Bioenergia

Bioenergia on peräisin eloperäisestä aineksesta ja bioenergian tuotannossa hyödynnetään mm. metsähaketta ja peltokasveja.

Bioenergian tuotannossa voi hyödyntää puuta sekä teollisuuden ja maatalouden eloperäisiä sivutuotteita, kuten lietettä, kuorijätettä ja olkea. Bioenergiaa voi tuottaa joko polttamalla tai kaasuttamalla biomassaa.

Biomassa – puu

Tilanne

Puupohjainen energia on Suomen tärkein energialähde. Vuonna 2015 sen osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 26 %. Osuus on noussut merkittävästi vuoden 1991 jälkeen, jolloin osuus oli alhaisimmillaan vain 14 %. Puupohjaisesta energiasta valtaosa syntyi metsäteollisuuden jäteliemistä sellutehtaissa (39 TWh) ja puun käytöstä teollisuuden ja energiayhtiöiden energiantuotannossa (36 TWh), mutta myös puun pienkäyttö on erittäin huomattavaa (16 TWh).

Tulisijojen valmistaminen työllistää arviolta noin 1 000 henkilöä ja puun pienpoltto yhteensä arviolta noin 10 000 henkilöä.

Kehitysnäkymät

Puuenergia-alan kasvunäkymät ovat yleisesti ottaen hyvät.

Tähän vaikuttavia tekijöitä suurtuotannon alueella ovat:

• Sellutehtaiden kapasiteetteja on korotettu ja Äänekosken uusi sellutehdas on valmistumassa 2017. Muitakin sellutehtaita on suunnitteilla vaikkakaan niiden toteutumisesta ei ole varmuutta.
• Puupohjaisten tuotteiden (metsähake, pelletit) käyttö lisääntyy voimalaitoksilla korvattaessa öljyn ja hiilen käyttöä.
• Nestemäisten liikennepolttoaineiden tuotanto on laajentumassa erilaisissa ratkaisuissa, joissa hyödynnetään mäntyöljyä, sahanpurua ja myöhemmin mahdollisesti myös metsähaketta.

Lähienergialiiton toimintakenttää lähellä oleva puun pienkäyttö on myös varsin laajaa (16 TWh) ja sen merkitys on pitkään pysynyt vakaana. Puun pienkäytön hyviä puolia ovat:

• lämmityksen huoltovarmuus (mm. sähkökatkojen aikana),
• lämpöenergiaa voidaan tuottaa juuri silloin kuin sitä tarvitaan ja erityisesti talvella,
• lämpöenergian tuotannossa fossiilisilla polttoaineilla on suurempi merkitys kuin sähkön tuotannossa ja
• puun pienkäyttö on yleisesti taloudellisesti edullista ja työllisyyttä luovaa teknologiaa.

Puun pienpolton teknologiat kehittyvät jatkuvasti. Suomessa onkin tarve tulisijojen energiatehokkuuden ja turvallisuuden parantamiseen sekä pienhiukkaspäästöjen vähentämiseen. Tähän voidaan päästä hyödyntämällä korkealaatuista kotimaista varaavien tulisijojen ja pellettikattiloiden teknologiaa. Myös pien CHP-laitteiden teknologiat ovat nykyisin laajamittaisempaan käyttöön sopivassa kehitysvaiheessa.

Teknologioiden kehittymisen seurauksena modernit varaavat tulisijat sopivat myös matalaenergiarakennuksiin.

Määrällinen arvio tulevaisuudesta

Puuenergian suur- ja pienkäytön yleistyminen johtavat siihen, että puuenergian osuus energian kokonaiskulutuksesta on nousemassa lähes 30 prosenttiin 2020. Senkin jälkeen osuus on kasvusuunnassa.

Haasteet

Puuenergian voimakas lisäys on herättänyt myös huolta kasvavan käytön kestävyydestä. Lähienergialiitto pitääkin tärkeänä, että metsäluonnon monimuotoisuutta ei heikennetä ja sitä että puuenergian lisääntyvä käyttö ei vähennä metsien toimimista hiilinieluina. Lisäksi on varmistettava, että puun polttaminen ei heikennä metsäteollisuuden korkean jalostusasteen tuotannon kasvumahdollisuuksia. Lähienergialiiton näkemyksen mukaan huomiota tulisi erityisesti kiinnittää puurakentamisen ja muun mekaanisen metsäteollisuuden kehittämiseen sekä korkean jalostusasteen biotuotteisiin.

Puuenergiateknologiat Suomen perinteinen vahvuus

Puuraaka-aineen kerääminen, käsittely ja käyttö ovat synnyttäneet Suomeen vahvan teollisen klusterin lähtien metsätyökoneista, biopolttoainekattiloista ja päätyen varaavien tulisijojen valmistukseen. Myös puupohjaisten nestemäisten biopolttoaineiden valmistaminen on käynnistynyt. Tämän teknologian kotimarkkinoiden ja erityisesti viennin kehittäminen on edelleen ajankohtaista.

Tärkeimmät poliittiset kysymykset

Puuenergian lisäkäyttöä tuetaan tällä hetkellä mm. tukemalla metsähakkeen käyttöä ja nestemäisiä biopolttoaineita jakeluvelvoitteen, investointitukien ja verohelpotusten kautta. Puun pienkäytön edistämisen osalta Lähienergialiitto korostaa tulisijojen laadun parantamista moderneilla kotimaisilla ratkaisuilla. Tätä voi edesauttaa mm. päästömääräysten tiukentaminen ja korkealaatuisten tulisijojen asennuslupien sujuvoittaminen.

