-
Puhtaan energian ratkaisuja edistäville 13 hankkeelle yhteensä 72,6 miljoonaa euroa investointitukea
Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 12 hankkeelle kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) mukaista investointitukea yhteensä 44 564 484 euroa. Lisäksi tukea myönnettiin 28 048 200 euroa Nordic Ren-Gas Oy:lle uuden energiateknologian suurelle demonstraatiohankkeelle. ”On hienoa, että puhtaan energian hankkeet etenevät eri puolilla Suomea, ja voimme näiden tukien avulla vauhdittaa siirtymistä puhtaampiin ratkaisuihin yhä ripeämmin ja…
-
Valtava uusiutuvan energian kasvu vuoteen 2030 mennessä vastaa nykyisten suurten talouksien koko sähköntuotantokapasiteettia, tuoden maailman lähemmäksi tavoitetta kolminkertaistaa uusiutuvan energian määrä
Kansainvälisen energiajärjestö (IEA) Renewables 2024 raportin mukaan uusiutuvan energian kapasiteetti kasvaa maailmanlaajuisesti 5 500 gigawatilla, mikä vastaa Kiinan, EU, Intian ja Yhdysvaltojen nykyistä sähköntuotantokapasiteettia. Erityisesti aurinkoenergian odotetaan olevan merkittävä tekijä tässä kasvussa. Vaikka tavoite kolminkertaistaa uusiutuvan energian kapasiteetti on haastava, se on mahdollinen, jos hallitukset tehostavat toimiaan. Kasvava haaste on myös energian varastointi ja sähköverkkojen…
-
Lähienergialiiton uutiskirje 5/2024: Onko sähkömarkkina rikki? -tetralogia on valmistunut
Lähienergialiitto levittää ymmärrystä suomalaisen uusiutuvan energin käytöstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Toukokuu 2024 tarjosi mm. seuraavaa: Turku Energian ja TSE:n tuottama kaukolämpö tuotettiin yhtenä viikonloppuna pääosin sähköisellä tuotannolla, Meriaura Energy toimittaa aurinkolämpölaitoksen Lübeckin kaupungin kaukolämpöyhtiölle Saksaan, Merus Power toimittaa Oy Herrfors Ab:n käyttöön kaupankäyntialustan – tarjoaa välitöntä taloudellista hyötyä sähköyhtiölle, Solnet Group tarjoaa aurinkovoimaloiden virtuaalivoimalaitospalvelun yrityksille,…
-
Mitä Suomen pitää tehdä, jotta pysymme hyödyntämään EU:n sähkömarkkinauudistuksen tarjoamat mahdollisuudet
Onko sähkömarkkina rikki? webinaarin paneelikeskustelu jatkoi keskustelua ja käsitteli EU:n tuoreen sähkömarkkinauudistuksen sisältöä. Keskustelussa nousi esiin mm. hintakriisin hallinta, jäsenvaltiolle jätetyn liikkumavaran hyödyntäminen ja ehdotuksia siitä, miten Suomi voi hyötyä uudistuksesta. Keskustelemassa olivat kansanedustaja Heikki Vestman (kok.), työelämäprofessori Iivo Vehviläinen Aalto-yliopistosta, johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuus ry:stä, pääanalyytikko Marko Pikkarainen Lumme Energiasta, toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen Elfi:stä…
-
Markkinamalli on poliittinen päätös, joka perustuu EU:n poliittiseen päätökseen
Onko sähkömarkkina rikki? -webinaarissa paneelikeskustelu jatkoi keskustelua ja tunnisti puutteita markkinoiden toiminnasta ja keskusteli kehitysehdotuksista, joiden avulla sähkömarkkina ja -järjestelmä toimisi eri tilanteissa nykyistä paremmin. Esiin nousi niin sähkön hinnan muodostusmalli, kuin kapasiteettimekanismi ja valtion rooli investointiympäristön vakauttajana. Keskustelemassa olivat kansanedustaja Heikki Vestman (kok.), työelämäprofessori Iivo Vehviläinen Aalto-yliopistosta, johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuus ry:stä, pääanalyytikko Marko…
-
Sähkömarkkinan pitää tuottaa sellaisia tehokkuushyötyjä, jotka viime kädessä siirtyvät asiakkaiden ja kuluttajien hyödyksi
