-
Kansalaiset ovat energiapolitiikan osapuoli
Suomalaiset tukevat puhdasta energiasiirtymää, kertovat Suomen ympäristökeskuksen kyselytutkimukset. Tuuli- ja aurinkoenergiaan sekä joustojen lisäämiseen suhtaudutaan myönteisesti ja enemmistö vastanneista kannattaa myös ydinvoiman lisäämistä. Vesivoima ja puunkäyttö energiantuotannossa jakavat mielipiteitä. Hiili- ja turvevoiman perään kansalaiset eivät juurikaan haikaile. Toivottavasti nämä myös huomioidaan energiapolitiikan valintojen tekemisessä. Suomessa on meneillään energiasiirtymä, jossa polttoon perustuvista energialähteistä luovutaan nopeasti ja…
-
Nyt kaikki reservimarkkinoille!
Harkitsetko akkujärjestelmän hankintaa ja sinulle kerrotaan, että kaiken muun hyvän lisäksi voit osallistua reservimarkkinoille! Ja näin ansaitset helpolla isot rahat. Asia ei ole yksittäisen kuluttajan tapauksessa ollenkaan helppoa, eikä suoraviivaista. Tässä kirjoituksessa nostetaan esiin muutamia asioita jotka kannattaa selvittää perusteellisesti ennen päätöksen tekoa, kerrotaan Fingridin reservimarkkinoiden toiminnasta ja muistutetaan, että myös verotus pitää huomioida. Oletko…
-
Itsenäiset aggregaattorit sähkömarkkinoilla: Kuluttajan asema vahvistuu
Tässä kirjoituksessa kerrotaan Lähienergialiiton näkemyksiä itsenäisen aggregaattorin toiminnan mahdollistamisesta sähkömarkkinoilla. Lähtökohta on, että sähköjärjestelmä tarvitsee joustavaa kulutusta, lisää sähkövarastoja, uusia joustopalveluita ja uusia toimijoita. Näiden seurauksena syntyy uutta työtä ja kilpailu sähkömarkkinoilla lisääntyy. Näin toteutuu sähköjärjestelmän perusajatus: sähköjärjestelmä on sähkönkäyttäjiä varten ja hyödyttää heitä. Energiamurruoksen etenemisen kannalta heidän on pystyttävä osallistumaan uusilla tavoilla sähkömarkkinoille mm.…
-
Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti nousi 1 000 megawattiin
Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli asennettua aurinkosähkökapasiteettia noin 1000 megawattia, josta suurin osa oli pientuotantoa. Vuoden aikana kokonaiskapasiteetti kasvoi yli 300 megawattia. Energiaviraston alustavien tietojen mukaan vuoden 2023 lopussa Suomessa oli asennettua aurinkosähkökapasiteettia noin 1 000 megawattia, josta pientuotantoa oli 936 megawattia ja teollisen kokoluokan laitosten kapasiteettia 50 megawattia. Verkkoon kytkemätöntä kapasiteettia oli noin 23…
-
Vain muutaman kilowattitunnin tähden
Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi on kirjoittanut useita kirjoituksia omista seikkailusta energiajärjestelmän keskiöön nostettuna asiakkaana. Ne ovat käsitelleet aurinkosähkön hankintaa, älykkään lämmityksenohjauksen käyttökokemuksia, oman liikkumisen päästövähennyksiä etanolilla ja sittemmin sähköllä. Nyt on vuorossa akkujärjestelmän hankinta ja sen taustoja. Palaan aiheeseen vuoden kuluttua, jolloin minulla on tietoa ja kokemuksia akkujärjestelmän käytöstä ja syntyneistä hyödyistä. Työssäni Lähienergialiiton toiminnanjohtajana…
-
Sähköverkkoyhtiöt keräävät asiakkailtaan palautetta jakeluverkon kehittämissuunnitelmiin
