Lähienergialiiton vuosi 2021 piti sisällään mm. Uusiutuva energia nousi merkittävimmäksi energianlähteeksi sekä Suomessa että EU:ssa. Lähienergialiiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Savosolar Oyj:n toimitusjohtaja Jari Varjotie. Liikenteen päästövähennyksiä tehostettiin hallituksen sääntelyllä ja vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran laajentumisella. Energiamurros näkyy sekä kauko- että erillislämmityksessä digitalisaation ja älyn lisääntymisenä. Biokaasun tuotantolaitoksien raaka-aineet ovat entistä ympäristöystävällisempiä ja synteettisten polttoaineiden tuotantoa käynnistellään. SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvoselle myönnettiin lämpöpumpualan korkein kansainvälinen palkinto.
EU:n päästövähennystavoitetta vuodelle 2030 kiristettiin, uusia tukia tavoitteiden saavuttamista helpottamaan
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma: EU:n ilmasto-, energia-, maankäyttö-, liikenne- ja veropolitiikkaa, jotta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä voidaan vähentää ainakin 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessävuoden 1990 tasosta. Kestävän kasvun ohjelma vauhdittaa Suomen vihreää siirtymää yhteensä yli miljardilla eurolla ja vipuvaikutuksineen sen arvioidaan saavan liikkeelle ilmastotyöhön jopa neljä miljardia euroa. Suomi suuntaa puolet kaikesta elpymisvälineen kautta kanavoitavasta rahoituksesta vihreään siirtymään.
Lämpöpumppujen ja konesalien käyttämä sähkö sähköveron alempaan veroluokkaan. Lisäksi biokaasun verotus muuttui.
Öljylämmityksen vaihtajille tarjottavaan avustukseen 10 miljoonan euron lisäpotti – avustuksen suosio jatkunut hurjana. Vuoden 2021 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä osoitetaan 10 miljoonan euron määräraha avustukseen, jota tarjotaan pientalojen omistajille öljylämmitysjärjestelmän vaihtamiseksi kestävämpään lämmitysmuotoon. Öljylämmityksen vaihtajille tarjottavaa avustusta hakenut vuodessa 15 500 pientalon omistajaa – avustukseen voidaan käyttää jatkossa myös EU:n elvytysrahaa. Valtioneuvosto antoi asetuksen öljylämmityksestä luopumisen avustuksista pientaloissa. Avustus täyttää jatkossa EU:n elpymisvälineen kriteerit, ja siihen voidaan hakea lisärahaa EU:lta vuoden 2022 talousarviolla. Asetuksen myötä jaettavaksi vapautuvat nyt myös vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa avustukseen osoitetut 9,4 miljoonaa euroa.
Lähienergialiiton jäsenyritykset olivat aktiivisia yritys- ja rahoitusjärjestelyissä
Lumme Energia ja Loiste Sähkönmyynti yhdistävät voimansa. Suur-Savon Sähkö, Loiste ja Energiapolar ovat solmineet yrityskaupan, jossa Loiste Sähkönmyynnin koko osakekanta siirtyy Suur-Savon Sähkön omistukseen. Lumme Energia on ostanut outokumpulaisen Okun Energian sähkönmyyntiliiketoiminnan. Kaupan myötä Lumme Energia laajentaa valtakunnallista verkostoaan entisestään.
CapMan Infra ja St1 ovat sopineet yhteistyöstä maalämpöinvestointien vauhdittamiseksi Suomessa. Osana järjestelyä CapMan Nordic Infrastructure I -rahasto hankkii St1 Lähienergia Oy:n omistaman maalämpölaitosportfolion, ja rahoittaa uusien kestävällä tavalla energiaa tuottavien maalämpölaitosten investointeja maanlaajuisesti.
Suomalainen, Salossa toimiva aurinkosähköteknologiakonserni Solar Finland Oy on solminut merkittävän investointisopimuksen Thaimaahan. Sen investointiyhtiö Solar Finland Investment Oy on sopinut aurinkopaneeleita valmistavan tuotantolaitoksen perustamisesta Thaimaahan.
