentän teho on 20 kW, mikä vuosituotantona vastaa kolmen kotitalouden energiantarvetta. ”Tavoitteenamme on paitsi hyödyntää aurinkovoimaa energiankulutuksessamme myös selvittää tarkasti, kuinka paljon energiaa paneeleista käytännössä saadaan eri säätilanteissa […]