-
Fingridin ja Gasgrid Finlandin yhteishankkeen skenaariotyö valmistunut – Suomen ensimmäinen vedyn siirtoverkkohanke etenee
Fingrid ja Gasgrid Finland selvittävät yhteishankkeessaan vetytalouden mahdollisuuksia ja vaikutuksia Suomen energiajärjestelmään. Yhteishankkeen skenaariot ovat valmistuneet ja niiden mukaan vedyn tuotannosta tulee suurin sähkön käyttökohde ja tuulivoimasta suurin sähkön tuotantomuoto. Gasgrid Finland Oy:n vedyn siirtoinfrastruktuurin demonstraatiohankkeessa on tarkoituksena rakentaa vedyn siirtoputki, jossa Kemira Oyj:n Joutsenon tehtaalla syntyvää vetyä siirretään Ovako Imatra Oy Ab:n Imatran terästehtaalle…
-
Suuntaviivat kohti hiilineutraalia Suomea: Päästöt vähenevät vauhdilla, maankäyttösektorin nettonielua vahvistettava
Suomesta on hyvää vauhtia kehittymässä uusiin vähäpäästöisiin vetypohjaisiin ratkaisuihin nojaava kilpailukykyinen talous. Muutos on ollut merkittävä etenkin energia- ja muussa teollisuudessa. Fossiiliset päästöt vähenevät ennakoitua nopeammin, ja päästövähennyksiä voi vielä vauhdittaa määrätietoisin toimin. Suurin haaste on maankäyttösektorin nettonielun nostaminen Suomen vuoden 2030 EU-sitoumusten edellyttämälle tasolle. Ilmastopaneelin muistio piirtää suuntaviivat hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ilmastopolitiikan eri osa-alueilla. Vihreä…
-
Uusiutuvan energian rahoitusmekanismin haku aurinkosähköhankkeille avattu
Luxemburg rahoittaa EU:n uuden uusiutuvan energian rahoitusmekanismin kautta 40 miljoonalla eurolla Suomeen sijoittuvia aurinkosähköhankkeita. Tuettavat hankkeet valitaan kilpailutuksen kautta, jonka hoitavat Euroopan komissio ja Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto CINEA. Suomen ja Luxemburgin välinen sopimus rahoituksesta on ensimmäinen EU:n jäsenvaltioiden välinen sopimus rahoitusmekanismin hyödyntämisestä. Rahoitusmekanismin mukainen haku on avattu 18.4.2023. Hankkeiden tulee sijaita Suomessa,…
-
Aurinkosähkön hankehaku käynnistymässä – komissio järjestää rahoitusmekanismin infopäivän Helsingissä 25. huhtikuuta
Luxemburg rahoittaa EU:n uuden uusiutuvan energian rahoitusmekanismin kautta 40 miljoonalla eurolla Suomeen sijoittuvia uusia aurinkosähköhankkeita. Hakuun voivat osallistua 5-100 MW kokoiset aurinkosähköhankkeet, kuitenkin enintään 400 MW verran. Suomen ja Luxemburgin välinen sopimus rahoituksesta on ensimmäinen EU:n jäsenvaltioiden välinen sopimus rahoitusmekanismin hyödyntämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää yhteistyössä komission ja CINEA:n kanssa infopäivän uusiutuvan energian rahoitusmekanismista.…
-
Lähienergialiiton uutiskirje 3/2023: Suomen kilpailukyvyn säilyttäminen on ensisijaisen välttämätöntä
Lähienergialiitto levittää ymmärrystä suomalaisen uusiutuvan energin käytöstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Maaliskuu 2023 tarjosi mm. seuraavaa: ranskalainen Lhyfe suurimmaksi omistajaksi suomalaiseen projektikehitysyhtiö Flexensiin kiihdyttämään yhdessä vihreän vedyn kasvua, uusi asetus päivittää energiatuen myöntämisen ehdot vuosina 2023–2027, Suomen ensimmäinen geotermistä lämpöä kaukolämpöverkkoon tuottava laitos käynnistyi Vantaalla, komission ehdotus käynnistää neuvottelut sähkön markkinamallin uudistamisesta. Tulevia tapahtumia Lähienergialiitto juhlistaa…
-
Uusiutuvan energian direktiivistä saavutettu sopu EU:n trilogineuvotteluissa