Onko sähkömarkkina rikki? -webinaarissa Pertti Järventaustan alustuksen jälkeen käydyssä paneelikeskustelussa aloitettiin keskustelu sähkömarkkinan olemassaolon perusteista ja siitä, miten ne pitäisi ohjata sähkömarkkinan kehittämistä. Keskustelussa nousi esiin kysymys, onko alkuperäisiä tavoitteita pohdittu tarpeeksi, kun arvostellaan markkinoiden toimintaa. Onko niin, että mekanismi, jolla hinta määritellään, toteuttaa alkuperäiset tavoitteet? Muutokset, joita tarvitaan, pitäisi ohjata näiden tavoitteiden toteutumiseen. Keskustelemassa…
-
Valtioneuvostolta periaatepäätös fossiilisesta lämmitysöljystä luopumisesta 2030 loppuun mennessä
Pääministeri Orpon hallitusohjelma kannustaa korvaamaan öljykattiloita kestävillä lämmitysmuodoilla. Suomen tavoitteena on saavuttaa vuositason nettopäästöjä koskevat tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Fossiilisesta lämmitysöljystä luopuminen auttaa merkittävästi taakanjakosektorille vuodelle 2030 asetettujen EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista kansallisesti. Valtioneuvosto teki 11.4.2024 periaatepäätöksen fossiilisesta lämmitysöljystä luopumisesta. Periaatepäätöksen taustalla on Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP), joka on Suomen kansallinen suunnitelma EU:n elpymis- ja…
-
Lähienergialiiton uutiskirje 2/2024: Vantaan Aviapolikseen innovatiivinen hiilineutraali energiaratkaisu
Lähienergialiitto levittää ymmärrystä suomalaisen uusiutuvan energin käytöstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Helmikuu 2024 tarjosi mm. seuraavaa: Ilmoittaudu Lähienergialiiton kaikille avoimeen webinaariin Onko sähkömarkkina rikki? Gasum aloittaa laajennushankkeen Riihimäen biokaasulaitoksella, Solarigo alkaa rakentaa 70 MWp aurinkopuistoa Exilionille Simoon kevään aikana, Merus Powerille noin 15 miljoonan euron sähkövarastotilaus,Työ- ja elinkeinoministeriö linjasi energiatuen painopisteet vuodelle 2024. Tulevia tapahtumia Suomen…
-
Vuonna 2023 juhlittiin Lähienergialiiton kymmenvuotista taivalta
Vuosi 2023 piti sisällään mm. energiapolitiikan vuoden huippukohta oli Dubain ilmastokokouksen sopu luopua fossiilisista polttoaineista, puhdas lämmitysjärjestelmä perustuu hajautettuun tuotantoon ja monipuoliseen teknologiaan, yhteisöenergian hyödyntäminen on mahdollista yhä laajemmalle joukolle, tulevaisuuden energiajärjestelmä rakentuu älykkäistä ja joustavista ratkaisuista, vetyyn asetetut toiveet alkoivat muuttua konkretiaksi, biokaasun liikennekäyttö kasvaa jakeluverkoston laajentuessa, aurinkosähkön pientuotannon suosio ennätyslukemissa – teollisen kokoluokan…
-
Suomen sopeutumispolitiikassa tulee huomioida lisääntyvät ilmastoriskit laaja-alaisemmin – toimettomuus tulee kalliiksi
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja tuleviin riskeihin kannattaa varautua. Ilmastopaneelin tuore raportti ja muistio korostavat tarvetta selkeyttää ja laajentaa kansallista sopeutumispolitiikkaa tutkittuun tietoon perustuen. Selkeät riskiarviointiin perustuvat tavoitteet ja toimenpiteet sekä indikaattoreihin nojaava seurantajärjestelmä ovat edellytyksiä sopeutumispolitiikan johdonmukaiselle kehittämiselle. Ilmastopaneelin tuoreet julkaisut (Suomen sopeutumispolitiikan kehittäminen toimenpiteiden riskimallinnuksen ja vaikuttavuuden seurannan avulla ja Suuntaviivoja Suomen…
-
IEA arvioi jälleen myönteisesti Suomen energiapolitiikkaa – haasteita silti riittää
