-
Kansalaiset ovat energiapolitiikan osapuoli
Suomalaiset tukevat puhdasta energiasiirtymää, kertovat Suomen ympäristökeskuksen kyselytutkimukset. Tuuli- ja aurinkoenergiaan sekä joustojen lisäämiseen suhtaudutaan myönteisesti ja enemmistö vastanneista kannattaa myös ydinvoiman lisäämistä. Vesivoima ja puunkäyttö energiantuotannossa jakavat mielipiteitä. Hiili- ja turvevoiman perään kansalaiset eivät juurikaan haikaile. Toivottavasti nämä myös huomioidaan energiapolitiikan valintojen tekemisessä. Suomessa on meneillään energiasiirtymä, jossa polttoon perustuvista energialähteistä luovutaan nopeasti ja…
-
YK:n ilmastokokouksessa energiasiirtymän vauhdittamisessa ei päästy yksimielisyyteen
COP29-ilmastokokouksessa saavutettiin sopu 300 miljardin dollarin ilmastorahoitustavoitteesta sekä 1 300 miljardin dollarin kokonaisrahoitustavoitteesta. Fossiilisista polttoaineista irtaantumisen globaalista seurantamenetelmästä sopiminen jää tulevien ilmastokokousten varaan. Neuvottelut kansainvälisistä markkinamekanismeista saatiin viimein päätökseen. Azerbaidzhanin Bakussa pidetty YK:n COP29-ilmastokokous päättyi sopuun yli päivän yliajalla. Loppuvääntö käytiin kahdesta ydinkysymyksestä: rahoituksesta ja päästöjen hillinnästä. Kokous oli poikkeuksellisen vaikea. Kokouksessa onnistuttiin sopimaan uudesta, yhteisestä…
-
Suomen uusiutuvat ry päättäjäbarometri: tuulella ja auringolla on päättäjien vahva tuki
Suomen uusiutuvat ry selvitti laajasti valtakunnallisten sekä alueellisten poliittisten päättäjien ja virkamiesten mielipiteitä kotimaisesta teollisen kokoluokan tuuli- ja aurinkovoimasta. Kyselyn mukaan tuuli- ja aurinkovoima nähdään vahvasti osana tulevaisuuden energiajärjestelmää ja molempien lisärakentamiselle on päättäjien ja virkamiesten selkeä tuki. Aula Research toteutti Suomen uusiutuvat ry:n päättäjäbarometrin kesällä 2024, aineisto kerättiin 17.6.2024 – 20.8.2024. Selvitykseen vastasi 722…
-
Sähköistämisen keskipitkä oppimäärä: I vaiheesta kohti II vaihetta
Kävin puhumassa Lankosken Sähkön 100-vuotisseminaarissa. Yhtiö on pieni perinteinen paikallisten omistama vesivoimayhtiö Porista 50 kilometriä pohjoiseen. Tilaisuutta varten päivitin tietojani sähkön tuotannon ja kulutuksen kehityksestä ja näkymistä Suomessa. Kiitos avusta Tapio Tuomi, Janne Peljo ja Veijo Terho. Päädyin ajattelemaan, että nykyisen energiamurroksen ytimessä oleva sähköistäminen on edennyt Suomessa 2010–2024 ensimmäisen vaiheen loppuun ja uusi vaihe…
-
Merus Powerille lähes 20 miljoonan euron sähkövarastotilaus Alpiqilta
Sveitsiläinen Alpiq on tilannut Merus Powerilta Valkeakoskelle rakennettavan 30 MW/36 MWh:n sähkövaraston liitettäväksi Fingridin verkkoon. Merus Power on tehnyt hankekehitystyön ja vastaa sähkövaraston kokonaistoimituksesta. Sähkövaraston ohella osapuolet ovat tehneet sopimuksen huolto- ja operointipalveluista. Sähkövaraston toimitus ja käyttöönotto ajoittuu kesälle 2025. Investointi on suuruudeltaan vajaa 20 miljoonaa euroa ja se sisältää option Merus Powerin kaupankäyntipalvelun käytöstä…
-
Sallila Energia ottaa käyttöönsä Merus Powerin kaupankäyntipalvelun sähkövarastolleen