Uusiutuvan energian direktiivin päivityksestä saavutettiin 30.3.2023 aamulla alustava yhteisymmärrys Euroopan komission, parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston trilogineuvottelussa. Uusiutuvan energian koko EU:ta koskevaa yleistavoitetta vuodelle 2030 korotettiin nykyisestä 32 prosentista 42,5 prosenttiin. Tämä edellyttäisi Suomelta noin 60 prosentin tasoa. Uusiutuvan energian direktiivi asettaa tavoitteet, yleiset puitteet ja useita toimenpiteitä, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa ja…
-
Komission ehdotus käynnistää neuvottelut sähkön markkinamallin uudistamisesta
Euroopan komissio antoi 14.3.2023 ehdotuksensa sähkön markkinamallin uudistamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa päästöttömän energian investointeja ja asteittain luopua maakaasun käytöstä, vähentää kuluttajahintojen heilahtelua, suojella kuluttajia markkinoiden väärinkäytöksiltä sekä parantaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja tehdä siitä päästötön. Venäjän hyökkäys Ukrainaan aloitti energiakriisin, joka osoitti puutteita nykyisessä markkinamallissa nopeasti kohonneiden sähkönhintojen altistaessa kuluttajat ja teollisuuden markkinahäiriöille.…
-
Lähienergialiiton uutiskirje 2/2023: Uusien energiateknologioiden osaajia tarvitaan lisää
Lähienergialiitto levittää ymmärrystä suomalaisen uusiutuvan energin käytöstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Helmikuu 2023 tarjosi mm. seuraavaa: Merus Powerille 20 miljoonan euron tilaus suuren sähkövaraston toimittamisesta Taaleri Energialle, yli 27 800 pientalon omistajaa on hakenut avustusta fossiilisesta öljy- tai maakaasulämmityksestä luopumiseksi, ohje vihreän siirtymän hankkeiden etusijasta lupakäsittelyssä valmis, EU-asetus nopeuttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä – kansallinen soveltamisohje…
-
EU-asetus nopeuttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä – kansallinen soveltamisohje julkaistu
Vuoden 2022 lopulla voimaan tullut määräaikainen EU-asetus nopeuttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä. Työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö ovat julkaisseet uusiutuvan energian lupa-asioita käsitteleville viranomaisille ohjeen asetuksen soveltamisesta. Euroopan komissio ehdotti marraskuussa hätätoimenpiteenä uusia toimia, joilla nopeutetaan kiireellisesti uusiutuvan energian käyttöönottoa. Tämän katsottiin voivan auttaa lievittämään eurooppalaisen energiakriisin vaikutuksia ja torjumaan Venäjän harjoittamaa energian käyttöä…
-
Vuotta 2022 hallitsi energiakriisi, joka taltutetaan kiihdyttämällä vihreän siirtymän investointeja
Lähienergialiiton vuosi 2022 piti sisällään mm. suomalainen energiateknologia menestyi vientimarkkinoilla, Lämpöpumput jatkoivat hurjaa vauhtia vuonna 2022, energian varastointi lisää energiajärjestelmän joustavuutta, kW-luokan aurinkovoimaloista MW-kokoluokan aurinkovoimaloihin, Suomen vetyinfrastruktuuria synnytetään osana eurooppalaista energiajärjestelmää, energiamurros ja vihreä siirtymä pohjautuvat yhä kasvaviin investointeihin, liikenteen päästövähennyksiin tarvitaan vihreällä sähköllä tuotettuja polttoaineita erityisesti meri- ja raskaalle liikenteelle – vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrainvestointien lisäksi. Vuotta 2022 hallitsi energiakriisi ja sen…
-
EU hyväksyi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä nopeuttavan asetuksen – kansallista ohjeistusta tulossa tammikuussa