Kansainvälinen energiajärjestö IEA julkaisi toukokuussa 2023 Suomen energiapolitiikan maatutkinnan tulokset. IEA:n mukaan Suomen ydinenergian ja uusiutuvan energian vahvuudet antavat vankan pohjan kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. Viiden vuoden välein toteutettava maatutkinta arvioi kohdemaansa energiapolitiikkaa ja antaa suosituksia uusista politiikkatoimista. Lähienergialiitto oli myös tällä kertaa yksi haastatteluissa sidosryhmistä. IEA arvioi myönteisesti Suomen energiapolitiikkaa, ja pitää viime vuosien saavutuksina…
-
Tutkimus: Kotitalouksien hiilijalanjäljen pienentäminen puoleen on mahdollista
Suomen ympäristökeskus tutki yhdessä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa, minkälaisilla ohjauskeinoilla tai niiden yhdistelmillä kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki saataisiin puolitettua vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2022 käynnistyneessä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen kehittymistä vuoteen 2035 ilmasto- ja energiatoimia ja tuontituotteita koskevien tietojen pohjalta. Tämän lisäksi tutkijat selvittivät, mitä uusia ohjauskeinoja tai ohjauskeinojen yhdistelmiä tarvitaan hiilijalanjäljen puolittamiseksi.…
-
Kansalaisten potentiaalia sekä osallistumis- ja investointihalukkuutta energiayhteisöihin pitää kartoittaa
Tämä on toinen osa kahdesta blogitekstistä, jotka perustuvat tammi-toukokuussa 2023 tehtyyn pro gradu -tutkielmaan Yhteisöenergian rooli energiademokratiassa – tuulivoiman energiayhteisöjen haasteet Suomessa. Ensimmäisessä osassa perehdyttiin energiademokratiaan ja kansalaisten osallistamiseen energiajärjestelmässä, ja tässä osassa tarkastellaan energiayhteisöjen esteitä ja haasteita. Energiayhteisöillä viitataan kollektiivisiin energiatoimiin, joissa yhteisön jäsenet investoivat energiaratkaisuun ja hyödyntävät omaa energiantuotantoaan. Vaikka tuulivoiman energiayhteisöt ovat…
-
Onko oikeudenmukaisen energiamurroksen edellytys tasapainottelu keskitettyjen ja hajautettujen energiajärjestelmien välillä?
Tämä on ensimmäinen osa kahdesta blogitekstistä, jotka perustuvat tammi-toukokuussa 2023 tehtyyn pro gradu -tutkielmaan Yhteisöenergian rooli energiademokratiassa – tuulivoiman energiayhteisöjen haasteet Suomessa. Tässä osassa perehdytään energiademokratiaan ja kansalaisten osallistumiseen energiajärjestelmässä. Toisessa osassa tarkastellaan tuulivoiman energiayhteisöjen esteitä ja haasteita. Teknologinen kehitys sekä tuulivoiman rakentamisen nopea kasvu ovat yllättäneet jopa monet asiantuntijat, joten tällä vuosikymmenellä vihreässä siirtymässä…
-
Lähienergialiiton uutiskirje 3/2023: Suomen kilpailukyvyn säilyttäminen on ensisijaisen välttämätöntä
Lähienergialiitto levittää ymmärrystä suomalaisen uusiutuvan energin käytöstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Maaliskuu 2023 tarjosi mm. seuraavaa: ranskalainen Lhyfe suurimmaksi omistajaksi suomalaiseen projektikehitysyhtiö Flexensiin kiihdyttämään yhdessä vihreän vedyn kasvua, uusi asetus päivittää energiatuen myöntämisen ehdot vuosina 2023–2027, Suomen ensimmäinen geotermistä lämpöä kaukolämpöverkkoon tuottava laitos käynnistyi Vantaalla, komission ehdotus käynnistää neuvottelut sähkön markkinamallin uudistamisesta. Tulevia tapahtumia Lähienergialiitto juhlistaa…
-
Uusiutuvan energian direktiivistä saavutettu sopu EU:n trilogineuvotteluissa