Merus Power ja Sallila Energia ovat tehneet sopimuksen kaupankäyntipalveluista Sallila Energian 1,7 MW sähkövarastolle. Sallila Energian sähkövarasto tulee ylläpitämään verkon taajuustasapainoa sekä hyödyntämään sähkön markkinahinnan vaihteluita. “Haluamme olla eturintamassa energiamurroksen haasteiden ratkomisessa. Sähkövarastomme tuo joustavaa kapasiteettia aina sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan; taajuuden tasapainotukseen tai sähkön tukkuhintojen eroja tasaamaan. Olemme selvittäneet alustamahdollisuuksia ja luotamme Merus…
-
Joka neljäs työntekijä uskoo, että ilmastonmuutos tuo itselle lisää työmahdollisuuksia
Enemmistö palkansaajista ei usko ilmastonmuutoksella olevan dramaattisia työmarkkinavaikutuksia. Hyvin harva uskoo, että ilmastonmuutos johtaisi oman työn menettämiseen. Palkansaajat toivovat työpaikoiltaan aktiivisuutta ekologisesti kestävissä valinnoissa. Toimialakohtaiset erot ilmastotoimissa olivat merkittäviä. Näin kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus. Ilmastonmuutos ja työ -kyselyyn vastanneista hyvin harva ilmoittaa olevansa huolestunut siitä, että ilmastonmuutos johtaisi oman työn menettämiseen. Sen sijaan joka neljäs työntekijä uskoo, että…
-
Mitä ratkaisuja yrityksellänne on tarjota energiapositiivisten alueiden suunnitteluun? Vastaa kyselyyn
Vantaan kaupunki kartoittaa energia-, kiinteistö- ja rakennusalojen yritysten ajankohtaisia näkemyksiä alueellisista energiaratkaisuista ja energiapositiivisista alueista. Helmikuun ajan avoinna olevan verkkokyselyn pohjalta laaditaan markkinaselvitys, jonka tuloksia on tarkoitus hyödyntää useissa ajankohtaisissa aluekehityshankkeissa ja suunnittelukohteissa Vantaalla ja muualla pääkaupunkiseudulla. Kaupungeissa tehdään merkittäviä energiankäyttöön, ja sitä kautta hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia alueellisia ratkaisuja ja investointeja. Samaan aikaan energiamurros etenee vauhdilla,…
-
REPowerEU-investointituki puhtaan siirtymän hankkeille haettavissa 29.2. asti
Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) REPowerEU haku on avattu ja käynnissä 29.2.2024 saakka. Yritykset ja yhteisöt voivat hakea tukea puhtaan siirtymän energiainvestointeihin. Nyt haussa oleviin investointitukiin on varattu noin 54,5 miljoonaa euroa. Tuki on tarkoitettu hankkeisiin, joiden hyväksyttävät kustannukset ovat yli viisi miljoonaa euroa. Haussa oleva rahoitus kohdistetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaan lisätyn viidennen pilarin…
-
Yhteenveto tarjolla olevista vihreän siirtymän investointituesta vuonna 2024
Tässä kirjoituksessa on yhteenveto TEM:n energiatuen uusista ehdoista, YM:n rakennetun ympäristön vihreään siirtymän valtionavustuksesta, LVM:n Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien hankintatuen muutoksista ja TEM:n myöntämistä energia-alan investointituesta. Muutoksia energiatuen myöntämisen ehtoihin vuosina 2023-2027 Valtioneuvosto antoi 14.12.2023 asetuksen, jolla muutetaan energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2023–2027 annettua asetusta.. Asetus tulee voimaan 1.1.2024. Hallitusohjelman mukaan energiatuen myöntövaltuus olisi vuodesta…
-
Tutustu Business Finlandin Decarbonized Cities Finland ohjelmaan
