-
Smart Energy Transition -hanke julkaisi uuden energian yrityksistä tietokannan
Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen -tapahtuman yhteydessä Smart Energy Transition -hanke julkisti yritystietokannan. Tällä yritys- ja tuoteryhmätasoisella tietokannalla tähdätään siihen, että pystytään ajantasaisesti ja monipuolisesti seuraamaan suomalaisten yritysten menestystä energiamurroksessa niin koti- kuin vientimarkkinoillakin. Suomen akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Smart Energy Transition –tutkimushanke viitoittaa, millä toimialoilla ja miten Suomi voi menestyä globaalissa energiamurroksessa.…
-
Kuluttajista vauhtia energiamurrokseen, osa 5/5: Kansalaisten ääni energiaa koskevassa poliittisessa ja alueellisessa päätöksenteossa
Merkittävä osa kansalaisten energiaa koskevista valinnoista on tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa rakenteistunut keskitettyjen suurien tuotantolaitosten kautta. Esimerkiksi kerrostalossa kaukolämpöalueella elävä suomalainen voi yhä saada lämpönsä vain kaukolämpöverkon toimittajalta. Vaatii kosolti aktivismia (ja otollisen sijainnin), jotta lämpöä tai edes sähköä voisi saada muualta kuin jakeluverkon omistajan kautta, vaikka sähkön tuottajan voikin kilpailuttaa. Merkittävä osa kansalaisen…
-
Kuluttajista vauhtia energiamurrokseen, osa 4/5: Kansalaiset vertaistuen antajina ja energia-aktiiveina
Tässä blogisarjan osassa tarkastelemme suomalaisia vertaistuen antajina ja energia-aktiiveina. Suomessa on ollut vähemmän energiaan liittyvää kansalaisaktivismia kuin muissa Pohjoismaissa. Erityisesti Tanskassa ydinvoiman vastainen liike ja tuulivoimaosuuskunnat ovat olleet merkittävässä roolissa muovaamassa maan energiajärjestelmää (Nielsen, 2016; Rohracher & Ornetzeder, 2013). Toki Suomessakin löytyy aktivismia energia-alalta. Suomessa on järjestetty lukuisia energiaa ihmisten arkeen tuovia tapahtumia (esimerkiksi Dodo:n…
-
Kuluttajista vauhtia energiamurrokseen, osa 3/5: Suomalaisilla on paljon halua ja kykyä oppia ja omaksua uutta energiatekniikkaa
Vapaus valita, asennuttaa ja räätälöidä omaa energiantuotantoaan on selvästi monille suomalaisille mieleen, vaikka se tarkoittaisi energiatekniikkaan perehtymistä tai hieman vaivalloisempia lämmitystapoja. Olennaista on kuitenkin se, miten helppoa ja kustannustehokasta vähähiilisten energiateknologioiden ja käyttäytymismallien omaksuminen on. Esimerkiksi ilmalämpöpumppujen kohdalla Internetin keskustelupalstojen merkitystä pumppujen leviämisessä ei voi liiaksi korostaa (ks. tietolaatikko alla). Samaten pellettien pienpolton leviämisen…
-
Kuluttajista vauhtia energiamurrokseen, osa 2/5: Kun pelkät valmiit energiaratkaisut eivät riitä
Mitä kaikkein aktiivisimmista energiakansalaisista tiedetään? Uusiutuvat energiateknologiat leviävät Suomessa yhä laajemmalle ja erityisesti pientalojen omistajat ovat olleet aktiivisia lämmitysjärjestelmiensä kehittämisessä. Suomesta on löytynyt yli 200 kansalaisten tekemää keksintöä ja parannusta uusiutuvan energian laitteistoihin (Hyysalo et al. 2013a; 2016), ja osa näistä on muodostunut kymmenien tuhansien kansalaisten kopioimiksi hyviksi käytänteiksi. Esimerkkinä tästä on pulkan asettaminen ilmalämpöpumpun…
-
Liikennepäästöjen vähentämiskeskustelu uusille urille: 3 + 1 pointtia
Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 % näistä päästöistä syntyy tieliikenteessä. Suomen tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä noin puolella vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Vuodesta 2005 vuoteen 2015 päästöt vähenivät vasta 14 %, joten lähivuosina tarvitaan paljon tekemistä. Siksi onkin erityisen harmillista, että liikenteen päästöjen vähentämiskeskustelusta on tullut…
-
Kuluttajista vauhtia energiamurrokseen, osa 1/5: Keitä ovat aktiiviset energiakansalaiset?