Uusiutuvan energian direktiivin päivityksestä saavutettiin 30.3.2023 aamulla alustava yhteisymmärrys Euroopan komission, parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston trilogineuvottelussa. Uusiutuvan energian koko EU:ta koskevaa yleistavoitetta vuodelle 2030 korotettiin nykyisestä 32 prosentista 42,5 prosenttiin. Tämä edellyttäisi Suomelta noin 60 prosentin tasoa. Uusiutuvan energian direktiivi asettaa tavoitteet, yleiset puitteet ja useita toimenpiteitä, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa ja…
-
Suomen kilpailukyvyn säilyttäminen on ensisijaisen välttämätöntä
Lähienergialiitto ehdottaa neljää toimenpidettä, jotta Suomen kilpailukyky pystytään varmistamaan: vakaa sääntely- ja investointiympäristö on elintärkeä, kaavoitus- ja luvitusongelmat tulee ratkaista, työvoiman riittävyys ja osaaminen on varmistettava, tehdään Suomesta älykkään energian kotimaa. Suomen Lähienergialiitto ry haluaa nostaa esille seuraavat asiat ja niihin liittyvät toimenpide-ehdotukset, jotta pystymme säilyttämään ja parantamaan Suomen kilpailukykyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa vihreän energian investoinneista. Näillä…
-
Nollamiehen mietteitä
Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja “10 vuotta lähienergiaa”. Tällä kertaa pitkäaikainen puheenjohtajamme, professori emeritus Raimo Lovio kysyy ratkeavatko ongelmat teknologioita muuttamalla ilman, että tarvitaan syvällisempää siirtymää tuotanto- ja kulutustavoissa. Eivät ratkea. Uusien energiateknologioiden edistysaskeleet antavat toivoa muutosten mahdollisuuksista, mutta sillä edellytyksellä, etteivät energia- ja materiaalivirrat Suomen kaltaisessa vauraassa maassa keskimäärin enää juurikaan kasva seuraavien…
-
Vuotta 2022 hallitsi energiakriisi, joka taltutetaan kiihdyttämällä vihreän siirtymän investointeja
Lähienergialiiton vuosi 2022 piti sisällään mm. suomalainen energiateknologia menestyi vientimarkkinoilla, Lämpöpumput jatkoivat hurjaa vauhtia vuonna 2022, energian varastointi lisää energiajärjestelmän joustavuutta, kW-luokan aurinkovoimaloista MW-kokoluokan aurinkovoimaloihin, Suomen vetyinfrastruktuuria synnytetään osana eurooppalaista energiajärjestelmää, energiamurros ja vihreä siirtymä pohjautuvat yhä kasvaviin investointeihin, liikenteen päästövähennyksiin tarvitaan vihreällä sähköllä tuotettuja polttoaineita erityisesti meri- ja raskaalle liikenteelle – vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrainvestointien lisäksi. Vuotta 2022 hallitsi energiakriisi ja sen…
-
Miten tässä näin pääsi käymään, että tuulesta tuli näin tärkeä?
Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja “10 vuotta lähienergiaa”. Tällä kertaa pitkäaikainen puheenjohtajamme, professori emeritus Raimo Lovio kirjoittaa tuulivoiman roolista vihreässä siirtymässä. Jatkossa yhtä tärkeäksi tulee sähkön varastointi tavalla tai toisella ja kulutuksen kasvattaminen silloin kun tuulivoimaa on paljon. Suomesta tulee yhä useammin sähkön viejä, mutta erityisesti kannattaa kehittää sähkön kotimaista hyötykäyttöä ja jalostusta. …
Ajankohtaista
Jussi Ojanen Naps Solar –konsernin johtoon
Naps Solar -konsernin toimitusjohtajaksi on 1.3.2017 alkaen nimitetty energia-alan asiantuntija, DI Jussi Ojanen. Naps Solar Oy on Suomen vanhin ja kansainvälisesti yksi kokeneimmista aurinkosähköratkaisujen palvelutoimittajista, jolla on vahvan kasvun strategia aurinkosähkömarkkinan uudessa aallossa. Taalerin Kiertotalous-pääomarahasto on Naps Solarin suurin omistaja. Diplomi-insinööri Jussi Ojanen on nimitetty Naps Solar Oy:n ja sen tytäryhtiöiden toimitusjohtajaksi 1.3.2017 alkaen. […]