Vuosi 2024 piti sisällään mm. tutkimukset osoittivat, että energiamurros nähdään hyödyllisenä ja suomalaiset kannattavat sitä, Suomen lämmitysjärjestelmän sähköistyminen jatkuu, useita MW-luokan sähkövarastoja sähkömarkkinoille, kuluttajille tarjottiin uusia tapoja osallistua sähkömarkkinaan, Lähienergialiiton webinaareissa käsiteltiin sähkömarkkinoiden tilannetta ja päästökaupan uudistumista, Lähienergialiiton sivuilta löytyy nyt tietoa pientuulivoimasta.
Tutkimukset osoittivat, että energiamurros nähdään hyödyllisenä ja suomalaiset kannattavat sitä
Kansalaiset ovat energiapolitiikan osapuoli. Suomalaiset tukevat puhdasta energiasiirtymää, kertovat Suomen ympäristökeskuksen kyselytutkimukset. Tuuli- ja aurinkoenergiaan sekä joustojen lisäämiseen suhtaudutaan myönteisesti ja enemmistö vastanneista kannattaa myös ydinvoiman lisäämistä. Vesivoima ja puunkäyttö energiantuotannossa jakavat mielipiteitä. Hiili- ja turvevoiman perään kansalaiset eivät juurikaan haikaile. Toivottavasti nämä myös huomioidaan energiapolitiikan valintojen tekemisessä.
Joka neljäs työntekijä uskoo, että ilmastonmuutos tuo itselle lisää työmahdollisuuksia. Enemmistö palkansaajista ei usko ilmastonmuutoksella olevan dramaattisia työmarkkinavaikutuksia. Hyvin harva uskoo, että ilmastonmuutos johtaisi oman työn menettämiseen. Palkansaajat toivovat työpaikoiltaan aktiivisuutta ekologisesti kestävissä valinnoissa. Toimialakohtaiset erot ilmastotoimissa olivat merkittäviä. Näin kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus.
Suomen uusiutuvat ry päättäjäbarometri: tuulella ja auringolla on päättäjien vahva tuki. Suomen uusiutuvat ry selvitti laajasti valtakunnallisten sekä alueellisten poliittisten päättäjien ja virkamiesten mielipiteitä kotimaisesta teollisen kokoluokan tuuli- ja aurinkovoimasta. Kyselyn mukaan tuuli- ja aurinkovoima nähdään vahvasti osana tulevaisuuden energiajärjestelmää ja molempien lisärakentamiselle on päättäjien ja virkamiesten selkeä tuki.
YK:n ilmastokokouksessa energiasiirtymän vauhdittamisessa ei päästy yksimielisyyteen – Suomen tilanne parempi
Energian kokonaiskulutus pysyi vuonna 2023 vuoden 2022 kulutuksen tasolla. Fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkoi laskuaan, mutta myös uusiutuvan energian käyttö väheni, vaikka tuulisähköä tuotettiin noin neljännes enemmän kuin vuotta aiemmin. Ydinvoimalla tuotettu sähkö lisääntyi kolmanneksella ja sähkön nettotuonti väheni merkittävästi. Uusiutuvista eniten vähenivät puupolttoaineiden ja muiden uusiutuvien käyttö.
Yritysten ja kuntien vuotuinen energiankäyttö tehostunut 15 TWh. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet yritykset, kunnat ja kuntayhtymät ovat vuosina 2017–2023 tehneet yhteensä yli 27 000 toimenpidettä, jotka tehostavat vuosittaista energiankäyttöä noin 14,8 terawattituntia (TWh). Tehdyt energiatehokkuustoimet leikkaavat Suomen vuotuisia hiilidioksidipäästöjä yhteensä yli kolmella miljoonalla tonnilla.