Kuluttajiin ja kansalaisiin kohdistuu kasvava kiinnostus energiamurroksen ajureina ja ilmastopolitiikan toimijoina. Kuluttajien valinnat ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa energia- ja ilmastoratkaisuihinsa ovat nousseet keskeisemmäksi keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (KAISU) ja eduskunnan energiaremonttiryhmä pohtii kuluttajien pääsyä energiamarkkinoille (Kuluttajat mukaan energiamarkkinoille -seminaari). Mutta mitä aktiivisista energiakansalaisista tiedetään? Kansalaiset, nuo demokratian myyttiseksi massaksikin kuvatut oliot, ovat aina monien intohimojen…
-
Miksi aurinkojärjestelmien ja sähköautojen rakentelu nuorten kanssa on tärkeää?
Uuden teknologian käyttöönotto vaatii osaamista. Saksan viime vuosien suuren aurinkoenergiamurroksen kuvitellaan usein johtuneen vain aurinkoenergian suotuisasta syöttötariffista. Harvemmin mainitaan, että maassa oli 1990-luvun alussa 1 000 katon pilottiohjelma ja saman vuosikymmenen lopussa 100 000 katon ohjelma. Nämä ohjelmat kehittivät teknistä, liiketaloudellista ja käyttäjien osaamista ja voimaantumista kaikkialle maahan. Vähitellen – alhaalta ylöspäin – syntyi myös…
-
Nykyinen energian sekatalous tarvitsee markkinareformin eli energiakaaren
Markkina tarkoittaa järjestelyä, jossa hyödykkeen hinta muodostuu ostajien ja myyjien vaihdannassa. Koska päästöttömän sähkön rooli korostuu energiajärjestelmässä, juuri sähkömarkkina on tärkeä saada toimivaksi, mikäli energiajärjestelmässä halutaan toteuttaa markkinatalouden toimintaperiaatteita. Tehokkaan markkinan tunnuspiirteitä ovat muun muassa: Markkinat ovat likvidit eli on riittävästi osto- ja myyntivaihtoehtoja tarjolla Markkinoille pääsy on helppoa ja transaktiokulut ovat pienet Hinnan muodostus…
-
Jäätämisennusteet tuulienergian tuotannon tueksi
BCDC Energia -tutkimusprojektissa pyritään pitkälle. Vastauksia haetaan tärkeään kysymykseen: miten ilmakehän jäätävät olosuhteet vaikuttavat tuulivoiman tuotantolukuihin? Uusiutuvien ja säästä riippuvien energiamuotojen yleistyessä haasteet energiavarmuuden turvaamisen osalta kasvavat. Suomen pohjoinen sijainti luo omat haasteensa niin energiantuotannon, -tarpeen kuin -siirron osalta. Energian saanti on turvattava joka tilanteessa ja erityisesti talvikautena, jolloin myös energian tarve on suurimmillaan.…
-
Monitieteisestä tutkimuksesta tieteidenväliseksi terminologiaksi
Tieteen Termipankkiin on syntymässä Clean Energy Research -termistö. Se eroaa perinteisistä tieteenalatermistöistä, sillä lähtökohtana on BCDC Energia -tutkimus- ja kehittämishankkeen alussa koottu keskeinen käsitteistö viiden eri tieteenalan julkaisuista. Ajankohtaiset yhteiskunnalliset haasteet, kuten ilmastonmuutos sekä energiantuotannon ja -kulutuksen kehittäminen vaativat monitieteistä tutkimus- ja kehitystyötä. BCDC Energia -hanke on esimerkki siitä, miten tieteellinen tutkimus vastaa haasteisiin…
-
Lämmitystä pitää sähköistää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
Sähkön käyttöä lämmitykseen on haluttu perinteisesti hillitä. Tähän tarvitaan uutta ajattelua ja asennemuutosta. Polttamisesta on luovuttava Perinteinen suhtautuminen sähköenergiaan pohjautuu siihen, että sähkö on pitkälle jalostunutta mekaaniseen työhön verrattavaa energiaa, joka tuotetaan polttamalla voimalaitosprosessissa. Tällä tavoin polttoaineen kemiallisesta energiasta pystytään muuntamaan sähköksi lauhdelaitoksissa noin kolmannes ja parhaimmillaankin kaasukombivoimalaitoksilla alle 60 prosenttia. Loppu polttoaineen energiasta…
-
Miksi kotitalouksien uusiutuvan energian ratkaisut leviävät epätasaisesti Euroopassa?
