Raimo Lovio ”Maailman kehityksen surkeuden vuoksi jatkan kirjoittelua energiasta. Energia – toisin kuin järki ja inhimillisyys – ei koskaan häviä. Se vain muuttaa muotoaan.”
Kävin alkuviikosta puhumassa Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen perinteisessä vuosiseminaarissa Heurekassa ilmastopolitiikan näköaloista. Seminaari osoitti, että fossiilisia polttoaineita korvaava ja sähköä säästävä lämpöpumppuala on edelleen hyvin etenemässä.
Kun ensimmäisen kerran tapasin yhdistyksen toiminnanjohtajan Jussi Hirvosen vuonna 2010, lämpöpumppuja oli myyty Suomessa kunnioitettavat 400 000 kappaletta. Nyt niitä on myyty jo 1,7 miljoonaa kappaletta! Jatkossa niillä on tärkeä rooli mm. teollisten hukkalämpöjen hyödyntämisessä ja kerrostalojen viilennyksessä perinteisen edullisen lämmityksen ohella.
Kirjaan seuraavaan puheenvuoroni (esitys lämpöpumppuseminaarissa) keskeiset kohdat voidakseni myöhemmin katsoa mitä ajattelin helmikuussa 2025. Lue jos jaksat hyvä ystävä.
Tammikuussa 2025 maapallon keskilämpötila oli 1,75 astetta korkeampi kuin esiteollisena aikana 1850–1900
Päästöt kasvoivat ennakkotietojen mukaan vuonna 2024 0,8 %, mikä tarkoittaa, että ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus jatkaa ennätysnopeaa nousua ja sen seurauksena myös ilmasto lämpenee nopeammin kuin aiemmin.
Käänne päästöjen vähenemiseen ja ilmastonmuutoksen etenemisen hidastumiseen (ei päättymiseen) on näköpiirissä parhaimmillaan tänä vuonna tai ehkä vasta vuonna 2027. Silloin tulee kuluneeksi 30 vuotta Kioton sopimuksen allekirjoittamisesta. Kioton sopimus oli ensimmäinen oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus kasvihuonekaasujen vähentämisestä.
USA irtisanoutui Pariisin ilmastosopimuksesta
Tästä sopimuksesta fossiilijulmuri Trump irtisanoutui toistamiseen. Irtisanoutuminen on ääri itsekästä: Yhdysvaltain osuus kumulatiivisista kasvihuonekaasupäästöistä on suurin (24 %) ja sen vuosittaiset päästöt asukasta kohden ovat suurimpia (13,4 tonnia).
Huonona kakkosena tulee toisen fossiilijulmurin johtama Venäjä (12,5 tonnia). Kiinan luku on 8,4 tonnia ja maailman keskiarvo 4,7. EU ja Suomi 5,6 tonnin päästöillään ovat yrittäneet vetää muita vähennystalkoisiin, mutta fossiilijulmurit eivät piittaa – ennen kuin luonto potkaisee kipeästi…
Suomen maankäyttösektorin nielu on muuttunut päästöksi
Luonnonvarakeskuksen uusimman arvion mukaan Suomen entinen hyvä maankäyttösektorin nielu (-15,9 milj. tonnia CO2-ekv vuonna 2013) on muuttunut päästöksi (+11,8 vuonna 2023)
Maankäyttösektorin monet osat ovat jo pitkään olleet nettopäästölähteitä, mutta uutta on nyt se, että myös metsät ovat muuttuneet nettopäästölähteeksi poikkeuksellisten suurten hakkuiden, metsien kasvun hidastumisen ja metsämaaperän kasvaneiden päästöjen seurauksena.
Maaperän päästöt lisääntyvät ilmaston lämpenemisen seurauksena, mikä on yksi huolestuttava ilmiö sarjassa lämpeneminen kiihdyttää lämpenemistä.
Päästökauppasektorin päästöt ovat vähentyneet hyvin
EU:n päästökauppa ohjaa melko korkealla päästöhinnalla teollisuutta toimiin. Päästökauppasektorin (suuret teollisuus- ja energiayhtiöt) päästöt puolittuivat ja taakanjakosektorin päästöt laskivat 20 %.
Sähkö on puhdistunut selvästi. Jatkossa päähuomio siirtyy teollisiin prosesseihin ja kaukolämpöön. Kaukolämmityksen päästöt ovat vähentyneet sähkön ja lämpöpumppuavusteisen hukkalämpöjen hyödyntämisen kautta.
Eniten fossiilisia polttoaineita ja turvetta on kuitenkin korvattu puun polttamisella ja muulla biomassalla. Lähes puolet (48 %) kaukolämmöstä syntyy näistä lähteistä. Juuri tämä puupolttoaineen lisääntyvä käyttö energiantuotannon ja teollisuuden polttoaineena selittää osaltaan kasvaneita metsähakkuita ja sitä kautta metsän hiilinielun pienenemistä.
Tästä umpikujasta päästään pois lisäämällä ei-polttamiseen perustuvaa kaukolämmöntuotantoa. Verohelpotettuja sähkösyöppöjä datakeskuksia on viime aikoina paljon arvosteltu. Arvostelulle voikin olla perusteita. Erityisen tärkeää on vaatia, että kaikki datakeskuksissa syntyvä hukkalämpö hyödynnetään!