Uudet laskelmat puoltavat tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee Suomen päästöbudjettia ja hiilineutraaliustavoitetta uusien, ilmastotieteen paremmin huomioivien laskentamenetelmien avulla. Tarkastelun pohjalta Ilmastopaneeli korostaa, että ilmastolakiin kirjattu hiilineutraalius vuonna 2035 on perusteltu tavoite. Ilmastopaneelin raportti: Jakeluvelvoitteen kasvattaminen ja sähköistymisen vauhdittaminen puolittavat liikenteen päästöt. Merkittävimmät haasteet liittyvät jakeluvelvoitteen muutoksiin. Tavoitteet on mahdollista saavuttaa kasvattamalla uusiutuvien polttoaineiden osuuksia riittävän suuriksi fossiilisten liikennepolttoaineiden joukossa ja vauhdittamalla liikenteen sähköistymistä. Liikennepäästöjen vähentäminen taakanjakosektorin päästötavoitteiden varmistamiseksi on myös taloudellisesti kannattavaa.
YK:n ilmastokokouksessa energiasiirtymän vauhdittamisessa ei päästy yksimielisyyteen. COP29-ilmastokokouksessa saavutettiin sopu 300 miljardin dollarin ilmastorahoitustavoitteesta sekä 1 300 miljardin dollarin kokonaisrahoitustavoitteesta. Fossiilisista polttoaineista irtaantumisen globaalista seurantamenetelmästä sopiminen jää tulevien ilmastokokousten varaan. Neuvottelut kansainvälisistä markkinamekanismeista saatiin viimein päätökseen.
Kuluttajille tarjottiin uusia tapoja osallistua sähkömarkkinaan
Itsenäiset aggregaattorit sähkömarkkinoilla: Kuluttajan asema vahvistuu. Näin toteutuu sähköjärjestelmän perusajatus: sähköjärjestelmä on sähkönkäyttäjiä varten ja hyödyttää heitä. Energiamurruoksen etenemisen kannalta heidän on pystyttävä osallistumaan uusilla tavoilla sähkömarkkinoille mm. vaikuttamaan sähkön hinnanmuodostukseen.
Nyt kaikki reservimarkkinoille! Harkitsetko akkujärjestelmän hankintaa ja sinulle kerrotaan, että kaiken muun hyvän lisäksi voit osallistua reservimarkkinoille! Ja näin ansaitset helpolla isot rahat. Asia ei ole yksittäisen kuluttajan tapauksessa ollenkaan helppoa, eikä suoraviivaista. Tässä kirjoituksessa nostetaan esiin muutamia asioita jotka kannattaa selvittää perusteellisesti ennen päätöksen tekoa, kerrotaan Fingridin reservimarkkinoiden toiminnasta ja muistutetaan, että myös verotus pitää huomioida.
Kotitalouksien sähkön hinta laski vuonna 2023 – uusien sähkösopimusten hinta putosi. Kotitalouksien sähköenergiasta maksama hinta laski keskimäärin 34 prosenttia ja sähkölämmittäjillä 28 prosenttia. Kuluttajan sähkölasku pieneni keskimäärin vajaan viidenneksen. Suomalainen maksaa sähköstään alle EU:n keskiarvon. Pörssihintaisten sähkösopimusten osuus kaksinkertaistui vuonna 2023. Sähkön pientuotannon kannattavuus säilyy ennallaan. Kirjoituksen taustalla on 4.3.2024 Helsingin Sanomissa julkaistu artikkeli ”Huonoja uutisia aurinkopaneelit asentaneille: käynnissä on uudistus, joka uhkaa tuhota paneelien hyödyn”. Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi kerrtaa perusteet ja toteaa, että elämä jatkuu entisellään.
Lämpöpumppumyynti normalisoitui huippuvuoden jälkeen edellisten vuosien tasolle. Vuonna 2023 myytiin vähän vajaat 120 000 lämpöpumppua. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPUn tilastojen mukaan Lämpöpumppujen myynti laski 40 % huippuvuoden 2022 yli 50 % nousun jälkeen. Vuonna 2023 myynnin normalisoitumiseen vuoden 2021 tasolle vaikutti edellisen todellisen huippuvuoden lisäksi rakentamisen hiipuminen, korkojen nousu ja talouden ja kotitalouksien investointi-ilmapiirin synkistyminen.