Flexens Oy Ab tulee Elomaticin tytäryhtiö Green NortH2 Energy Oy:n osakkaaksi. Elomaticin ja Flexensin yhteinen Power-to-X asiantuntijuus vahvistaa yhtiön asemaa vetytalouden kehittäjänä Lounais-Suomessa, erityisesti meriliikenteen tarpeisiin.
30 miljoonaa euroa kasvurahoitusta – johtava sähköautojen latausalustayritys Virta vauhdittaa globaalia siirtymistä kestävään liikkumiseen. Huhtikuussa 2021 päättyneen Virran (Liikennevirta Oy) rahoituskierroksen johtava sijoittaja on Jolt Capital. Muut uudet sijoittajat ovat singaporelainen Vertex Growth sekä kotimainen Tesi.
Parkkisähkö keräsi kolme miljoonaa euroa kasvun rahoittamiseen. Parkkisähkö Oy:n latauspisteille on vahvaa kysyntää, kun sähköautojen ja ladattavien hybridien suosio kasvaa roimasti.
Parkkisähkö valittiin Baltian kestävän kehityksen kiihdytysohjelmaan – kumppanina Latvenergo. Baltian suurimpiin lukeutuva energiayhtiö Latvenergo AS oli valitsemassa Parkkisähkö Oy:n Baltian ensimmäiseen kestävän kehityksen kiihdytysohjelmaan.
Energiamurros näkyy sekä kauko- että erillislämmityksessä digitalisaation ja älyn lisääntymisenä
Tekoäly, joka korvaa kaukolämmön tuotannon huipputehoa. Jukka Ahon esitys keskittyi siihen miten tekoälyä voidaan hyödyntää rakennusten optimointiin, miten sitä voidaan skaalata niin että yksittäisten rakennusten optimoinnin sijaan optimoidaan kokonaisia kaupunkeja ja mitä hyötyjä tästä saadaan. Turku Energia ja Turun Seudun Vesi aiesopimukseen juomaveden lämmöntalteenoton pilottihankkeesta, jossa pilotoidaan lämmöntalteenottojärjestelmän käyttömahdollisuutta osana juomavedentuotanto- ja jakelujärjestelmää.
Ensimmäisenä Suomessa! Kaksisuuntainen matalalämpöverkko lämmittää taloja Skanssissa. Matalaenergiaverkko tarkoittaa sitä, että kaukolämpöverkossa ei kierräkään kiehuvan kuuma vesi vaan huomattavasti lempeämpi, 65-asteinen vesi. Turku Energia kokeilee kaksisuuntaista matalalämpöverkkoa Skanssin alueen uusissa kerrostaloissa. Oulun uusi asuinalue Karjasillan Kulma rakentuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hanke on askel kohti neljännen sukupolven kaukolämpöä ja energioiden kierrättämistä.
Energiansäästöt ja ympäristöystävällisyys saivat valitsemaan Wattisen. Pirkkalalainen taloyhtiö puntaroi älylämmityspalvelun hankintaa yli vuoden ajan, kunnes tapaaminen DNA:n Wattisen edustajan kanssa sinetöi päätöksen palvelun hankinnasta. Nopeat säästöt yllättivät taloyhtiön. Kun päätös piti tehdä, Helsingin Kontulassa sijaitseva As Oy Kotikonnuntie 9 teki sen nopeasti. Helsinginkadun ja Fleminginkadun kulmassa sijaitseva yli satavuotias talovanhus As Oy Pohjansäde sai älylämmityksen. Vaso ja DNA:n älylämmityspalvelu Wattinen ovat käynnistämässä kehittäjäkumppanuutta viidessä Vason asuntokohteessa. Hankkeilla parannetaan taloyhtiöiden energiatehokkuutta, nostetaan asukastyytyväisyyttä ja kehitetään asumista entistä ympäristöystävällisemmäksi. Uuden sukupolven älylämmityspalvelun eduiksi nousivat huonekohtainen lämpötilan mittaus ja aiempi sujuva yhteistyö DNA:n kanssa netti- ja tv-palveluissa.
