Osallistuin yhteisöenergiahankkeen ”Co2mmunity – Co-producing and co-financing renewable community energy projects” (EU INTERREG BSR) opintomatkalle Tanskaan ja Pohjois-Saksaan maaliskuussa 2018. Samaan aikaan työn alla oli Smart Energy Transition -hankkeessa Puhdas kaukolämpö ja -jäähdytys -visio (in english). Niinpä tarkkailin matkalla erityisesti kahta asiaa: Miten lämpösektorilla etenee päästöjen vähentäminen? Ja toiseksi, millainen vaikutus paikallisilla energiayhteisöillä on energiamurroksen etenemiseen?
Näköpiirissä on lämpöpumppujen kasvu
Tanskassa lähes puolet sähköstä tuotetaan tuulivoimalla, mutta lämpö- ja liikennesektoreilla kulutetaan edelleen paljon fossiilisia polttoaineita. Tanskassa on ymmärretty, että lämpöpumppujen avulla voidaan vähentää lämmityksen päästöjä sekä tasata tuulivoiman tuotantopiikkejä, kun lämpöpumput yhdistetään älykkäästi lämmön kausivarastoihin ja kaukolämpöverkkoihin.
Vierailimme Middelfartin kaupungissa, jossa mietitään miten päästöt saataisiin alas sekä asukkaat aktiivisesti mukaan toimintaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungin ohjelmassa oli muun muassa uusiutuvan energian kaukolämpöosuuskuntien edistäminen. Kävimme tutustumassa rakenteilla olevaan asuinalueeseen, johon oli tulossa lämpöpumpuilla toimiva alueellinen lämpöverkko. Energiakaivojen poraustyöt olivat jo valmistuneet. Energiakaivojen lisäksi lämpöpumppujen on tarkoitus hyödyntää alueelle tulevan kaupan hukkalämpöä.
Vierailimme lisäksi Fønsin kylän pienessä kaukolämpöosuuskunnassa. Heillä oli suunnitelmissa investoida isoon lämpöpumppuun heti, kun sähkö halpenee.
Sähkön kuluttajahinta on Tanskassa laskussa
Tanskalaisten katseet olivat kääntyneet vankasti lämpöpumppuihin. Miksi vasta nyt, voidaan kysyä Suomessa, jossa lämpöpumppujen kasvu on ollut paljon Tanskaa nopeampaa. Syy Tanskassa on ollut veroista johtuva sähkön korkea kuluttajahinta. Maalämpöpumpun tuottamasta lämpöenergiasta noin neljännes on sähköä, joten maa- ja hukkalämmön hyödyntäminen on ollut tanskalaisille kuluttajille tästä johtuen melko tyyristä.
Kuulimme, että tähän on luvassa muutos: Tanskassa uusiutuvan energian tukimaksua ollaan siirtämässä sähkön kuluttajahinnasta pois ja parhaillaan mietitään, millä muulla tavoin uusiutuvaa energiaa rahoitetaan. Sähkön hinnan alenemisen myötä lämpöpumppujen kilpailukykyyn ennakoidaan merkittävää parannusta.
Tanskassa ja Saksassa tuulivoimalat ovat lähellä asukkaita
Tanskassa ja Saksassa yli puolet uusiutuvasta energiasta on kansalaisten ja yhteisöjen omistuksessa. Tanskassa myös kaukolämpöverkot ovat pitkälti kansalaisten omistuksessa energiaosuuskuntien kautta. Nämä osuuskunnat investoivat uusiutuvaan energiaan, koska ne voivat saada hankkeisiin tukea sekä pitkäaikaista ja kuntien takaamaa edullista lainaa.
Tuulivoimalat värittivät bussin ikkunasta maisemaa jatkuvasti. Molemmin puolin Tanskassa ja Saksassa voimalat ovat usein hyvin lähellä asutusta.
Suomessa tuulivoimaa vastustetaan yleensä kiivaasti, kun voimalat ovat tulossa osaksi omaa maisemaa tai lähelle omaa taloa tai mökkiä. Tämä “ei minun takapihalleni” -muutosvastarinta on yleinen ja voimakas tekijä, joka hankaloittaa ja jopa estää ilmastonmuutosta hillitseviä toimia.
Oma tuulivoima parantaa maaseudun elinvoimaisuutta
Vierailimme matkamme aikana Sprakebüllin kylässä Pohjois-Saksassa. Sprakebüllin pormestari ja Solar Energie Anderssen -yrityksen toimitusjohtaja esittelivät meille ylpeänä kylän tuuli- ja aurinkovoimaloita, biokaasulla toimivaa lämpöverkkoa, sähköauton latauspisteitä, kylän yhteiskäyttösähköautoa sekä maatilalla testattavana olevaa sähkötraktoria.
Kysyin, miten tuulivoimaloita on niin paljon lähellä asutusta? He vastasivat: “Koska tuulivoimalat ovat kyläläisten omistuksessa ja ne parantavat kylämme elinvoimaisuutta. Kun tuulivoimaloista kuuluu ääntä, ajattelemme että ‘hienoa – ne toimivat!’ Jos joku muu yrittäisi rakentaa tänne tuulivoimaloita, emme hyväksyisi niitä tänne.”
Suomessa energia- ja ilmastopolitiikan mantrana on kustannustehokkuus ja teknologianeutraalius. On syytä pohtia, voidaanko pelkästään niiden avulla saavuttaa hiilivapaus, joka vaikuttaa ihmisten arkeen ja joka edellyttää laajaa yhteiskunnallista energiamurrosta? Vai tulisiko tavoitteeksi ottaa myös energiademokratian, kansalaisten omistajuuden ja alueellisten hyödynjakomallien edistäminen?
Kirjoittaja
Karoliina Auvinen
Aalto-yliopisto
Lue myös Green Net Finland:n toiminnanjohtaja Suvi Häkämiehen blogi samalta opintomatkalta.
Aalto-yliopisto, Green Net Finland, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Thermopolis ovat mukana EU:n kehityshankkeessa, jossa etsitään keinoja yhteisöenergian edistämiseksi Suomessa. Lue lisää projektista: http://co2mmunity.eu/