Sähkönkäyttö lisääntyy lähivuosina, kun sähkö korvaa fossiilisia polttoaineita teollisuudessa, liikenteessä ja lämmityksessä. Samaan aikaan uusiutuvaa sähköntuotantoa liitetään yhä enemmän jakeluverkkoihin. Tämä edellyttää sähköverkkojen kehittämistä ja uudistamista. Sähköverkkojen kehittäminen on verkkoyhtiöiden lakisääteinen velvollisuus, jonka noudattamista Energiavirasto valvoo. Kukin sähkön jakeluverkkoyhtiö laatii kahden vuoden välein jakeluverkon kehittämissuunnitelman, jossa yhtiö kuvaa sähköverkon kehittämisen periaatteet ja tavoitteet. Kehittämissuunnitelmissa kerrotaan,…
-
Sähkömarkkinoiden toiminnan perusteet
Lähienergialiiton webinaari Onko sähkömarkkina rikki? alkoi professori Pertti Järventausta alustuksella. Hän kertoi sähkömarkkinoiden toiminnan periaatteita, sähköjärjestelmän tasapainon säilyttämisestä, miten hinta ohjaa sähkön kulutusta ja mitkä ovat hänen mielestä sähkömarkkinan suurimmat puutteet. Webinaarin paneelikeskustelusta julkaistaan erillinen kirjoitus. Pertti aloitti alustuksensa “Kun puhutaan sähkömarkkinoista, niin tarkoitetaan kauppapaikkaa, jolla tyydytetään sähkön tarvetta. Eli sähkömarkkinat eivät ole itseisarvo, vaan…
-
Lähienergialiitto selvittää sähkön pientuottajan odotukset jakeluverkkoyhtiöiden palveluihin
Sähkön pientuotanto – erityisesti aurinkosähkö – on yleistynyt Suomessa kiihtyvällä vauhdilla. Vuoden 2016 lopussa asennettu teho oli 27 MW ja vuoden 2022 lopussa 635 MW. Lähienergialiitto on edistänyt hajautetun tuotannon mahdollistamista perustamisestaan lähtien. Kaiken ytimessä on ollut varmistaa kehityksen tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus, jota on toteutettu tiiviillä yhteistyöllä kaikkien osapuolien kanssa. Lähienergialiitto on vuodesta 2013 lähtien…
-
Sähkön pientuotannon kannattavuus säilyy ennallaan
Tämän kirjoituksen taustalla on 4.3.2024 Helsingin Sanomissa julkaistu artikkeli ”Huonoja uutisia aurinkopaneelit asentaneille: käynnissä on uudistus, joka uhkaa tuhota paneelien hyödyn”. Sain sen takia monia yhteydenottoja aurinkosähkön ostoa harkitsevilta, nykyisiltä käyttäjiltä ja niitä myyviltä tahoilta. Kaikki olivat hyvin hämmentyneitä kirjoituksen sisällöstä. Minun tavoitteena on kertoa hieman taustaa, kerrata perusteet ja todeta, että elämä jatkuu entisellään.…
-
Lähienergialiiton uutiskirje 7/2023: Solnet kehittää Etelä-Suomen suurinta aurinkopuistoa
Lähienergialiitto levittää ymmärrystä suomalaisen uusiutuvan energin käytöstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Elokuu 2023 tarjosi mm. seuraavaa: Meriaura Energy – Savosolar toimittaa 9 miljoonan euron arvoisen aurinkolämpöjärjestelmän Bauer Holzenergielle Saksan Bad Rappenauhun. Katja Kurki kirjoitti kaksi blogitekstiä aiheesta ”Yhteisöenergian rooli energiademokratiassa – tuulivoiman energiayhteisöjen haasteet Suomessa”. FrEE – Framtidens EnergiExpert – tulevaisuuden energiaosaajat hiilivapaaseen kasvuun -hanke päättyi…
-
Tutkimus: Kotitalouksien hiilijalanjäljen pienentäminen puoleen on mahdollista