OptiWatin toimitusjohtaja Mikko Heinonen kertoo miten saada älykkäällä ohjauksella maksimihyödyt. Yhteistyösopimus OptiWatti ja TAHKO.com. Tahkon kiinteistöomistajat voivat pian säästää 40 prosenttia lämmitysenergiasta. Järvenpääläisessä erillistalossa on onnistuttu säästämään puolet sähkön hinnasta, leikkaamaan kulutuksesta ja upottamaan uuden sähköauton vaatima energia kokonaan kotitaloussähköön, tekoälyn avulla.
Uusiutuva energia nousi merkittävimmäksi energianlähteeksi sekä Suomessa että EU:ssa
Pitkään oli Lähienergialiiton hallituksessa sanonta, että voitto on varma, mutta sen ajankohta ei. No nyt sekin on selvä: uusiutuva energia nousi fossiilisten ja turpeen ohi energian kokonaiskulutuksessa vuonna 2020. Uusiutuvien osuus oli 40% energian kokonaiskulutuksesta. Vuonna 2020 uusiutuvat energialähteet ohittivat ensimmäistä kertaa fossiiliset polttoaineet EU:n tärkeimpänä energianlähteenä. Uusiutuvista lähteistä tuotettiin 38 prosenttia sähköstä, kun fossiilisilla polttoaineilla tuotettiin 37 prosenttia. Lisätoimia tarvitaan edelleen, jotta voidaan saavuttaa vuodeksi 2030 asetettu tavoite vähentää nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia ja saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen kirjoitti tuulivoimasta “Koska tuulivoimalat tuottavat enemmän sähköä asennettua tehoa kohti, on moderneilla tuulivoimaloilla tuotettu sähkö paljon edullisempaa kuin aiemmin. Siksi tuulivoimaloiden rakentamiseen ei enää tarvita valtion tukea. Nyt voidaankin perustellusti puhua tuulivoima 2.0:sta.” Pohjois-Pohjanmaa pysyy Suomen tuulivoimakeskittymänä – kiinteistöverotulot lähes 6 miljoonaa. Gasum ja Outokumpu ovat allekirjoittaneet uuden 10 vuoden sähkönhankintasopimuksen uusiutuvasta tuulienergiasta.
Sekä sähkön- että lämmönvarastointi yleistyy vauhdilla
Sähkövarastojen käyttö etenee Elenian sähkönjakelun turvaamisessa. Uudeksi innovaatiokumppaniksi akustoratkaisujen hyödyntämisessä Elenia on valinnut kotimaisen Merus Powerin jo aiemmin mukana olleen Fortumin kanssa. Pyhäsalmen pumppuvoimalaitoshankkeelle tulossa uusiutuvan energian investointitukea 26,3 M€ käytöstä poistuvaan kaivokseen.
EU haluaa edistää lämmönvarastointia – Vantaalle rakenteilla maailman suurin lämmön kausivarasto. Vantaan Energia rakentaa maailman suurimman lämmön kausivaraston, jonne voidaan säilöä esimerkiksi kesällä syntyvää aurinkoenergiaa ja käyttää se kylminä talvipäivinä. Helsinki Energy Challenge voittaja HIVE luottaa lämpöpumppuihin, aurinkolämpöön, lämpövarastoihin ja joustavuuden lisäämiseen.
Strategia vahvistaa Suomen kilpailukykyä akkualalla. EU panostaa kestävään ja innovatiiviseen akkualaan. Suomen akkustrategia esittelee keinot, joilla Suomi kehittyy kilpailukykyiseksi, osaavaksi ja kestäväksi osaksi kansainvälistä akkuteollisuutta.
Teollisen kokoluokan aurinkovoimalat vauhdittivat aurinkosähkön tuotantokapasiteetin kasvua
Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti kasvoi 45 prosenttia vuonna 2020 – pientuotantoa lähes 300 megawattia. Aurinkosähkön pientuotanto on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa. Vuoden 2016 jälkeen asennettu kapasiteetti on yli kymmenkertaistunut. Vuoden 2020 lopussa sähköverkkoon oli liitetty yhteensä noin 293 megawattia aurinkosähkön tuotantokapasiteettia, alustavan tiedon mukaan kapasiteetti kasvoi vuodessa 91 megawatilla.