Suomen lämmitysjärjestelmän sähköistyminen jatkuu
Oodi lämmitykselle ja jäähdytykselle. Energiamurroksen keskiössä on sähkö ja sähkön käytön kasvu. Lähienergialiitto haluaa korostaa lämmityksen ja jäähdytyksen merkitystä energiajärjestelmässä. Suomessa käytettiin vuonna 2022 lämmitykseen ja jäähdytykseen 27% Suomessa käytetystä energiasta. Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien kehitys on siirtynyt teknologiavastakkainasettelusta kilpailun aikakauteen, jossa kuluttajien investoinnit ohjaavat markkinoita kohti tehokkaampia ratkaisuja. Samalla ilmaston lämpenemisen mukanaan tuoma jäähdytystarve korostuu erityisesti kansanterveyden ja taloudellisen tuottavuuden näkökulmista. Tulevaisuuden energiajärjestelmät vaativat innovatiivisia investointeja ja joustavaa yhteistyötä eri teknologioiden välillä, jotta ne voivat vastata kasvaviin ympäristö- ja tehokkuustavoitteisiin.
Valtioneuvostolta periaatepäätös fossiilisesta lämmitysöljystä luopumisesta 2030 loppuun mennessä. Fossiilisesta lämmitysöljystä luopuminen auttaa merkittävästi taakanjakosektorille vuodelle 2030 asetettujen EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista kansallisesti.
Oulun Energian 40 megawatin sähkökattila lämmittää oululaisia kaukolämpökiinteistöjä – ja huoltovarmuus paranee. Sähköllä tuotetun kaukolämmön osuus tuplaantuu Toppilan voimalaitoksen uuden sähkökattilan myötä. 60 MW:n sähkökattila Toppilan voimalaitosalueelle. Oulun Energia avaa kaukolämpöverkon asiakkaiden ylijäämälämpöjen vastaanottoa varten. Ylijäämälämpöjen myynti kaukolämpöverkkoon auttaa Oulun Energian asiakkaita saavuttamaan omia ympäristötavoitteitaan.
Vantaan Energia aloittaa maailman suurimman lämmön kausivaraston ”Varannon” rakentamistyöt Vantaalla. Lämmön kausivarasto toteutetaan louhimalla 1 100 000 m3 vesisäiliö tunneli- ja prosessitiloineen syvälle peruskallioon Vantaan Kuusikonmäkeen. Samaan yhteyteen rakennetaan myös kaksi 60 MW sähkökattilaa.
Turku Energian ja TSE:n tuottama kaukolämpö tuotettiin yhtenä viikonloppuna pääosin sähköisellä tuotannolla. Kaukolämpö tuotettiin viikonloppuna pääosin Kakolan lämpöpumpuilla, Naantalin voimalaitoksella sijaitsevalla sähkökattilalla, Naantalin kaukolämpöakulla ja Turun kaukolämpöakulla.
Lähienergialiiton webinaareissa käsiteltiin sähkömarkkinoiden tilannetta ja päästökaupan uudistumista
Onko sähkömarkkina rikki? -webinaarin sisältö on luettavissa kokonaisuudessaan seuraavista kirjoituksista: Sähkömarkkinoiden toiminnan perusteet, Sähkömarkkinan pitää tuottaa sellaisia tehokkuushyötyjä, jotka viime kädessä siirtyvät asiakkaiden ja kuluttajien hyödyksi, Markkinamalli on poliittinen päätös, joka perustuu EU:n poliittiseen päätökseen ja Mitä Suomen pitää tehdä, jotta pysymme hyödyntämään EU:n sähkömarkkinauudistuksen tarjoamat mahdollisuudet.
