Tuulivoima

Tuulivoimaloilla tuotetaan sähköä. Lähienergiaa ovat tuulivoimalat tai tuulivoimapuistot, jotka sijaitsevat asumusten lomassa tai niiden läheisyydessä.

Tuulivoima on ollut viime vuosina nopeimmin maailmalla lisääntynyt sähkön tuotantomuoto.  Suomessa tuulivoima lähti kuitenkin hitaasti liikkeelle ja nopeampaan investointitahtiin päästiin vasta vuosina 2012 ja 2013 kun otettiin käyttöön syöttötariffi (Kuva alla).

Vuoden 2015 aikana Suomeen rakennettiin 124 uutta voimalaa, joiden yhteiskapasiteetti on 379 MW. Rakennettu määrä kasvatti Suomen tuulivoimakapasiteetin 1 GW:iin ja lukumäärän 387 tuulivoimalaan. Tuulivoimalla tuotettiin vuoden 2015 aikana sähköä 2,3 TWh, mikä kattoi Suomen sähkönkulutuksesta noin 3 %. Kotimaisesta sähkön tuotannosta tuulivoiman osuus on ollut korkeimmillaan elokuussa 2016, jolloin osuus oli yli 6 %.

Tuorein tieto Suomessa toiminnassa olevista tuulivoimaloista ja suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet löytyy Suomen uusiutuvat ry:n tuulivoimakartalta.

Tuulivoimateknologia on kehittynyt nopeasti. Uusien korkeampien voimaloiden ansiosta tuulivoimaloiden käyttöasteet ovat nousseet, mikä on lisännyt erityisesti maatuulivoiman kannattavuutta. Merituulivoiman lisääntyminen on ollut hitaampaa, mutta Suomessakin ensimmäinen demonstraatiohanke on jo käynnissä. Pientuulivoima ei ole Suomen olosuhteissa osoittautunut niin kannattavaksi kuin aikaisemmin arveltiin, mutta sillä voi olla merkitystä verkon ulkopuolisissa ratkaisuissa esimerkiksi saaristossa ja maatiloilla.

Kehitysnäkymät

Tuulivoiman rakentaminen jatkuu nopeana vuosien 2016 ja 2017 ajan nykyisen syöttötariffijärjestelmän ansiosta. Tuulivoimaloiden kokonaiskapasiteetin arvioidaan tuolloin ylittävän 2000 MW:n rajan. Vuonna 2018 tuulisähkön tuotanto nousee noin 5 TWh:iin, mikä tarkoittaa noin 6 %:n osuutta sähkön kulutuksesta.

Suomen energia- ja ilmastostrategioissa tuulisähkön on aiemmin ennakoitu nousevan 6 TWh:iin vuonna 2020 ja 9 TWh:iin vuonna 2025. Suomen Tuulivoimayhdistyksen tietojen mukaan vuoden 2018 alkuun mennessä Suomessa on noin 6 TWh:n vuosituotannon verran valmiiksi luvitettua tuulivoimakapasiteettia, joka olisi mahdollista saada tuotantoon alle kahdessa vuodessa, mikäli se on taloudellisesti riittävän kannattavaa.

Määrällinen arvio tulevasta

Näin ollen mahdollisuudet lisätä tuulivoimaa ovat periaatteessa hyvät. Vuonna 2020 tuulisähköä tullee olemaan 6 – 8 TWh, 2025 9 – 12 TWh ja vuonna 2030 mahdollisesti yli 15 TWh.