Biokaasu

Tilanne

Biokaasu on energiamuoto, jonka käyttöä voidaan lisätä voimakkaasti. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa biokaasulla on selvästi merkittävämpi asema. Suomessa vuonna 2015 biokaasusta tuotettiin lämpöä 483 GWh ja sähköä 147 GWh eli yhteensä 630 GWh, mikä on 200 GWh:a enemmän kuin vuonna 2010 (Kuva 7). Biokaasun kulutus liikennepolttoaineena on kaikkein arvokkainta biokaasun käyttöä ja sieltä löytyy myös suurin kysyntäpotentiaali biokaasulle. Liikennekäytössä biokaasun käyttö on lisääntynyt vuoden 2010 nollatasolta 23 GWh:iin vuonna 2015 (Huttunen & Kuittinen 2016). Suomessa on tällä hetkellä 25 jakeluaseman verkosto, joka kattaa suhteellisen hyvin osan Etelä- ja Kaakkois-Suomea. Myytävästä liikennekaasusta noin 60 % on biokaasua.

Kehitysnäkymät

Biokaasun tuotannon ja käytön lisääntymiselle on hyvät näkymät koska kiertotalouden periaatteiden mukaisesti jätteiden käsittely hyötykäyttöön tulee yhä tarpeellisemmaksi ja koska öljyä korvaavia vaihtoehtoisia liikennepolttoaineita tarvitaan kipeästi. Alan teknologiat ovat kehittymässä ja lisäksi mm. valtion omistama Gasum panostaa biokaasun tuotannon ja markkinan kasvattamiseen keskeisenä osana sen strategiaa. Lisäksi nesteytetyn  maa- ja biokaasun (LNG) yleistyminen lisää yleisesti kaasun käyttömahdollisuuksia mm. sitä kautta, että kaasun jakelussa voidaan siirtyä konttiasemalogistiikkaan sekä käyttää LNG:tä sekä LPG:tä raskaassa liikenteessä sekä merenkulussa. Yhä useammat yritykset ostavat biokaasua vähentääkseen omia päästöjä tunnettujen tavaramerkkien tuotannossa. Näköpiirissä on myös mahdollisuus, että halvan sähkön aikana ylijäämäsähköä voidaan muuntaa biometaaniksi.

Määrällinen arvio tulevasta

Biokaasun tuotanto ja myynti voi kaksinkertaistua nykyisestä 0,6 TWh:sta runsaaseen 1 TWh:iin 2020-luvun alkuun mennessä ja siitä edelleen kaksinkertaistua noin 3 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Tällöin liikenteessä voisi olla jopa 100 000 kaasuhenkilöautoa ja lisäksi biokaasua käyttävää raskasta liikennettä. Arvion mukaan potentiaalisesti jätteistä sekä maatalouden ja metsäteollisuuden sivuvirroista pystyttäisiin tuottamaan jopa 17 terawattitunnin edestä biokaasua.

Haasteet

Kotimainen biokaasumarkkina on vasta kehittymässä. Biokaasuliiketoiminnan kasvun kannalta keskeistä on, että pystytään saavuttamaan kriittinen vähimmäisraja esimerkiksi kaasuautojen määrässä, minkä jälkeen kaasuekosysteemi alkaa toimia omavetoisesti. Myös muita kohteita, joissa biokaasun arvo muodostuu korkeaksi, on kehitettävä yhdessä vastuullisten yritysten kanssa esimerkiksi elintarvike- ja kuluttajatarviketeollisuudessa.

Biokaasuteollisuuden mahdollisuudet

Suomessa biokaasuliiketoiminnan ytimen muodostaa nykyisin Gasum, jonka biokaasuliiketoiminta koostuu omasta biokaasutuotannosta (470 000 tonnia jätettä, energiaa yli 300 GWh, joka vastaa noin 28 000 kaasuauton vuotuista polttoaineen tarvetta), biokaasun jakelusta ja jakeluverkoston rakentamisesta (35 uutta asemaa seuraavan 10 vuoden aikana). Biokaasulaitoksia ja -laitteita valmistavat mm. Watrec, BioGTS ja Envor Protec. Jakeluasemia toimittaa mm. Sarlin. Gasum ja Wärtsilä ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on kehittää luonnonkaasujen hyödyntämistä ja jakelua maalla ja merellä.

Tärkeimmät poliittiset kysymykset

Biokaasu on täysin kotimainen ja uusiutuva polttoaine ja sen suorat hiilidioksidipäästöt ovat nolla. Biokaasutalous myös lisää ravinnekiertoa.

Olemassa olevaa autokantaa voidaan muuntaa kaasukäyttöisiksi ja uusia automalleja on saatavilla. Liikennekaasuihin liittyvän verokohtelun ennustettavuus ja pysyvyys on varmistettava, jotta markkinan kehitys jatkuu. Biokaasun valmisteverottomuus tuleekin varmistaa pitkällä tähtäimellä niin, että yhtäkkinen poliittinen riski väistyy. Autojen verotuksessa kaasuautojen CO2-päästölaskennassa voitaisiin ottaa huomioon se, että liikennekaasun käytöstä jo noin 60 % on biokaasua.

Valtio on tukenut biojalostamohankkeita investointituilla. Hyviä hankkeita on perusteltua tukea jatkossakin investointien synnyttämiseksi. Vaihtoehtoisesti tuki voi kohdistua myös jakeluinfrastruktuurin rakentamiseen.

Lisätietoja

Lähienergia – rakennamme puhtaan energian Suomea

Tulisija- ja savupiippuyhdistys ry -sivustolta löydät tietoa nykyaikaisista tulisijoista ja miten puulla lämmittäminen tehdään tehokkaasti.

Suomen biokierto ja biokaasu ry -sivustolta löydät lisätietoja biokaasun tuotannosta ja käytöstä.

Artikkeleita bioenergiasta