Euroopan unionin neuvosto käsitteli 19.12.2022 energiaministereiden kokouksessa määräaikaista asetusta, jolla nopeutetaan uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä. Asetus on nyt hyväksytty myös kirjallisessa menettelyssä, ja se tullee voimaan vielä tänä vuonna. Asetuksen toimenpiteitä sovelletaan puolentoista vuoden ajan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, geopoliittinen tilanne ja korkeat energian hinnat ovat vahvistaneet tarvetta nopeuttaa energiatehokkuustoimia sekä uusiutuvan energian käyttöönottoa unionissa,…
-
Lähienergialiiton uutiskirje 10/2022: Vuonna 2023 juhlitaan Lähienergialiiton kymmenettä toimintavuotta
Lähienergialiitto levittää ymmärrystä suomalaisen uusiutuvan energin käytöstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Marraskuu 2022 tarjosi mm. seuraavaa: Ilmatar haluaa olla suunnannäyttäjä tuuli- ja aurinkovoimassa, energian varastoinnissakin sekä näitä yhdistelevissä hybridiratkaisuissa, Lähienergialiiton syyskokous valitsi puheenjohtaja Jari Varjotien jatkokaudelle, Gasgrid ja Flexens käynnistävät selvityksen vetyverkon kehittämisestä Kokkolassa ja kutsuvat alueen toimijat selvitystyöhön mukaan, sähkön riittävyys Suomessa aiempaa epävarmempaa tulevana talvena –…
-
EU:ssa sopu 2030-ilmastotavoitteen jaosta jäsenmaiden kesken – Suomen päästövähennysvelvoitteeksi -50 %
EU:n jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät alustavaan sopuun EU:n vuoteen 2030 saakka ulottuvan ilmastotavoitteen taakanjaon päivityksestä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla. EU:n yhteinen, vuotta 2030 koskeva taakanjakosektorin päästövähennystavoite kiristyy 30 prosentista 40 prosenttiin. Päivitetyn asetuksen mukaan Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla päästöjään vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Taakanjakoasetuksen kattamat keskeiset sektorit…
-
Kuudelle puhtaan energian hankkeelle lähes 100 miljoonaa euroa investointitukea
Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt 4.10.2022 ensimmäiset Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaiset energiainvestointitukipäätökset, joilla edistetään puhtaan energian ratkaisuja. Tukea myönnettiin kuudelle hankkeelle yhteensä 99,8 M€. Hankkeista kahdessa hyödynnetään uusiutuvaa vetyä sähköpolttoaineiden tuotannossa, kahdessa lisätään merkittävästi aurinkosähkön tuotantoa ja kahdessa sähköistetään teollisuuden prosesseja. ”Nyt tehdyillä investointipäätöksillä tuetaan suuren kokoluokan hankkeita, jotka vievät eteenpäin tulevaisuuden kotimaisia energiaratkaisuja.…
-
Lähienergialiiton uutiskirje 8/2022: Vinkkejä takan käyttöönottoon syksyllä. Kaksi suomalaishanketta mukaan uuteen vetytalouden eurooppalaiseen arvoketjuun
Lähienergialiitto levittää ymmärrystä suomalaisen uusiutuvan energin käytöstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Syyskuu 2022 tarjosi mm. seuraavaa: Green NortH2 Energy, Meriaura ja Wärtsilä yhteistyöhön vihreällä ammoniakilla kulkevan rahtilaivan rakentamiseksi, kaikki preemiotukijärjestelmän tuulivoimalat tuottavat nyt sähköä – lisäys tuotantokapasiteettiin merkittävä, hallitus esittää muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatukien hakuaikoihin, Suur-Savon Sähkö rakennuttaa Pertunmaalle aurinkosähköpuiston, jonka yhteyteen on tavoitteena perustaa aurinkoenergian…
-
Kaksi suomalaishanketta mukaan uuteen vetytalouden eurooppalaiseen arvoketjuun
Euroopan komissio on valinnut P2X Solutions Oy:n ja Solar Foods Oy:n hankkeet mukaan uuteen vetytalouden eurooppalaiseen arvoketjuun, jolla vauhditetaan puhtaan vedyn tuotantoa ja vedyn uusien käyttökohteiden kehittämistä. Kaikkiaan hankkeita on 13 jäsenvaltiosta ja niille osoitettu julkinen tuki on enintään 5,2 miljardia euroa. Julkisen tuen odotetaan saavan aikaan lisäksi 7 miljardin euron yksityiset investoinnit. ”Nyt jos…