Seepsula, Solarigo ja Lumme Energia ovat tehneet yhteistyösopimuksen aurinkosähköpuiston rakentamisesta sekä sähkön toimituksesta. Seepsulan aurinkosähköpuisto tullaan rakentamaan Tuusulaan Senkkerin kiviainestehtaan yhteyteen. Hanke on yksi Suomen suurimmista aurinkosähköpuistoista ja se tulee tuottamaan puhdasta, uusiutuvaa energiaa Seepsulan kiviainesvalmistuksen tarpeisiin. VR FleetCaren varikko sai yhden Suomen suurimmista aurinkovoimaloista. Solnet toimitti nimellisteholtaan 928 kWp aurinkovoimalan. Atria laajentaa Suomen suurimman aurinkopuiston lähes kaksinkertaiseksi. Nykyisen vuonna 2018 käyttöönotetun voimalan paneeliteho lähes kaksinkertaistuu: laajennusosan paneeliteho on 5 MWp ja se koostuu yli 9 400 aurinkopaneelista. Turku Energia rakennuttaa Salo IoT Campuksen alueelle 1134 aurinkopaneelista koostuvan aurinkovoimalan. Aurinkovoimalan tuottama sähkö toimitetaan pitkäaikaisella sähköntoimitussopimuksella Salo IoT Campuksen käyttöön. Yksi Suomen suurimmista aurinkovoimapuistoista rakennetaan Lahteen ISKUn tehtaan yhteyteen. ISKU on tehnyt yhteistyösopimuksen Solarigon ja Lumme Energian kanssa teollisen mittakaavan aurinkosähköpuiston rakentamisesta. Helsingin keskustan ytimessä, eduskuntatalon valvovan silmän alla komeileva Musiikkitalo on saanut katolleen näyttävän aurinkovoimalan.
Aurinkoenergian optimointiin ja energian kokonaishallintaan uusi teknologia – kiinteistönomistaja voi pian varastoida omaa sähköntuotantoaan ja korvata ostosähköä tekoälyohjatusti. Energiansäästöön ja lämmityksen huonekohtaiseen ohjaukseen ja optimointiin erikoistuneen OptiWatin innovaatio mahdollistaa ylijäämäsähkön ohjaamisen kiinteistön energiaa varastoiviin kohteisiin kuten kiinteistöakkuun, vesivaraajaan, lattialämmitykseen tai sähköauton lataukseen.
Liikenteen päästövähennyksiä tehostettiin hallituksen sääntelyllä ja vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran laajentumisella
Hallitus päätti tie-, meri- ja lentoliikenteen päästöjen vähennyskeinoista. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelma koskee erityisesti tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.
Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen, jolla säädetään liikennepolttoaineiden kansallisen jakeluvelvoitteen soveltamisalan laajentamisesta biokaasuun ja muuta kuin biologiasta alkuperää oleviin uusiutuviin nestemäisiin ja kaasumaisiin polttoaineisiin. Jakeluvelvoitteen laajentamisella on tarkoitus vauhdittaa liikennealan irtautumista fossiilisista polttoaineista kustannustehokkaalla tavalla, parantaa liikennealan energialähteiden monipuolistumista sekä edistää innovaatioita, kasvua ja työpaikkojen luomista.
Gasum vahvistaa pääkaupunkiseudun ja Etelä-Suomen kaasutankkausasemaverkostoa. Lappeenrannan toinen kaasutankkausasema on avattu – Gasum vahvistaa Kaakkois-Suomen asemaverkostoa. Asema täydentää kasvaa asemaverkostoa alueella palvellen sekä raskasta liikennettä että henkilöautoja ja tukee näin runkoliikenteen siirtymistä kaasuun Kaakkois-Suomessa. Gasumin Liedon tankkausaseman laajennushanke on valmistunut, ja aiemmin vain raskasta liikennettä palvellut asema tarjoaa kaasua nyt myös henkilö- ja jakeluautojen tarpeisiin. Tampereen IKEAn yhteyteen rakennetaan jakelukalustoa ja henkilöautoliikennettä palveleva tankkausasema.