Kiinnostaako tietää, miten EU:n päästökauppa on toiminut? Webinaarissa olivat alustamassa ja keskustelemassa Mauri Pekkarinen (MEP), Markku Ollikainen (Suomen ilmastopaneeli, puheenjohtaja) ja Valtteri Härmälä (Työ- ja elinkeinoministeriö, erityisasiantuntija). Webinaarin sisällöstä löytyy kirjoitukset: Miksi päästökauppamekanismi on etevämpi päästöjen vähentäjä kuin muut ohjauskeinot, Kioton pöytäkirja on EU:n päästökauppajärjestelmän taustalla, EU:n vuoden 2040 tavoitteet ovat ne, jotka todennäköisesti pitävät huolen toimivasti päästöoikeuden hinnasta ja EU:n päästökaupan kunnianhimo kasvaa ja uusia toimialoja tulee päästökaupan piiriin.
Lähienergialiiton kiinnostavat blogikirjoitukset saivat uutta ja kiinnostavaa sisältöä
Onko 600 € vuodessa vähän vai paljon? Markus Andersen on toiminut aurinkosähköbusineksessa yli 20 vuotta, on Suomen Aurinkoenergiayhdistyksen puheenjohtaja ja Lähienergialiiton hallituksen jäsen. Löytyykö tuolla taustalla osaaminen selvittää kaukolämmöllä lämpiävän rivitalon järkevin energiaremontti. Lähienergialiiton Tapio Tuomi vei Markuksen lounaalle, jotta otsikon kysymykseen löytyisi vastaus.
Sähköistämisen keskipitkä oppimäärä: I vaiheesta kohti II vaihetta. Lähienergialiiton kunniapuheenjohtaja, professori emeritus Raimo Lovio kävi puhumassa Lankosken Sähkön 100-vuotisseminaarissa. Yhtiö on pieni perinteinen paikallisten omistama vesivoimayhtiö Porista 50 kilometriä pohjoiseen. Tilaisuutta varten hän päivitti tietoja sähkön tuotannon ja kulutuksen kehityksestä ja näkymistä Suomessa. Kiitos avusta Tapio Tuomi, Janne Peljo ja Veijo Terho. Päädyin ajattelemaan, että nykyisen energiamurroksen ytimessä oleva sähköistäminen on edennyt Suomessa 2010–2024 ensimmäisen vaiheen loppuun ja uusi vaihe käynnistyy 2025.
Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi on kirjoittanut useita kirjoituksia omista seikkailusta energiajärjestelmän keskiöön nostettuna asiakkaana. Nyt on vuorossa akkujärjestelmän hankinta ja sen taustoja. Vain muutaman kilowattitunnin tähden. Syksyn koittaessa hän kertoo millaisia kokemuksia on kertynyt aurinkosähkön varastoinnista sekä akkujärjestelmän ohjauksen eri ominaisuuksista. Ensimmäiset 6 kuukautta sähkövaraston vartijana.
Biokaasun tuotantotavoite 4 TWh vuonna 2030
Tavoitteena 4 terawattituntia kotimaista biokaasun tuotantoa vuonna 2030. Bioenergia ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Suomen Kaasuyhdistys ry, Kierrätysteollisuus ry, Suomen Kiertovoima ry ja Suomen Lähienergialiitto ry ovat laatineet yhdessä Biokaasuvisio2030-julkilausuman. Suomen energia- ja ravinneomavaraisuuden vahvistamiseksi julkilausumassa asetetaan 4 terawattitunnin tuotantotavoite biokaasulle vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi julkilausumassa esitetään konkreettisia toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi.
