Jo alkuvaiheessaan energiasääennuste on tärkeä oivallus, ja johtaa ajatukset myös kuluttajan kasvaviin vaikutusmahdollisuuksiin. Nyt käytössä oleva prototyyppi luo alustan, jonka perusteella energiasääennusteita jatkossa kehitetään. Energiasään tulkinnassa on otettava huomioon, että kaikkine oletuksineen tulokset ovat suuntaa antavia.
Energiasääennuste mahdollistaa tuotannon ja kulutuksen suunnittelua
Energiasääennuste kertoo auringon paisteen ja tuulen kilowattitunteina seuraavan 24 tunnin aikana paikkakuntakohtaisesti. Tieto auttaa muun muassa suunnittelemaan sähkönkulutusta ja sen joustamista. Energiasääennuste liittyy osaltaan sähkömarkkinoiden murrokseen ja tulevaisuuteen, kun hajautettu, uusiutuva energiantuotanto yleistyy ja vaikuttaa sähkönkulutukseen sekä hinnoitteluun.
”Tuuli- ja aurinkovoiman yhteydessä usein otsikoidaan ja lasketaan, kuinka paljon voi säästää aurinkopaneeleilla tai tuulimyllyillä. Usein ei kuitenkaan huomioida laajempaa kokonaisuutta, kuten vaikkapa erilaisten sopimusten ja pörssihintojen vaikutuksia tai vertailua muihin toimintatapoihin, mikä voi johtaa epärealistisuuteen. Tutkijoina pyrimme ottamaan huomioon kaiken ja tarkastelemme uusiutuvaan energiaan liittyviä hyötyjä ja kuluja laajan energiamarkkinajärjestelmän osana. Haluamme, että lopputuloksena syntyvä markkinamekanismien malli on hyvin realistinen”, kertoo BCDC Markkinat -tiimin vetäjä, Oulun yliopiston ja Suomen Ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Maria Kopsakangas-Savolainen.
Energiasääennuste on maksuton, helppokäyttöinen ja vapaasti sähkönkuluttajien, tuottajien ja kansalaisten hyödynnettävissä BCDC Energia -tutkimushankkeen verkkosivuilla http://www.bcdcenergia.fi/energiasaa/.
Energiasääennuste perustuu Ilmatieteen laitoksen avoimeen dataan
Energiasääennuste on BCDC-hankkeen puitteessa kehitetty ensimmäinen versio, joka perustuu olemassa olevaan avoimeen sääennustusaineistoon sekä oletuksiin käytettävissä olevasta tuuli- ja aurinkoenergian tuotantotekniikasta.
Energiasääennuste saa säätietonsa Ilmatieteen laitoksen avoimen datarajapinnan kautta. ”Ilmatieteen laitoksen avoin sääennustedata sisältää esimerkiksi aurinkoenergian kannalta kaikki oleelliset tekijät. Mukana ovat auringon säteilysuureet ja myös lämpötila ja tuulitiedot. Niistä lasketaan kuinka paljon auringonsäteilyä tietty paneelipinta saa ja kuinka tehokkaasti paneeli ennustetuissa olosuhteissa tuottaa sähköä. Lopputuloksena on ennustettu aurinkosähkötuotanto”, tarkentaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Anders Lindfors BCDC Sää -tiimistä.
Tulevaisuudessa energiasääennuste voi ohjata kodin- ja kiinteistöjen tekniikkaa
Energiasäätä seuraamalla aurinko- ja tuulivoimaa käyttävät taloudet ja yhteisöt voivat ajoittaa sähköntuotannon ja -kulutuksen hyvän energiasään ajaksi päivänpaisteelle ja tuulelle myös öisin. Toisaalta omaa kulutusta voi vähentää, jos luvassa on pilvistä ja tuuletonta energiasäätä.
”Prototyyppisyydestä huolimatta halusimme tuoda energiasään heti hyödynnettäväksi, jotta BCDC-hankkeessa kehitettävä energiasääkonsepti tulisi käyttäjille tutuksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jatkossa yhdistämme tutkimuksessamme myös markkinamekanismit täsmentyviin sääennusteisiin sekä uuden sukupolven ICT- ja digipalveluihin”, suuntaa Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori ja BCDC Energian tutkimusjohtaja Rauli Svento.
Energiasääennusteen tulevaisuuden visiossa myös kodintekniikka voi tietää jopa sen, milloin on tulossa tuulta tai paistetta – eli millä hetkellä laitteita ja lämmitystä/jäähdytystä kannattaa käynnistää, jos itsellä on aurinkopaneeli tai tuulimylly. Jos taas ei ole, voi talous silti olla kytkeytynyt aurinko- ja tuulienergiaan sähkösopimuksensa kautta, jolloin säällä voi olla yhteys sähkön hintaan.
Yksittäisen kodin näkökulma on tärkeä, mutta asian merkitys moninkertaistuu, kun ajatellaan vuoden mittakaavassa suuria määriä koteja ja kiinteistöjä.
Kirjoittaja:
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
Lisätietoja
BCDC Energia –tutkimushankkeen tutkimusjohtajat:
- Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Rauli Svento rauli.svento@oulu.fi; p. 044 347 2844
- Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Maria Kopsakangas-Savolainen Maria.Kopsakangas-Savolainen@ymparisto.fi, p. 040 1874284
- BCDC Energia Sää -työryhmästä Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori (tenure track) Anders Lindfors anders.lindfors@fmi.fi, p. 050 4331055
