Maa-, ilma- ja vesilämpö

Maahan, ilmaan tai veteen varastoitunutta lämpöä kerätään lämpöpumpuilla, joiden avulla voidaan lämmittää tai jäähdyttää omakotitaloja, suuria rakennuksia ja jopa asuinalueita. Lämpöpumput perustuvat saamaan tekniikkaan kuin jääkaapit ja pakastimet.

Maalämmössä hyödynnetään kallioperään tai vesistöjen pohjiin varastoitunutta lämpöä. Yleensä kiinteistöjen seiniin asennetut ilmalämpöpumput siirtävät lämpöä ulkoilmasta sisätiloihin kylmäaineen välityksellä, jäähdytyksessä suunta vaihtuu päinvastaiseksi. Vesistölämmössä keruuputkistot lähtevät lämpökeskuksesta vesistöön.

Hyvä katsaus erityyppisistä lämpöpumpuista löytyy jutusta Lämpöpumpputrendit 2019 – kodit ja kiinteistöt.

Tilanne

Lämpöpumput ovat maailmalla yleistyvä energiateknologia ja tärkeä osa uusiutuvan energian palettia. Kokoon suhteutettuna Euroopan johtavia lämpöpumppumaita ovat Ruotsi ja Suomi. Vuoden 2015 lopussa Suomessa oli asennettuna noin 730 000 lämpöpumppua, joista maa-, poistoilma- tai ilma/vesi-lämpöpumppuja oli noin 150 000 ja ilmalämpöpumppuja 680 000 (Kuva 10). Uusista pientaloista jo yli puoleen asennetaan maalämpö. Lämpöpumput yleistyvät myös suurissa kohteissa kuten ostoskeskuksissa, varastoissa, kerrostaloissa ja myös osana hukkalämpöjen hyödyntämistä sekä kaukolämpöjärjestelmien ulkopuolella että sen osana. (SULPU 2016)

Lämpöpumput tuottavat uusiutuvaa nettoenergiaa jo yli 5 TWh. Ala työllistää 2 000 henkilöä. Lämpöpumppujen avulla Suomen vaihtotasetta saadaan parannettua n. 200 miljoonalla eurolla vuodessa ja CO₂-päästöjä vähennettyä runsas miljoona tonnia. Vuosina 2011 – 15 lämpöpumppuihin investointiin keskimäärin vuosittain 350 miljoonaa euroa. Investointeja ei ole juurikaan tuettu sijoitetun pääoman tuoton ollessa yleensä noin 10 % vuodessa.

Kehitysnäkymät

Lämpöpumppualan kasvunäkymät ovat hyvät, koska ne sopivat monenlaisiin kohteisiin. Lämpöpumput korvaavat öljylämmitystä, tehostavat sähkölämmitystä ja tuovat uusiutuvaa energiaa niin suuriin kuin pieniinkin kohteisiin ja tarvittaessa myös kaukolämpöjärjestelmiin. Lämpöpumput rakentavat siltaa sähkö- ja lämpöjärjestelmän välille sekä yhdistävät lämmitystä ja kasvavassa määrin tarvittavaa viilennystä.

Lämpöpumpuista yleistyvät tällä hetkellä nopeimmin ilma-vesipumput, pientalojen poistoilmalämpöpumput sekä isot kohteet ostoskeskuksissa ja kerrostaloissa. Lämpöpumppujen avulla voidaan säästää merkittävästi energiaa ja rahaa esimerkiksi niissä yli 30 000 vanhassa kerrostalossa, joissa poistoilman lämpöä ei vielä oteta talteen. Lämpöpumppuja käytetään jatkossa yhä enemmän myös hukkalämmön hyödyntämisessä modernien lämmönvaihdinratkaisujen tukena.

Määrällinen arvio tulevasta

Nykykehityksen jatkuessa vuonna 2020 lämpöpumppujen lukumäärä Suomessa on noin 1 miljoona ja niiden avulla aikaansaatu nettosäästö noin 8 TWh. Vuoteen 2030 mennessä pumppujen lukumäärä nousee yli 1,5 miljoonaan ja nettosäästö voi kohota jo 15 TWh:iin (Gaia Consulting 2014).