Saksassa tuotetaan aurinkosähköä henkilöä kohti enemmän kuin aurinkoisessa Espanjassa. Itävallassa aurinkolämpöä hyödynnetään enemmän kuin lämpimässä Italiassa, jossa puolestaan on enemmän pellettikattiloita henkilöä kohti kuin kylmässä ja metsäisessä Suomessa. Miksi näin? Erojen ymmärtäminen on tärkeää, mikäli haluamme viedä tai tuoda teknologiaa tai politiikkakeinoja. On helppo sanoa, että syyt johtuvat politiikasta ja eri ratkaisuihin suunnatusta taloudellisesta…
-
Tuhoaako aurinkosähkö Suomessa epäoikeudenmukaisesti verkkoliiketoiminnan ja valtion talouden?
Professori, puheenjohtaja Raimo Lovio törmäsi omassa energiaremontissaan väitteeseen, että aurinkosähkön tuottaminen on epäreilu tapa säästää sähkön kulutusta. Hän kirjoittaa ja korjaa väitteen: kaikki sähkön säästämisen tavat ovat tarpeellisia ja oikeita. Asun sähkölämmitteisessä 1950-luvun alussa rakennetussa omakotitalossa. Vuonna 2009 teimme rakennuksessa perusremontin, jonka yhteydessä toteutettiin myös joukko energiansäästöön liittyviä uudistuksia. Talon eristystä parannettiin ja osa ikkunoista uusittiin. Lamput vaihdettiin…
-
München pyrkii irti kivihiilestä ja kokeilee aurinkokaukolämpöä
Münchenin kaupungin tavoitteena on toimia 100% uusiutuvalla energialla vuoteen 2040 mennessä. Tuoreen tilannekatsauksen mukaan nykyiset toimet eivät ole johtamassa ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseen, joten kaupungissa käydään parhaillaan kiivasta keskustelua tarvittavista lisätoimenpiteistä päästöjen vähentämiseksi sähkö-, lämpö- ja liikennesektoreilla. Münchenissä suunnitellaan kivihiilestä luopumista, samoin kuin Helsingissä Suuri keskustelun aihe on kivihiilestä luopuminen. Suurin osa Münchenin kaukolämmöstä tuotetaan kivihiilellä…
-
Kysyntäjousto hyödyttää kaikkia sähkön käyttäjiä ja laskee sähkön hintaa
Kysyntäjoustosta hyötyvät kaikki sähkön käyttäjät. Suomessa on merkittävästi joustavia kuormia esimerkiksi sähkölämmityskohteissa. Kysyntäjousto laskee kaikkien sähkönkäyttäjien hintaa. Sähkön hinta tukkusähkömarkkinoilla määräytyy kulutuksen ja tuotannon perustella osto- ja myyntitarjousten mukaan (ks. kuva). Joustavamman kysynnän myötä kulutusta voidaan siirtää edullisemmille tunneille, jolloin kulutuksen painoarvo hinnanmuodostuksessa kasvaa. Kysynnän pienentyessä hinta laskee kaikilla asiakkailla, eikä ainoastaan kulutustaan pienentäneillä. …
-
Kysyntäjouston avulla tuuli- ja aurinkovoimaa voidaan lisätä voimakkaasti