Suomen ympäristökeskus tutki yhdessä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa, minkälaisilla ohjauskeinoilla tai niiden yhdistelmillä kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki saataisiin puolitettua vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2022 käynnistyneessä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen kehittymistä vuoteen 2035 ilmasto- ja energiatoimia ja tuontituotteita koskevien tietojen pohjalta. Tämän lisäksi tutkijat selvittivät, mitä uusia ohjauskeinoja tai ohjauskeinojen yhdistelmiä tarvitaan hiilijalanjäljen puolittamiseksi.…
-
Kansalaisten potentiaalia sekä osallistumis- ja investointihalukkuutta energiayhteisöihin pitää kartoittaa
Tämä on toinen osa kahdesta blogitekstistä, jotka perustuvat tammi-toukokuussa 2023 tehtyyn pro gradu -tutkielmaan Yhteisöenergian rooli energiademokratiassa – tuulivoiman energiayhteisöjen haasteet Suomessa. Ensimmäisessä osassa perehdyttiin energiademokratiaan ja kansalaisten osallistamiseen energiajärjestelmässä, ja tässä osassa tarkastellaan energiayhteisöjen esteitä ja haasteita. Energiayhteisöillä viitataan kollektiivisiin energiatoimiin, joissa yhteisön jäsenet investoivat energiaratkaisuun ja hyödyntävät omaa energiantuotantoaan. Vaikka tuulivoiman energiayhteisöt ovat…
-
Onko oikeudenmukaisen energiamurroksen edellytys tasapainottelu keskitettyjen ja hajautettujen energiajärjestelmien välillä?
Tämä on ensimmäinen osa kahdesta blogitekstistä, jotka perustuvat tammi-toukokuussa 2023 tehtyyn pro gradu -tutkielmaan Yhteisöenergian rooli energiademokratiassa – tuulivoiman energiayhteisöjen haasteet Suomessa. Tässä osassa perehdytään energiademokratiaan ja kansalaisten osallistumiseen energiajärjestelmässä. Toisessa osassa tarkastellaan tuulivoiman energiayhteisöjen esteitä ja haasteita. Teknologinen kehitys sekä tuulivoiman rakentamisen nopea kasvu ovat yllättäneet jopa monet asiantuntijat, joten tällä vuosikymmenellä vihreässä siirtymässä…
-
Työryhmä selvitti energiayhteisöjen käytön edistämistä sähkömarkkinoilla
Sähkönkäyttäjien rooli sähköjärjestelmässä korostuu vihreän siirtymän myötä. Lähienergialiitto oli mukana TEM:n työryhmässä, joka selvitti mahdolliset sääntelyn jatkokehitystarpeet energiayhteisömääritelmän laajentamiseksi ja erillisten linjojen hyödyntämisen osalta. Erilaiset energiayhteisöt ovat suunniteltu helpottamaan sähkön loppukäyttäjien investointeja uusiutuvaan energiaan sekä edistämään uusien toimintatapojen käyttöönottoa kuten kulutusjoustoon osallistumasta. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) asetti syksyllä 2022 työryhmän selvittämään mahdolliset sääntelyn jatkokehitystarpeet energiayhteisömääritelmän…
-
Kysyntäjouston kolme ulottuvuutta
Lähienergialiitto ja Fingrid järjestivät verkkotyöpajan Joustoa yhteistyöllä – verkkotyöpaja kysyntäjouston edistämisestä. Työpajassa käydyn keskustelun perusteella Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi tarkastelee kysyntäjoustoa kolmesta eri näkökulmasta: sääntely, toimijoiden roolit ja liiketoimintamallit sekä teknologia. Sähköjärjestelmän tasapainottamiseen tarvitaan joustoa tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen Kysyntäjoustolla hoidetaan kulutuksen ajallinen siirto. Siirtoon voi kannustaa esimerkiksi sähkön hintaerot tai kysynnän vähentäminen vastaamaan…