Taakanjakosektorin päästöistä merkittävin osa johtuu öljyn käytöstä liikenteessä ja työkoneissa
Taakanjakosektorista (liikenne, maatalous, erillislämmitys ym.) on tullut suurin päästölähde (25,5 milj. tonnia CO2-ekv) päästökauppasektorin jäädessä toiseksi (15,4). Taakanjakosektorin päästöistä tulee öljyn käytöstä liikenteessä (37 % ilman lentoliikennettäkin) ja työkoneissa (9 %). Yhteensä päästöjä syntyi näistä lähteistä vuonna 2023 11,8 milj. tonnia CO2-ekv. Se on paljon.
Nykyinen hallitus on painottanut ilmastopolitiikassaan suurten piippujen tulppaamista ja heikentänyt ohjausta liikenteen osalta. Nyt tarvittaisiin käänne liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Keinot ovat monet: liikennetapavalinnat kevyen ja joukkoliikenteen hyväksi, biopolttoaineiden osuuden kasvattaminen, sähköisen liikenteen edistäminen ja sähköisten polttoaineiden valmistuksen kehittäminen.
Vuonna 2027 peliin tulee EU:n uusi päästökauppa ETS2 (fossiilisen polttoaineen jakelun päästökauppa), joka koskee liikenteen lisäksi rakennusten erillislämmitystä, maa- ja metsätaloutta sekä päästökaupan ulkopuolista pk-teollisuutta.
Myös jätehuolto tulee ETS1-päästökaupan piiriin vuonna 2027. Tavoitteena tulee olla, että näillä keinoilla saadaan jatkettua taakanjakosektorin päästöjen vähentämistä nykytahtia nopeammin.
Vuoden 2027 eduskuntavaalien yhteydessä tämä aihepiiri erityisesti liikenteen osalta on varmasti paljon esillä, joten siihen kannattaa varautua faktojen tarkistamiseksi ja ratkaisujen kehittämiseksi.
Maankäyttösektorin hiilinielut saatava kasvamaan
Maankäyttösektorin hiilinielujen uudelleen kasvattaminen metsien osalta jakaantuu kahteen osaan: moniin metsänhoidollisiin keinoihin nielujen lisäämiseksi ja huippuvuosien hakkuukertymän pienentämiseen. Koska en ole metsämies, jätän metsähoidollisten toimenpiteiden selostamisen paremmin tietäville. Mutta muutama sana hakkuukertymästä.
Vuosina 2018–2022 hakkuukertymä oli keskimäärin ennätykselliset 75 milj. kuutiometriä. Kahtena viime vuotena kertymä on ollut 67 milj kuutiometriä. 8 milj. kuutiometrin pudotus auttaa jo jonkin verran.
Jatkossa oikeaan suuntaan meneminen metsäsektorilla edellyttää vanhojen ohjauskeinojen vahvistamista ja uusien taloudellisten ohjauskeinojen käyttöönottoa muiden sektoreiden tapaan.
Metsäteollisuuden jalostusasteen nosto eli enemmän hyötyä vähemmästä puumäärästä ja puun polton vähentäminen kaukolämmön tuotannossa ovat tärkeimmät tavoitteet.
Missä mennään Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen kanssa?
Ilmastolain mukaan tänä vuonna tullaan arvioimaan Suomen nykyinen ilmastolaki, jonka suuntaviivojen mukaisesti Suomi pyrkii EU:n asettamiin ilmastotavoitteisiin ja Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen.
Nykyinen hallituskin on sitoutunut tähän tavoitteeseen. Tavoitteisiin voidaan edelleen päästä lisäohjauksen ja innovaatioiden kautta.
Tavoitteena pitää olla aikaisemminkin onnistunut nopeutuva fossiilisten päästöjen vähentäminen päästökauppa- ja taakanjakosektoreilla, mikä helpottaa tilannetta maankäyttösektorilla. Kokonaan maankäyttösektorin nielutavoitteista luopuminen ei tietenkään ole kuitenkaan tarpeellista tai järkevää. Se olisi kohtuutonta muiden sektoreiden kannalta ja kallistakin. Päästöjä pitää vähentää kustannustehokkaasti siellä missä se tulee halvimmaksi tehokkain keinoin.
Yleisesti sähköistämiseen ja vihreän vedyn tuotantoon & jalostamiseen liittyvät investoinnit ja innovaatiot ovat keskeisiä. Myös hiilidioksidin talteenottoa, varastointia ja hyödyntämistä tarvitaan. Teollisuudessa erityisesti metsäteollisuuden uudet jalostetut tuotteet voisivat vihdoin nähdä päivänvalon.
Tavallisena kansalaisena teen osani: vaikutan kirjoittamalla, puhumalla ja äänestämällä, parannan kulutus- ja investointivalintojani ja hion kohtuullisuuden timantiksi.
Raimo Lovio
Lähienergialiiton kunniapuheenjohtaja, professori emeritus
Alkuperäinen julkaisu Raimo Lovion Facebook-tilillä.