Suomi on edelläkävijä kysyntäjoustoinfrastruktuurissa ja sähkömarkkinoiden kehityksessä. Kysyntäjoustolla parannetaan koko energiajärjestelmän resurssitehokkuutta ja edistetään uusiutuvan energiantuotannon integrointia. Sähköjärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen tulee olla joka hetki tasapainossa. Kulutuksen muuttuessa tuotettavan sähkötehon tulee siis muuttua saman verran. Energiajärjestelmässä on yhä enemmän tuotantomuotoja, joiden säätäminen on teknisesti vaikeaa tai taloudellisesti kannattamatonta, kuten sääriippuva tuuli- ja aurinkovoima sekä…
-
Suomi on globaalisti kysyntäjoustoteknologian johtava maa
Suomi on edelläkävijä kysyntäjoustoinfrastruktuurissa ja sähkömarkkinoiden kehityksessä. Hyvät kotimarkkinaratkaisut edistävät vientiliiketoimintaa. Globaalisti älykkäissä verkoissa ja kysyntäjoustossa on valtava liiketoimintapotentiaali. Suomessa on hyvin edistykselliset sähkömarkkinat: kysyntäjoustoa voidaan hyödyntää useilla sähkömarkkinapaikoilla, kuten Elspot-markkinoilla (ns. day-ahead markkinat), päivänsisäisillä Elbas-markkinoilla sekä säätö- ja reservimarkkinoilla. Käytännössä kaikilla sähkönkäyttäjillä on etäluettavat AMR-mittarit ja sähkömarkkinoiden taseselvitys tehdään perustuen todellisiin tuntimittaustietoihin, mikä…
-
Mikset käyttäisi naapurisi sähköä?
Sähkömarkkina on voimakkaan murroksen vaiheessa. Murros mahdollistaa uudenlaisen toiminnan ja toimijoiden synnyn. Pientuottajat voivat perustaa yhteisöjä, joiden yhteistä kulutusta ja tuotantoa ohjataan digitaalisten pilvipalveluiden avulla. Kirjoitus on tehty osana BCDC Energia -hankkeen työtä. Sähkömarkkina on voimakkaan murroksen vaiheessa. Murroksen keskeisiä edistäjiä ovat tuotantoon liittyvän kilpailutuksen vapauttaminen, tekninen kehitys ja poliittinen ohjaus. Tekninen kehitys muuttaa sähköverkot kaksisuuntaisen liikenteen…
-
Miksi sähkölampun pitää olla tietoturvallinen?
Ei tarvitse mennä montaa vuotta taaksepäin, jolloin yllä olevasta kuvasta oli helppo tunnistaa se ainoa tietoturvariski. Nykyään tilanne on lähes täysin päinvastainen, ainoastaan yhden kuvan esineen osalta voit olla varma sen tietoturvallisuudesta. Anna-Maija Juuso kirjoittaa IoT-laitteiden tietoturvasta: se paranee vasta, kun lainsäädäntö ja asiakkaat sitä vaativat. Ja miksi jääkaapin tietoturvasta pitää huolehtia? Kirjoitus on tehty osana BCDC…
Ajankohtaista
Lämpöpumpuilla huippuvuosi: myynti hipoi jo 100 000 pumppua ja miljoonan pumpun rajapyykki rikottiin
Lämpöpumppujen myynti kasvoi 30% ja euromääräisesti vieläkin enemmän. Viime vuonna asennettuun 98 000 lämpöpumppuun investoitiin yli 600 miljoonaa. Miljoonan asennetun lämpöpumpun raja rikottiin viime vuonna. Kokonaislämpöpumppuinvestoinnit ovat jo noin 6 miljardia. Lämpöpumppujen kokonaisenergiantuotanto on jo reilusti yli 10 TWh/a, mikä vastaa 15 % Suomen asunto ja palvelurakennuskannan lämmityksestä. Huomion arvoista on, että tämän valtavan investoinnin […]