FrEE-hanke järjesti 24.4.2023 Energia ja talotekniikka-alan koulutustarpeet ja nykytila -yhteistyöfoorumin, teemalla digioppimisen hankkeet. Foorumin puitteissa jaettiin nettisivulla alan digioppimisen hankkeita toistemme tietoon ja keskustelimme millaisia jatkotoimia teeman ja yhteiskehittämisen ympärillä voisi tehdä, jotta energiamurroksen haasteisiin vastattaisiin yhdessä mahdollisimman tehokkaasti.
Tilaisuudessa oli mukana viisi ammattikorkeakoulua, kolme muuta koulutusorganisaatiota / -toimijaa ja kolme yrityspuolen järjestöä. Kuulimme tilaisuudessa myös Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpan erityisasiantuntija Krista Paavolalta rahoittajan näkemyksiä koulutushankkeisiin. FrEE-hankkeen omasta puolesta kuulimme digipedagogiikan ja palvelumuotoilun lähestymiskulmia, joilla FrEE-hankkeen materiaaleja on lähdetty kehittämään. Niitä esittelivät Monica Aejmelaeus ja Lada Stukolkina Metropolialta. Juontajana tilaisuudessa toimi Sanna Ylä-Lyly Suomen Lähienergialiitosta.
Tilaisuuden tarkoituksena oli katsastaa kiinnostusta ja suunnitella parempaa yhteiskehittämistä hankkeille ensi askeleena, ja tulla tietoisemmiksi jo olevista hankkeista. Yhteiskehittämiselle nähtiin tarvetta. Yhteisistä hankkeista oli halukkuutta kuulla laajemminkin kuin mitä tilaisuuden kautta ehdimme tutustumaan, mutta etukäteen saamistamme hankkeista jää listaus tilaisuusden nettisivulle kaikkien hyödynnettäväksi myöhemminkin.
Kaikki osallistujat olivat myös vähintään kiinnostuneita yhteishankkeille. Yhteishankkeet ja eri alojen rajat ylittävät hankkeet ovat myös rahoittajan suosiossa.
Millaisista ideoista hankkeita tehdään ja millaisia ovat onnistuneet hankkeet?
Hankeideoita voi tulla esim. oppilaitosten TKI-toiminnasta, messuilta, muista maista tai suoraan työelämäyhteistyöstä. Onnistuneina esimerkkeinä mainittiin hankkeita, joissa on luotu toimivia palveluja ja otettu käyttöön uusia toimintamalleja, jotka ovat jatkuvassa käytössä käynnistymisen jälkeenkin. Onnistuneina hankkeina mainittiin myös ne, jotka lähtevät ulkoisesta tarpeesta ja tuottavat jotain konkreettista. Oppilaitoksissa hankkeet tuovat yhteyden työelämään niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Yrityspuolella hankkeista nähdään olevan hyötyä, ja niitä tarvitaan lisää.
Tieto ja vinkit siitä millaiselle hankkeelle on tarvetta ja mistä on pulaa voikin tulla myös koulutussektorin ulkopuolelta. Kommunikaatio yritysrajapinnan ja koulutusorganisaatioiden välillä on välillä haasteellista. Yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä voi olla tukemassa myös vaikkapa yhdistykset tai erilaiset koulutusyritykset.
Lisääntyvä kansainvälinen yhteistoiminta nähtiin tarpeellisena. Se vaatii myös hieman uskallusta, sillä haasteena on toki joskus kielimuuri, kulttuuri, osaaminen ja erilaiset toimintatavat ja -mallit.
Hanketoiminnassa olisi tilausta myös erilliselle hankkeita koordinoivalle toimijalle
Hankkeissa pyritään välttämään päällekkäisyyttä, mutta joskus on vaikea pysyä muiden hanketoiminnasta kartalla. Erilaisten tapahtumien tai alan eri toimijoiden kautta voidaan löytää samojen aiheiden parissa toimivia tahoja ja jakaa tietoa hankkeista. Toiveena nähtiin kuitenkin, että tarvittaisiin aktiivinen toimija, joka kartoittaa hanketoimintaa eri organisaatioiden välillä.
Hanketoimintaan toivotaan lisää jatkuvuutta. Yhtenä ongelmana nousi esiin myös se, että hanketoiminnassa tieto kulkee yleensä saman ihmisen mukana, ja hanketieto voi helposti unohtua, mikäli tämä henkilö vaihtaa työpaikkaa.
Mikä olisi foorumin osallistujien mielestä tarvittava askel parempaan yhteiskehittämiseen?
Asiaa voisi edistää esimerkiksi joku julkishallinnon toimija, joka toimisi tiedon jakajana ja hallinnoijana eri hankkeiden välillä, tai vaikka myöntäisi rahoitusta tällaiseen toimintaan.
Yhteistoiminnassa auttaa myös parempi verkostoituminen – tarvitaan kontakteja ja toisiin tutustumista, jäsenverkostoja.
Kansallinen tietopankki nähtiin perustasolla hyödyllisenä. Sitä voivat hyödyntää niin opettajat kuin yrityksetkin, ja itseoppimismateriaalien rooli kasvanee jatkossa. Tarvitaan lisää tietoa erilaisten avointen materiaalien käyttöoikeuksista ja lisensseistä, jotta opettajat voivat hyödyntää aineistoa eikä opetusmateriaalia tarvitse jokaisen luoda itse tyhjästä. Yhteisön merkitys tällaisen yhteiskehittämisessä auttaa varmistamaan tiedon oikeellisuuden ja kehittymisen. Tätä ei kukaan voi tehdä yksin.
Hankkeet eivät ole enää yhteen alaan liittyviä, vaan tarvitaan usein monenlaista osaamista. Yhteistyöllä saadaan usein aikaan enemmän kuin yksin, ja yhteistyön ja avoimuuden hyötyihin toivotaan ymmärrystä myös rahoittajilta. Toki aiheesta ja hankkeesta riippuen.
Jatkuvuus nähtiin tärkeänä tekijä, ja tämänkin vuoksi esiin nousi jälleen toive tahosta, jonka kautta hanke saisi lisää vaikuttavuutta hankkeiden loputtua. Esiin nousi myös idea, voisiko joku tehdä esimerkiksi diplomityönä strategialuonnoksen hanketoiminnan kehittämiseen.
FrEE-hankkeessa pohditaan miten foorumin tulosten kanssa jatketaan, sillä FrEE-hanke päättyy elokuussa. Ainakin Metropoliassa yhteiskehittämisfoorumin näkemykset viedään innovaatiokeskittymien kehitystyöhön. Toivomme myös rohkeaa verkostoitumista ja yhteistyötä osallistujien välille, ja toivomme, että foorumin kautta levinneet hankkeet tulevat laajasti hyödyksi – niin FrEE-hankkeen omat koulutusmateriaalit kuin muut, joita meille ilmoitettiin. Niistä listauksen löydät tämän sivun loppuosasta.
Kiitos osallistujille yhteispohdinnoista ja meille lähettämistänne hankkeista!
Tilaisuuden esitykset:
- Jotpa rahoittajana -poimintoja 24.4.2023
- Palvelumuotoilun tuplatimantti, FrEE-hanke
- Opetusmateriaalin digipedagoginen suunnittelu_FrEE-hanke
Kirjoittaja:
Sanna Ylä-Lyly
koordinaattori, FrEE-hanke
Suomen Lähienergialiitto ry