Haasteet

Lämpöpumppujen yhteydessä puhutaan toisinaan talvikauden tehopiikeistä sekä kulutuksen ja kuormituksen ohjauksesta. Vanhat on/off-pumput nostavat käynnistyessään tehon tarvetta. Niidenkin osalta saadaan kuitenkin aina merkittävä osa lämmöstä talon ulkopuolelta eikä sähköverkosta. Lisäksi lämpöpumpputeknologia on menossa kohti invertterisäätöisiä täystehoisia pumppuja, ja mahdolliset muutokset esimerkiksi sähkö- ja siirtotariffeissa nopeuttavat tällaista teknistä kehitystä. Uusien laitteiden maksimitehon tarve kovimmilla pakkasilla jää jo 3-4 kW:iin.

Valtaosa Suomen lämpöpumpuista käytetään kohteissa, jotka eivät ole kaukolämpöverkon piirissä. Lämpöpumppujen edullisuuden vuoksi kaukolämpöala on kuitenkin kokenut lämpöpumput kilpailijoikseen, kun lämpöpumppuja on asennettu kaukolämpöverkon piirissä oleviin kiinteistöihin. Lähienergialiiton näkemyksen mukaan ratkaisevaa on taloudellinen kannattavuus asiakkaan kannalta ja saavutettavat päästövähennykset. Jos kiinteistökohtaisella maalämpöjärjestelmällä tai poistoilmalämpöpumpulla säästetään rahaa ja vähennetään päästöjä, tällaisia ratkaisuja tulee suosia. Kaukolämpöyhtiöt voivat myös kehittää uusia liiketoimintamalleja, joiden avulla ne voivat osallistua tähän kasvavaan markkinaan.

Lisäksi suomalaisten kaukolämpöyhtiöiden kannattaisi investoida vielä nykyistä enemmän suuriin lämpöpumppuihin osana omia kaukolämpöjärjestelmiään. Ruotsissa suurten lämpöpumppujen osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta on yli 7 %, kun se Suomessa on alle 2 % (Energiateollisuus ry 2016).

Lämpöpumppuliiketoiminnan mahdollisuudet

Suomen Lämpöpumppuyhdistyksessä on noin 180 jäsentä, ja se kattaa noin 90 % lämpöpumppujen maahantuojista ja valmistajista sekä 25 % suunnittelijoista ja asentajista. Ala työllistää jo 2 000 henkilöä.

Ala on toistaiseksi ollut pääasiassa keskittynyt maahantuontiin ja Suomen markkinoihin, mutta jatkossa jotkin kotimaiset valmistajat ja porausyritykset tulevat lisäämään myös vientiä (esimerkiksi Oilon, Gebwell, Lämpöässä). Suomalaisilla on mahdollisuuksia myös järjestelmäosaamisen vientiin. Lisäksi järjestelmien rakentaminen voitaisiin sitoa osaksi suomalaista kansainvälistä rakennustoimintaa esimerkiksi Pietarin seudulla.

Tärkeimmät poliittiset kysymykset

Lämpöpumpputekniikan edelleen yleistymisen kannalta kolme keskeisintä asiaa ovat:

• Taloudellinen ohjaus: Öljylämmityksen alasajoa voidaan nopeuttaa kiristämällä asteittain lämmitykseen käytettävän kevyen polttoöljyn verotusta ja tukemalla pienin avustuksin korvausinvestointeja. Aikaisempien kokemusten mukaan näin saadaan aikaan budjettineutraalisti paljon uudistusinvestointeja ja päästövähennyksiä taakanjakosektoriin kuuluvassa erillislämmityksessä.
• Laatu, koulutus ja lupakäytännöt: Järjestelmäasennusten laatu taataan parhaiten siten, että asentajakoulutuksen määrä ja laatu on riittävän hyvällä tasolla ammatillisessa koulutuksessa. Niiden kehittäminen onkin tärkeämpää kuin muodollisten sertifikaattijärjestelmien luominen sinänsä. Lämpöpumppujenkaivojen lupakäytännöt tulisi olla yhtenäiset ja joustavat koko maassa riippuen luonnollisesti olosuhteista.
• Teknologian kehittäminen: Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen suurissa kohteissa ja myös kaukolämpöjärjestelmässä sekä erilaiset korkealaatuisiin lämmönvaihtimiin perustuvien ratkaisujen tutkiminen ja demonstraatiolaitosten rakentaminen (Tekes, TEM:n investointi- ja kärkihanketuet).

Lisätietoja

Lähienergia – rakennamme puhtaan energian Suomea

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU tarjoaa perusteellista tietoa kaiken tyyppisisistä lämpöpumpuista.

Artikkeleita lämpöpumpuista