-
EU tarjoaa rahoitusta vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran rakentamiseen – Suomeen rahoitusta sähköautojen latauspisteille
EU rahoittaa uusien käyttövoimien eli muun muassa sähkön ja vedyn jakeluinfrastruktuurin rakentamista 1,5 miljardilla eurolla vuosina 2021-2023. Suomeen on myönnetty rahoitusta sähköautojen latausverkoston laajentamiseen Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneohjelmasta. Seuraava Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneohjelman hakukierros, jolla myönnetään rahoitusta vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran rakentamiseen, päättyy 10.11.2022. EU tarjoaa rahoitusta esimerkiksi autojen, junien, alusten ja lentokoneiden vaihtoehtoisten käyttövoimien…
-
Suomeen perustetaan kansallinen vetyverkko
Valtion kokonaan omistaman Gasgrid Finland Oy:n toimiala laajenee konsernitasolla vedyn siirtoinfrastruktuuriin ja siihen liittyvän vetymarkkinan kehittämiseen Suomessa. Gasgrid ryhtyy kehittämään nopeutetulla aikataululla Suomen kansallista vetyverkkoa sekä alueellisen vetymarkkinan mahdollistavaa infrastruktuuria tukeakseen vetytalouden kehittymistä Suomessa. Vedyn tuotannossa ei tarvetta valtionyhtiölle. Suomeen perustetaan kansallinen vetyverkko Talouspoliittinen ministerivaliokunta on 22.6.2022 puoltanut valtion kokonaan omistaman Gasgrid Finland Oy:n…
-
REPowerEU-tiedonanto tähtää Venäjän fossiilisista vapaaseen Eurooppaan
Euroopan komissio esitteli 18.5.2022 REPowerEU tiedonannon ja useita lainsäädäntöaloitteita. Paketin tavoitteena on katkaista mahdollisimman pian riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista Venäjältä sekä vauhdittaa vihreää siirtymää. Tavoitteena on tehdä EU:sta täysin riippumaton Venäjän fossiilisista polttoaineista vuoteen 2027 mennessä. Suunnitelma määrittelee, kuinka EU:n taloudet ja energiankäyttö mukautetaan elämään ilman venäläistä öljyä ja kaasua. Se muodostaa energiansäästöön, puhtaaseen…
-
HIISI-jatkoselvitys antaa vankan tietopohjan hallituksen ilmastosuunnitelmille ja niiden vaikutusarvioille
VTT:n 18.2.2022 julkaisema HIISI-jatkoselvitys esittää arviot hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisten päätösten riittävyydestä saavuttaa Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä sekä ilmastolakiluonnoksessa esitettyjen päästötavoitteiden saavuttaminen vuosina 2030, 2040 ja 2050. ”Nyt valmistunut selvitys tarjoaa tutkittua tietopohjaa valmisteilla olevan kansallisen ilmasto- ja energiastrategialuonnoksen viimeistelyyn. HIISI-jatkoselvityksen päivittämät skenaariot antavat ajantasaista kokonaiskuvaa ilmastohaasteen kokoluokasta ja eri sektorien mahdollisuuksista vasta…
Ajankohtaista
S-ryhmästä Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja – toimittajaksi valittiin Fortum
Noin 40 S-ryhmän toimipisteen katolle asennetaan aurinkopaneelit vuoden sisällä. Pohjoismaiden suurimman katoille asennettavan aurinkosähköjärjestelmähankkeen myötä S-ryhmästä tulee Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja. Hanke tukee osaltaan kaupparyhmän uutta, kunnianhimoista ilmastotavoitetta vähentää päästöjä miljoona tonnia. Aurinkopaneelien toimittajaksi valittiin Fortum, joka vastaa turvallisen, laadukkaan ja kustannustehokkaan hankkeen toteutuksesta. Yhteensä noin 37 000 aurinkopaneelia asennetaan muun muassa Prismojen, S-marketien ja […]