Liikennekaasua saa nyt myös Tuskusta Etelä-Savon Energia Oy:n e-kaasuasemalta. Tuskun e-kaasuasemalla jaellaan paineistetun biokaasun lisäksi nesteytettyä kaasua, joka soveltuu erityisen hyvin pitkän matkan kuorma-autoliikenteelle.
Gasum on aloittanut biokaasun testitoimitukset Rajavartiolaitokselle. Nyt toimitettavien erien tarkoituksena on testata toimituslogistiikkaa ja biokaasun käyttöä ulkovartioaluksella sekä esitellä biokaasua merenkulun uusiutuvana energialähteenä.
Valmet Automotive rakentaa biokaasuterminaalin Uudenkaupungin tehtaalle. Tamron logistiikka PostNordin biokaasuautoilla hoituu turvallisesti, kustannustehokkaasti ja ilmastoa säästäen.
Lämpöpumppujen suosio jatkui kasvuaan
Lämpöpumpuilla taas huippuvuosi: myynti ylitti 100 000 pumppua. Lämpöpumppujen myynti vuonna 2020 kasvoi edelleen edellisen vuoden hurjista myyntiluvuista ja koronapandemiasta huolimatta. Viime vuonna asennettuun 100 000 lämpöpumppuun investoitiin yli 600 miljoonaa.
IEA:n lämpöpumppukonferenssi Koreassa myönsi arvostetun Peter Ritter von Rittingerin lämpöpumppupalkinnon Suomen lämpöpumppuliitto SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvoselle. Peter Ritter von Rittingerin kansainvälinen lämpöpumppupalkinto on lämpöpumpualan korkein kansainvälinen palkinto.
Aurinkolämpöteknologian vienti onnistuu Savosolarilta
Ranskassa luovutettiin monia projekteja. Savosolar on luovuttanut aurinkokaukolämpökeräinkentän asiakkaalle Cadaujacissa, Ranskassa. Savosolar on luovuttanut Ranskan tähän mennessä suurimman aurinkolämpölaitoksen, jonka keräinkentän koko on 14 252 m², Kyotherm Solarille, joka omistaa laitoksen ja myy lämpöä Malteries Franco-Suisses:lle. Savosolar luovutti aurinkokaukolämpökentän Ranskan Ponsissa newHeat SAS:lle, joka on toiminut projektikehittäjänä, omistaa laitoksen ja myy lämpöä Ponsin kaupungin kaukolämpöyhtiölle. Savosolar on luovuttanut aurinkokaukolämpökeräinkentän asiakkaalle Narbonnessa, Ranskassa. Lisäski Savosolar perusti Branch Officen Pariisiin vahvistaakseen läsnäoloaan.
Muita vientikohteita olivat Saksa ja Kiina. Savosolar on voittanut tarjouskilpailun aurinkolämpöjärjestelmän toimituksesta Stadtwerke Lemgo GmbH:lle Saksassa. Savosolar on allekirjoittanut Kiinassa sopimuksen aurinkolämpöjärjestelmän toimituksesta Guangzhou Power Supply kanssa.
Lähienergialiiton vaikuttamistoiminta jatkui aktiivisena
Lähienergialiiton sääntömääräisessä syyskokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jari Varjotie. Tilaisuuden aluksi tutustuttiin Metropolia Ammattikorkeakoulun uuteen älykampukseen Myllypurossa.
Lähienergialiitto osallistui TEM:n energia-alann sektori-integraatio työryhmän työhön alusta lähtien asiantuntijajäsenenä. Sektori-integraatiotyöryhmän loppuraportti luovutettiin ministeri Lintilälle kesäkuussa 2021. Sektori-integraatio kuvaa lisääntyvän päästöttömän energiantuotannon mahdollistamaa ja edellyttämää kehitystä, jossa energiaa siirretään, käytetään ja muunnetaan toiseksi uusilla tavoilla.