-
Lämpöpumppuja myytiin vuonna 2022 lähes 200 000 kappaletta: kasvu 50 %
Lämpöpumppumyynti on hurjassa vauhdissa. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPUn tilastojen mukaan lämpöpumppujen myynti kasvoi vuonna 2022 yli 50 %. Vuonna 2022 myytiin 196 000 lämpöpumppua. Ilmalämpöpumppuja myytiin 160 000 pumppua kasvun ollessa lähes 60 %. Ilmavesilämpöpumppujen kasvuvauhti oli 60 % ja asennusmäärä 19 000 kappaletta. Maalämpöpumppuja myytiin 12 000 kappaletta parikymmenen prosentin kasvulla. Pientalojen poistoilmalämpöpumppujen myyntimäärä oli…
-
Sähkön pientuotannon netotus ja hyvityslaskenta tarjolla kaikkialla Suomessa
Vuoden 2021 alusta tuli voimaan lakimuutos, joka mahdollisti sähkön pientuotannon netotuksen, kiinteistön sisäisen energiayhteisön perustamisen ja hyvityslaskentapalvelun. Vuoden 2022 loppuun asti näiden saatavuus vaihteli jakeluverkkoyhtiöittäin, mutta vuoden 2023 alusta lähtien ne ovat tarjolla kaikkialla Suomessa sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihdonjärjestelmän (datahub) palveluina. Pitkään toivottu ja odotettu ”tunnin sisäinen netotus” toteutuu, jolloin pientuotannon arvon voi hyödyntää täysin…
-
Älykäs sähköverkko, osa 1: Mikä ihmeen älykäs sähköverkko?
Mikä yhdistää järkevää sähkönkäyttöä kotona, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja varmaa sähkönjakelua? Vastaus on älykäs sähköverkko. Tekoälyllä ryyditetty sähköverkko on moniulotteinen kokonaisuus, joka vaikuttaa niin sähkönkäyttäjiin kuin yhteiskuntaan. Suomessa älykkään verkon rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvä osaaminen on kansainvälisellä tasolla huippuluokkaa, eikä aivan helpolla löydy toista maata, joka olisi yhtä hyvä niin laajalla rintamalla. ”Älykkäällä sähköverkolla on…
-
Öljylämmityksen vaihtajille tarjottavaa avustusta hakenut vuodessa 15 500 pientalon omistajaa – avustukseen voidaan käyttää jatkossa myös EU:n elvytysrahaa
Valtioneuvosto antoi 26.8.2021 asetuksen öljylämmityksestä luopumisen avustuksista pientaloissa. Avustus täyttää jatkossa EU:n elpymisvälineen kriteerit, ja siihen voidaan hakea lisärahaa EU:lta vuoden 2022 talousarviolla. Asetuksen myötä jaettavaksi vapautuvat nyt myös vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa avustukseen osoitetut 9,4 miljoonaa euroa. Avustus on saavuttanut suuren suosion. Sitä on hakenut vuodessa jo 15 475 öljylämmitteisen pientalon omistajaa. Myönteisen päätöksen…
Ajankohtaista
Lämpöpumppujen ja konesalien käyttämä sähkö sähköveron alempaan veroluokkaan
Verohallinto järjesti 9.12.2021 infotilaisuuden energiaverotuksen muutoksista. Tämän kirjoituksen pohjana on tilaisuudessa käytetyt esitykset. Tausta lakimuutoksille löytyy Marinin hallituksen hallitusohjelman kirjauksista ja kehysriihessä 2021 sovitut asiat. Lakimuutokset ovat: Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta (1260/2021) muuttuu 1.1.2022 lukien ja muutoksista annettu hallituksen esitys 212/2021 vp (biokaasu, lämpöpumput ja konesalit). Verohallinnon 20.11.2024 julkaisema energiavero-ohje Lämpöpumppujen sähköverotus Alkuun […]