Gasum aloittaa laajennushankkeen Riihimäen biokaasulaitoksella. Hanke on osoitus Gasumin sitoutumisesta biokaasun tuotannon lisäämiseen ja uusiutuvan energian tuomiseen markkinoille. Hanke edistää myös kierrätysravinteiden käyttöä. Gasum ja Nordic Ren-Gas tuovat vuodesta 2026 lähtien markkinoille uusiutuvaa e-metaania. Nordic Ren-Gasin Tampereelle rakennettava Power-to-Gas‑tuotantolaitos tuottaa 160 gigawattituntia uusiutuvaa e-metaania vuodessa. Gasum ostaa laitoksen koko tuotannon ja jakelee sen omille asiakkailleen. E-metaanin käyttö pienentää maantie- ja meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Gasum suunnittelee ostavansa jopa 800 GWh e-metaania vuodessa Nordic Ren-Gasin kahdelta seuraavalta Power-to-Gas-laitokselta. Laitokset liitetään olemassa olevaan kaasuverkkoinfrastruktuuriin. E-metaanin tuotannossa käytetään uusiutuvaa sähköä ja biopohjaista hiilidioksidia, ja sen käytöllä voidaan päästä merkittäviin päästövähennyksiin liikenteessä ja teollisuudessa.
Merus Powerilta useita MW-luokan sähkövarastoja sähkömarkkinoille
Merus Powerille noin 15 miljoonan euron sähkövarastotilaus eNordicilta ja Lappeenrannan Energialta. Kyseessä on 38 megawatin ja yli 40 megawattitunnin sähkövarasto. Suurin Merus Powerin valmistama sähkövarasto siirtyy sähkömarkkinakäyttöön. Hankkeen valmistuminen on yhtiölle merkittävä virstanpylväs, sillä kyseessä on suurin Merus Powerin valmistama sähkövarasto.
Merus Power toimittaa Oy Herrfors Ab:n käyttöön kaupankäyntialustan – tarjoaa välitöntä taloudellista hyötyä sähköyhtiölle: 7 MW:n sähkövarastoon ja 5 MW:n kaukolämpöverkkoa lämmittävään sähkökattilaan. Sopimus kattaa optimoinnin Fingridin reservimarkkinoille sekä sähkön tukkumarkkinalle. Sallila Energia ottaa käyttöönsä Merus Powerin kaupankäyntipalvelun 1,7 MW sähkövarastolleen. Sähkövarasto tulee ylläpitämään verkon taajuustasapainoa sekä hyödyntämään sähkön markkinahinnan vaihteluita. Merus Power toimittaa sähkövaraston Enertialle – sopimuksen arvo yli 4 miljoonaa euroa. Merus Powerille lähes 20 miljoonan euron sähkövarastotilaus Alpiqilta. Valkeakoskelle rakennettava 30 MW/36 MWh:n sähkövarasto liitetään Fingridin verkkoon.
Aurinko paistoi suomalaisen aurinkolämpöteknologian viennissä
Meriaura Energy toimittaa aurinkolämpölaitoksen Lübeckin kaupungin kaukolämpöyhtiölle Saksaan. Miltei 5 miljoonan euron arvoinen projekti kattaa noin 12 000 m2 aurinkolämpölaitoksen sekä lämpövaraston kaukolämmön tuotantoon. Meriaura Energy toimittaa aurinkolämpölaitoksen Steyerbergin kuntaan Saksaan. Noin 5,3 miljoonan euron arvoinen voimalatoimitus kattaa noin 13 700 m2 aurinkolämpölaitoksen sekä lämpövaraston kaukolämmön tuotantoon.
Meriaura Energy sopimukseen Serres Vermeil SARL:n kanssa aurinkolämpölaitoksen toimittamisesta Ranskaan. Noin 1,7 miljoonan euron arvoinen projekti käsittää 5 800 m2:n aurinkolämpökentän rakentamisen, joka tuottaa lämpöä Serres Vermeilin omistamaan kasvihuoneeseen.
Aurinkoenergian suosio jatkui ja aurinkopuistoja rakennettiin vauhdilla
Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti nousi 1 000 megawattiin. Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli asennettua aurinkosähkökapasiteettia noin 1000 megawattia, josta suurin osa oli pientuotantoa. Vuoden aikana kokonaiskapasiteetti kasvoi yli 300 megawattia.