Lähienergialiiton uusista jäsenistä esittelyvuorossa olivat Scanoffice ja Merus Power Oyj. Scanofficen jäsenyys pohjustettiin Lähienergialiiton avoimella ja näkyvällä toiminnalla. Merus Power Oyj on suomalainen innovatiivinen sähkötekniikan erikoisosaaja ja yritys toimii sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Vuoden 2021 aikana Lähienergialiitto antoi 18 kpl lausuntoa energia-alan sääntelyyn liittyviin ehdotuksiin.
Syyskuussa 2021 käynnistyi EU:n rahoittama hanke, jota Lähienergialiitto toteuttaa yhdessä Metropolia AMK:n, Yrkeshögskola Novian ja Stadi AO:n kanssa. FrEE – Framtidens EnergiExpert – Tulevaisuuden energiaosaajat hiilivapaaseen kasvuun – hankkeen tarkoitus on poistaa osaamisvajetta, jota on odotettavissa energia- ja talotekniikan aloilla energiamurroksen myötä.
Lähienergialiiton kevätkokouksen yhteydessä pidettiin webinaari Kysyntäjousto ja älykkäät ratkaisut. Webinaarin esiintyjät olivat: Philippe Aubry Storengy, Jukka Aho Danfoss Leanheat® Software Suite & Services, Toni Hannula Huippuenergia, Åsa Hedman, Flexens Oy Ab ja Petri Penttinen, Vantaan energia. Webinaarin videointi löytyy Youtubesta.
Lähienergialiiton webinaarin “Energia-alan vallankumousta vauhdittaa Ahvenanmaalla Flexensin synnyttämä ekosysteemi” esitykset löytyvät Youtube-soittolistan avulla. Webinaarin esiintyjät olivat Berndt Schalin Flexens Oy Ab, Tommi Eronen Polar Night Energy, Juha Pölönen Huippuenergia Oy, Markku Makkonen Fourdeg Oy, Jaakko Huhta Enerkey Oy, Aleksi Haverinen Flexens Oy Ab ja Åsa Hedman Flexens Oy Ab.
Biokaasun tuotantolaitoksien raaka-aineet ovat entistä ympäristöystävällisempiä ja synteettisten polttoaineiden tuotantoa käynnistellään
Pääkaupunkiseudun biojätteistä tehdään Gasumin Lohjan Munkkaan jätekeskuksen alueella sijaitsevalla biokaasulaitoksella uusiutuvaa biokaasua liikenteeseen sekä teollisuuteen ja luomulannoitteita maatalouteen.
Merkittävät hiilidioksidipäästöjen vähennykset ja hyvä polttoainetalous ovat kasvattaneet nesteytetyn biokaasun suosiota raskaan liikenteen käyttövoimana. Gasum ja Stora Enso ovat nyt kehittäneet fiksun tavan tuottaa nesteytettyä biokaasua paperitehtaan jätevedestä.
Valio ja St1 ovat perustamassa yhteisyrityksen, joka tuottaa maitotilojen lannasta ja muista maatalouden sivuvirroista uusiutuvaa biokaasua pääasiassa raskaan liikenteen polttoaineeksi. Perustettavan yhtiön biokaasutuotannon tavoite on jopa 1 TWh vuoteen 2030 mennessä, mikä on kolmasosa Suomen fossiilittoman liikenteen tiekartan biokaasutarpeesta.
Rahtialuksilla syntyvät käymäläjätevedet saa purkaa laillisesti Itämereen, vaikka ne pahentavat sen rehevöitymistä. Baltic Sea Action Group kokoaa toimijat uuteen Ship/t Waste Action – yhteistyöhankkeeseen, jossa alusten käymäläjätevedet puretaan satamaan ja niistä tuotetaan biokaasua.