Haasteet

Tuulivoima-alalle epävarmuutta lähivuosina luo nykyisen syöttötariffijärjestelmän päättyminen 2017 ja epätietoisuus sen jälkeisestä politiikasta. Lähienergialiitto kannattaa uuden kilpailutetun tuotantotukijärjestelmän käyttöönottoa, jolloin tuki kohdistuisi parhaisiin hankkeisiin ja alentaisi olennaisesti tukitarvetta (TEM 2016). Tuulivoiman tuet ovat herättäneet paljon julkista keskustelua. Niiden on sanottu tulevan kalliiksi ja sotkeneen pohjoismaiset sähkömarkkinat alentamalla sähkön hintaa. Tuulivoimainvestoinneilla onkin ollut vaikutusta pohjoismaisen sähkön tukkumarkkinahinnan alenemiseen, etupäässä kuitenkin Ruotsin ja Tanskan investointien takia. Sähkön hinnan alenemiseen ovat vaikuttaneet muutkin ylitarjontaa lisänneet tekijät kuten pohjoismaisen vesivoiman runsaus. Sähkön käyttäjien kannalta sähkön hinnan aleneminen korvaa verovaroista maksettujen tuulivoimatuen kustannuksia.

Tuulivoimalainvestoinnit herättävät toisinaan runsaasti paikallista keskustelua mm. maisema- ja melukysymysten takia. Tutkimusten mukaan julkisessa keskustelussa tuulivoimahaittoja usein liioitellaan. Esimerkiksi THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan tuulivoima häiritsee harvoin sisätiloissa tai nukkumista. Ulkona tuulivoiman koetaan häiritsevän sisätiloja enemmän. (Turunen ym. 2016.) Ns. infraäänien vaikutuksesta tiedeyhteisö ei ole löytänyt näyttöä. Lähienergialiitto pitää tärkeänä, että tuulivoimalahankkeet toteutetaan hyvin valmistellusti paikalliset olosuhteet huomioiden ja haittoja pyritään välttämään. Myös tutkimuksia haitoista tulee tehdä ja seurata. Tekniikan tohtori, dosentti Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulusta on tutkinut tuulivoimalamelun terveysvaikutuksia vuodesta 2014 lähtien. Vastaukset viiteen tyypilliseen kysymykseen koskien tuulivoimaloiden meluvaikutuksia (Ylen sivuilla).

Tuulivoiman paikalliset hyödyt ovat vähemmän esillä julkisuudessa kuin haitat. Paikalliset asukkaat ja kunnat hyötyvät tuulivoimaloista mm. kiinteistöverojen ja työllisyyden kautta.

Tuulivoima on vaihtelevaa tuotantoa, jota Suomen olosuhteissa saadaan keskimäärin eniten syksyn ja talven aikana. Tuulivoiman lisääntyvä osuus sähkön tuotannosta edellyttää, että sääennusteisiin, sähkön varastointiin ja sähkön kysynnän joustavoittamiseen alas- ja ylöspäin panostetaan. Myös sähkön pohjoismaisten siirtoyhteyksien lisääminen on tärkeää.

Tuulivoimateollisuus

Suomen Tuulivoimayhdistyksessä on jäsenenä 170 yritystä (syyskuu 2016). Vuonna 2015 Suomen tuulivoimateollisuus työllisti 2200 henkilöä projektikehityksessä, asennuksissa ja huollossa (huollon osuus on 2-5 % voimalan kokonaishinnasta) sekä yli 2 000 henkilöä tuulivoimakomponenttien tuotannossa. Vuonna 2015 investoinnit kotimaiseen tuulivoimaan olivat yli 500 miljoonaan euroa.

Tärkeimmät poliittiset kysymykset

Tuulivoiman kannalta tärkein poliittinen kysymys liittyy nykyisen tukijärjestelmän jälkeiseen aikaan. TEM:n ilmasto- ja energiastrategian perusskenaarion (15.6.2016 Energia- ja ilmastostrategian ja pitkän aikavälin ilmastopolitiikan perusskenaario) mukaan nykyiset poliittiset toimenpiteet eivät riitä Suomen uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamiseen. Uudella kilpailutetulla tukimallilla jo valmiiksi suunnitellut investoinnit saataisiin nopeasti käyttöön ja tavoitteet tulisivat täyttymään.

Lisätietoja

Lähienergia – rakennamme puhtaan energian Suomea

Lähienergialiiton jäsenyhdistys Suomen Uusiutuva ry:n sivuilta saat paljon tietoa tuulivoimasta. Jos haluat nopean vastauksen kysymykseen tuulivoimasta, Suomen uusiutuvat ry:n sivuilla on vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Artikkeleita tuulivoimasta