Vuoden 2023 alussa käynnistyi käynnistyi Business Finlandin Decarbonized Cities Finland ohjelma, joka jatkuu vuoteen 2028. Ohjelman tavoitteena on, että Suomi tunnistetaan kestävien, hiilineutraalien kaupunkiratkaisujen tarjoajana ja että suomalaiset organisaatiot löytävät kansainvälisiä yhteistyö- ja liikekumppaneita. Ohjelma edistää kilpailukykyisten ratkaisujen syntymistä maailmalla oleviin tarpeisiin ja tavoitteena on vahvistaa tulevaisuuden vientipotentiaalia. Ratkaisujen tulee kasvattaa merkittävästi hiilikädenjälkeämme maailmalla. Lue…
-
Oomin aurinkoliiketoiminta vahvassa kasvussa – Uusi yhtiö Oomi Solar palvelee yritysasiakkaita
Oomi Energia yhtiöittää vahvassa kasvussa olevan yritysasiakkaiden aurinkoliiketoimintansa uudeksi Oomi Solar Oy:ksi. Aurinkovoimaloiden ja -puistojen johtavana toimittajana tunnettu Oomi vahvistaa näin aurinkovoimaliiketoimintaansa ja palvelee entistä paremmin yrityksiä ja yhteisöjä siirtymässä kohti uusiutuvaa energiaa. Yritysasiakkaisiin keskittyvä Oomi Solar Oy aloittaa toimintansa 1.1.2024. Vuoden alusta toimintansa aloittava Oomi Solar tarjoaa nykyisille ja uusille yritysasiakkaille kokonaisratkaisut ja -palvelut…
-
Uusi kumppanuus laajamittaisen, integroidun uusiutuvan energiajärjestelmän kehittämiseksi Ahvenanmaalla
Copenhagen Infrastructure Partners (CIP), Flexens ja Lhyfe ovat solmineet kumppanuuden kehittämään ja rakentamaan kunnianhimoisen integroidun energiasaarekeratkaisun, joka mahdollistaa laajan merituulen, vihreän vedyn tuotannon ja muun paikallisen arvoa luovan toiminnan Ahvenanmaalla. CIP, Copenhagen Energy Islandsin kautta, Lhyfe ja Flexens käynnistävät yhdessä Åland Energy Island -hankkeen. Tässä hankkeessa integroidaan laajamittainen merituulivoima ja vedyn tuotanto. Tavoitteena on kehittää…
-
Vuoden 2024 budjettiehdotus tukee vihreää siirtymää ja puhtaan energian kasvua
Hallitus antoi esityksensä vuoden 2024 talousarvioksi eduskunnalle. Tässä kirjoituksessa on poimintoja lähienergiaan liittyvistä kohdista. Esimerkiksi vihreän siirtymän investointien lupamenettelyt, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen, energiatuki, julkisen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuurin edistäminen. Vihreää siirtymää ja puhdasta energiaa turvaavia investointeja tuuli- ja aurinkovoimaan on jo tehty paljon. Hallitus varautuu kasvaviin investointeihin ja haluaa vahvistaa Suomen…
-
Lähienergialiiton uutiskirje 6/2023: Lähienergia on parempi kuin Lähi-idän energia
Lähienergialiitto levittää ymmärrystä suomalaisen uusiutuvan energin käytöstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Kesäkuu 2023 tarjosi mm. seuraavaa: Merus Power vahvistaa asemaansa sähkövarastojen markkinoilla – Sallila Energia hankkii sähkövaraston tukemaan energiamurrosta; aurinkosähkön pientuotannon suosio ja kasvuvauhti ennätyslukemissa; verkkoyhtiöiden kehittämissuunnitelmien tulevaisuusnäkymiä ohjaa käynnissä oleva energiamurros; Gasgrid, Vantaan Energia, Helen ja Neste yhdistävät voimansa teollisen vetylaakson kehittämiseksi. Tulevia tapahtumia Lähienergialiitto järjestää 15.8.2023…
-
Merus Power vahvistaa asemaansa sähkövarastojen markkinoilla – Sallila Energia hankkii sähkövaraston tukemaan energiamurrosta