Miten aurinkopuisto toteutetaan? Näin etenee suunnittelu ja hankinta. Aurinkopuisto on sähkövoimala, jonka tarkoitus on tuottaa 100%:sti uusiutuvaa energiaa sähköverkkoon. Suuri aurinkovoimala voi koostua jopa tuhansista aurinkopaneeleista, jotka tuottavat puhdasta energiaa suomalaisten käyttöön. Tässä kirjoituksessa Finnwind kertoo, miten he toteuttavat aurinkopuiston.
Solarigo alkaa rakentaa 70 MWp aurinkopuistoa Exilionille Simoon kevään aikana. Solnetin aurinkosähkön avulla SSAB Italian tehtaan tuotanto on nyt fossiilivapaata. Oulun Energia rakentaa ensimmäisen oman 5 MW aurinkovoimapuistonsa Raaheen. Solnet Group tarjoaa aurinkovoimaloiden virtuaalivoimalaitospalvelun yrityksille. Solnet Group julkaisee ensimmäisenä reservimarkkinoille aurinkovoimaloiden virtuaalivoimalaitospalvelun yrityksille.
Seitsemälle aurinkopuistohankkeelle Luxemburgin rahoittamaa tukea yhteensä 27,5 miljoonaa euroa. Seitsemälle aurinkopuistohankkeelle Suomessa on myönnetty yhteensä 27,5 miljoonaa euroa EU:n uusiutuvan energian rahoitusmekanismin (RENEWFM) kautta.
Ison mittakaavan puhtaat energiainvestoinnit saivat vauhtia tukieuroista
Vuonna 2024 puhtaaseen energiaan investoidaan kaksi kertaa enemmän kuin fossiilisiin polttoaineisiin. Maailmanlaajuiset investoinnit puhtaaseen energiateknologiaan ja infrastruktuuriin nousevat 2 biljoonaan dollariin vuonna 2024, vaikka korkeammat rahoituskustannukset estävät uusia hankkeita – erityisesti nousevissa ja kehittyvissä talouksissa.
Valtava uusiutuvan energian kasvu vuoteen 2030 mennessä vastaa nykyisten suurten talouksien koko sähköntuotantokapasiteettia, tuoden maailman lähemmäksi tavoitetta kolminkertaistaa uusiutuvan energian määrä. Kansainvälisen energiajärjestö (IEA) Renewables 2024 raportin mukaan uusiutuvan energian kapasiteetti kasvaa maailmanlaajuisesti 5 500 gigawatilla, mikä vastaa Kiinan, EU, Intian ja Yhdysvaltojen nykyistä sähköntuotantokapasiteettia. Vaikka tavoite kolminkertaistaa uusiutuvan energian kapasiteetti on haastava, se on mahdollinen, jos hallitukset tehostavat toimiaan. Kasvava haaste on myös energian varastointi ja sähköverkkojen joustavuus.
EU-tason koalitio edistämään energiatehokkuuden rahoitusta – Motiva Suomen kansallisen keskuksen puheenjohtajaksi. Euroopan komissio on käynnistänyt tänä vuonna energiatehokkuuden rahoitusta edistävän aloitteen, jonka tavoitteena on luoda suotuisa markkinaympäristö energiatehokkuusinvestoinneille ja lisätä energiatehokkuuden yksityistä rahoitusta EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vuosille 2030 ja 2050. Koalitio koostuu EU-tason ja kansallisen tason toiminnoista.
Työ- ja elinkeinoministeriö linjasi energiatuen painopisteet vuodelle 2024. Valtuusmäärä on huomattavasti aiempia vuosia vähäisempi, ja siten tukilinjauksia on tiukennettu edellisvuodesta merkittävästi. Vuoden 2022 huutokauppojen perusteella infratukea maksettiin 454 suuritehoiselle CCS-latauspisteelle yhteensä 4,66 M€. Tarjouskilpailujen perusteella tukea sai 1 031 suuritehoista latauspistettä ja kuusi vedyn tankkauspistettä. Vedyn tankkauspisteet jäivät toteutumatta.