SCA ja St1 ovat perustaneet biopolttoaineiden tuotantoon ja myyntiin keskittyvän yhteisyrityksen. SCA tulee toimittamaan mäntyöljyä biojalostamolle uusiutuvan HVO dieselin ja uusiutuvan lentopolttoaineen tuotantoa varten.
Teknologiayhtiö Wärtsilä ja energiayhtiö Vantaan Energia ovat solmineet yhteistyösopimuksen merkittävän, synteettistä metaania tuottavan Power-to-Gas (P2G)-laitoksen esisuunnittelusta. Vuonna 2025 käyttöönotettavaksi suunniteltu laitos olisi Suomen suurin ja myös ensimmäinen, joka tuottaa 10 MW polttoaineteholla kaupallisessa mittakaavassa hiilineutraalia, synteettistä metaania.
St1 Nordic Oy ja Horisont Energi AS ilmoittivat allekirjoittaneensa aiesopimuksen yhteisestä vihreän ammoniakin kehitysprojektista Pohjois-Norjan Finnmarkissa. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa vihreää ammoniakkia laajalti liikenteen ja teollisuuden erilaisiin uusiutuviin energiatuotteisiin.
TSE:n Naantalin voimalaitoksen alueelle kaavaillaan rakennettavaksi vedyn tuotantolaitosta. Tarkoituksena on tuottaa vetyä meri- ja raskaan liikenteen polttoaineeksi, jonka sivutuotteena syntyvää hukkalämpöä hyödynnettäisiin kaukolämpönä.
Energiayhteisöjen perustaminen lähestyy vauhdilla
Energiayhteisöt saivat vauhtia Lähienergialiiton keskustelussa SuomiAreenalla. Ilmastonmuutoksen torjunnassa päästöjen vähennykseen, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ja energiatehokkuuden lisääminen edellyttää kansalaisten laajan hyväksynnän. Yksi tehokas keino on mahdollistaa yhteisöjen muodostaminen, jolloin yhteishankinnat laajentavan monien mahdollisuuksia osallistua energiamurrokseen.
Elenia julkaisi VTT:n kanssa käsikirjan energiayhteisöjen perustamisesta. Energiayhteisöt ovat Suomessa tulossa mukaan ilmastotekoihin. Lainsäädännön uudistuessa voivat erilaiset energiayhteisöt ryhtyä tuottamaan sähköä tarpeisiinsa ja myydä ylijäämäsähkön sähkömarkkinoille.
Lähienergian suosittu vierasblogi-sarja sai vuoden aikana lisää kiinnostavaa sisältöä
Tampereen yliopiston koordinoimassa EL-TRAN-hankkeessa on mallinnettu Suomen sähköenergiajärjestelmän toiminnallisuutta vuosina 2030 ja 2050 neljän eri skenaarion avulla: Vaihtelevaan uusiutuvaan tuotantoon perustuva energiajärjestelmä edellyttää joustokapasiteettia ja takuita energian riittävyydestä. Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi kirjoitti miten ostosähkön määrän sai puolitettua: Mies ja puolittuneen sähkölaskun arvoitus. Decarbon-Home hankkeen tutkijat Hanna-Liisa Kangas ja Santtu Karhinen kirjoittivat aiheesta Lähiöt kaipaavat energiaremontteja.
Tekoälyllä ryyditetty sähköverkko on moniulotteinen kokonaisuus, joka vaikuttaa niin sähkönkäyttäjiin kuin yhteiskuntaan. Elenia Oyj:n ammattitaitoinen henkilökunta kirjoitti neliosaisen blogikirjoituksen älykkäästä sähköverkosta:
- Mikä yhdistää järkevää sähkönkäyttöä kotona, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja varmaa sähkönjakelua? Vastaus on älykäs sähköverkko.
- Suomella on kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvan energian käytön lisäämisessä.
- ”Sähkökatko Kotikatu 1. Rajaamme vika-aluetta. Sähkökatkon arvioitu kesto noin klo 20 asti”.
- Digi tehostaa älykkään sähköverkon arkea
Lue myös
Yhteenveto edellisestä vuodesta 2020.
Yhteenveto seuraavasta vuodesta 2022.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