Merkittävä kotimainen sähkövarastovalmistaja Merus Power toimittaa Sallila Energia Oy:lle 1,7 MW / 1,7MWh sähkövaraston. Kauppaan sisältyy myös pitkäaikainen huoltosopimus ja optio Merus Powerin kehittämään kaupankäyntialustaan. Toimitus tapahtuu vuoden 2024 syksyllä. Sähkövarastoilla on merkittävä tehtävä sähköverkon vakauden ylläpitämisessä, erityisesti uusiutuvan energian osuuden kasvaessa sähköntuotannossa. Fingridin taajuudensäätömarkkina pyrkii tukemaan sähköverkon tasapainoa, ja Merus Powerin nopea sähkövarastoteknologia tarjoaa…
-
Työryhmä selvitti energiayhteisöjen käytön edistämistä sähkömarkkinoilla
Sähkönkäyttäjien rooli sähköjärjestelmässä korostuu vihreän siirtymän myötä. Lähienergialiitto oli mukana TEM:n työryhmässä, joka selvitti mahdolliset sääntelyn jatkokehitystarpeet energiayhteisömääritelmän laajentamiseksi ja erillisten linjojen hyödyntämisen osalta. Erilaiset energiayhteisöt ovat suunniteltu helpottamaan sähkön loppukäyttäjien investointeja uusiutuvaan energiaan sekä edistämään uusien toimintatapojen käyttöönottoa kuten kulutusjoustoon osallistumasta. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) asetti syksyllä 2022 työryhmän selvittämään mahdolliset sääntelyn jatkokehitystarpeet energiayhteisömääritelmän…
-
Energiateknologian suurten demonstraatiohankkeiden investointitukien haku avattu
Työ- ja elinkeinoministeriö ja Business Finland ovat avanneet uuden energiateknologian suurten demonstraatiohankkeiden investointitukien haun vuodelle 2023. Haun tavoitteena on edistää uuteen energiateknologiaan perustuvia kansallisesti ja kansainvälisesti monistettavia ratkaisuja. Suurilla demonstraatiohankkeilla tarkoitetaan sellaisia energiatukihankkeita, joiden investointikustannukset ovat yli 5 miljoonaa euroa. Investointituki on tarkoitettu tulevaisuuden energiaratkaisuihin vuoteen 2035 tähtäävien kansallisten ja vuoden 2030 EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. …
-
Kysyntäjouston kolme ulottuvuutta
Lähienergialiitto ja Fingrid järjestivät verkkotyöpajan Joustoa yhteistyöllä – verkkotyöpaja kysyntäjouston edistämisestä. Työpajassa käydyn keskustelun perusteella Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi tarkastelee kysyntäjoustoa kolmesta eri näkökulmasta: sääntely, toimijoiden roolit ja liiketoimintamallit sekä teknologia. Sähköjärjestelmän tasapainottamiseen tarvitaan joustoa tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen Kysyntäjoustolla hoidetaan kulutuksen ajallinen siirto. Siirtoon voi kannustaa esimerkiksi sähkön hintaerot tai kysynnän vähentäminen vastaamaan…
-
Ilmatar Energy Oy:lle merituulivoiman tutkimuslupa Selkämerelle
Valtioneuvosto on myöntänyt 30.3.2023 Ilmatar Energy Oy:lle ehdollisen suostumuksen suorittaa merituulivoimapuistohankkeeseen liittyviä merialueen ja merenpohjan tutkimuksia Suomen talousvyöhykkeellä. Valtioneuvoston suostumus on voimassa 31.12.2024 saakka. Tutkimusalue Vågskär sijaitsee Selkämerellä Ahvenanmaan pohjoispuolella. Hankealueen lähin etäisyys Ahevenanmaasta (Dånön saari) on noin 30 kilometriä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 363 neliökilometriä. Alustavan arvion mukaan alueelle voidaan sijoittaa enintään noin…