EIR ja kahdeksan kumppanuuspankkia tarjoavat miljardin euron lainaohjelman suomalaisten pk-yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden kestäviin investointeihin. Euroopan investointirahasto (EIR) on solminut sopimukset kahdeksan suomalaisen pankin ja rahalaitoksen kanssa, joiden tarkoituksena on tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), pieniä mid-cap-yrityksiä ja asunto-osakeyhtiöitä. Sopimukset mahdollistavat noin miljardin euron lainarahoituksen hankkeille, jotka edistävät Suomen ilmastotavoitteita ja ympäristökestävyyttä.
Puhtaan energian ratkaisuja edistäville 13 hankkeelle yhteensä 72,6 miljoonaa euroa investointitukea. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 12 hankkeelle kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) mukaista investointitukea yhteensä 44 564 484 euroa. Lisäksi tukea myönnettiin 28 048 200 euroa Nordic Ren-Gas Oy:lle uuden energiateknologian suurelle demonstraatiohankkeelle.
Uusiutuvan energian lupamenettelyihin on luvassa lisää vauhtia
Ympäristöministeriö kehittää uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyä koskevaa lainsäädäntöä. Lain tavoitteena on jouduttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyitä ja eräitä muita hallinnollisia menettelyitä sekä parantaa muun muassa menettelyihin liittyvää neuvontaa. Uudet hankkeet kehittävät ympäristöön liittyvien lupamenettelyjen digitalisaatiota. Tavoitteena on asiointi ja lupien haku toimisi digitaalisesti 1.1.2026 alkaen, kun uusi valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto aloittaa toimintansa.
Lähienergialiiton sivuilta löytyy nyt tietoa pientuulivoimasta
Yleistä pientuulivoimasta: Pientuulivoimalat ovat teholtaan pienempiä kuin teolliseen tuotantoon tarkoitetut tuulivoimalat. Useimmat pientuulivoimalat ovat muutaman sadan tai tuhannen watin (kW) tehoisia voimaloita, joita voi asentaa kesämökin tai kiinteistön yhteyteen. Myös maatalouksissa ja pienteollisuudessa käytettävät jopa 50 kW tehoiset voimalat luetaan pientuulivoimaloiksi. Käsittelemme tässä pientuulivoimaloita kuluttajan näkökulmasta.
SmartCityWind: Kaupunkituulivoimasta lisää virtaa energiasiirtymään. Voiko tuulivoimaa hyödyntää myös kaupunkialueilla? Voiko pieniin tuuligeneraattoreihin investoiminen olla kannattavaa? Millaista suunnittelutyötä ja luvittamista kaupunkituulivoiman hyödyntäminen edellyttää. Ja mitä se kaupunkituulivoima oikeastaan on? Lähienergialiitto on edustettuna Kaupunkituulivoima – käyttöönoton edellytykset ja kannattavuus (SmartCityWind) -hankkeen ohjausryhmässä.
Yhdistyskuulumisia
Lähienergialiiton syyskokouksen päätöksiä. Kokous hyväksyi vuoden 2025 toimintasuunnitelman ja budjetin (lähetetty jäsenille sähköpostilla). Kokous päätti säilyttää jäsenmaksut vuoden 2024 tasolla. Kokouksessa valittiin vuoden 2025 hallituksen kokoonpano. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Jari Varjotie.
Suomen Tuulivoimayhdistys on nyt Suomen uusiutuvat. Kotimaisen aurinkovoiman edunvalvonta eriytyy ja vahvistuu, sillä tästä eteenpäin aurinkovoiman edunvalvontaa tehdään kahden yhdistyksen voimin. Suomen Aurinkoenergiayhdistys ry (SARY) keskittää toimintansa kiinteistö- ja tonttikohtaiseen aurinkovoiman tuotantoon kokoluokkaan katsomatta, ja Suomen uusiutuvat ry edistää teollisen tuulivoiman lisäksi teollisen kokoluokan aurinkovoiman käyttöä Suomessa.
Lue myös
Yhteenveto edellisestä vuodesta 2023.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi, Lähienergialiitto
