-
Itsenäiset aggregaattorit sähkömarkkinoilla: Kuluttajan asema vahvistuu
Tässä kirjoituksessa kerrotaan Lähienergialiiton näkemyksiä itsenäisen aggregaattorin toiminnan mahdollistamisesta sähkömarkkinoilla. Lähtökohta on, että sähköjärjestelmä tarvitsee joustavaa kulutusta, lisää sähkövarastoja, uusia joustopalveluita ja uusia toimijoita. Näiden seurauksena syntyy uutta työtä ja kilpailu sähkömarkkinoilla lisääntyy. Näin toteutuu sähköjärjestelmän perusajatus: sähköjärjestelmä on sähkönkäyttäjiä varten ja hyödyttää heitä. Energiamurruoksen etenemisen kannalta heidän on pystyttävä osallistumaan uusilla tavoilla sähkömarkkinoille mm.…
-
Oodi lämmitykselle ja jäähdytykselle
Energiamurroksen keskiössä on sähkö ja sähkön käytön kasvu. Lähienergialiitto haluaa korostaa lämmityksen ja jäähdytyksen merkitystä energiajärjestelmässä. Suomessa käytettiin vuonna 2022 lämmitykseen ja jäähdytykseen 27% Suomessa käytetystä energiasta. Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien kehitys on siirtynyt teknologiavastakkainasettelusta kilpailun aikakauteen, jossa kuluttajien investoinnit ohjaavat markkinoita kohti tehokkaampia ratkaisuja. Samalla ilmaston lämpenemisen mukanaan tuoma jäähdytystarve korostuu erityisesti kansanterveyden ja taloudellisen…
-
Lähienergialiiton uutiskirje 8/2024: Energiansäästöviikko lähestyy
Lähienergialiitto levittää ymmärrystä suomalaisen uusiutuvan energin käytöstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Syyskuu 2024 tarjosi mm. seuraavaa: Lähienergialiiton sivuilta löytyy nyt tietoa pientuulivoimasta, Yritysten ja kuntien vuotuinen energiankäyttö tehostunut 15 TWh energiatehokkuussopimuksilla, tietoa kapasiteettimekanismista, Energiavirasto kilpailuttaa tukea sähköisen liikenteen, biokaasun ja uusiutuvan vedyn jakeluinfrastruktuurille. Tulevia tapahtumia Syksyllä vietetään valtakunnallista Energiansäästöviikkoa 7.–13.10.2024! Energiankäytön uudella ajalla energiansäästö on yhä…
-
Yleistä pientuulivoimasta
Yleistä pientuulivoimasta Pientuulivoimalat ovat teholtaan pienempiä kuin teolliseen tuotantoon tarkoitetut tuulivoimalat. Useimmat pientuulivoimalat ovat muutaman sadan tai tuhannen watin (kW) tehoisia voimaloita, joita voi asentaa kesämökin tai kiinteistön yhteyteen. Myös maatalouksissa ja pienteollisuudessa käytettävät jopa 50 kW tehoiset voimalat luetaan pientuulivoimaloiksi. Käsittelemme tässä pientuulivoimaloita kuluttajan näkökulmasta. Yleisin pientuulivoimalan asennuskohde on mökillä, jossa ei ole yhteyttä…
-
Tietoa pientuulivoimalan ostajalle
Pientuulivoimalan teho ja energian tuotto Tuulivoimalan nimellistehon yksikkö kilowatti (kW) ei yksin kerro sitä, kuinka paljon voimala tuottaa energiaa eli kilowattitunteja (kWh). Tuotto riippuu paikallisista tuuliolosuhteista, voimalan ominaisuuksista (mm. generaattorin hyötysuhde, säätöjärjestelmän hyötysuhde, tuulivoimalan tuulen suunnassa pysyminen) ja maston korkeudesta. Tuulivoimalan tuottokäyrän avulla voi arvioida voimalan tuottoa. Tuulivoimalan nimellistehoa olennaisempaa on huomioida, miten sähkö saadaan…
-
Luvat ja verkkoonliittyminen
Minkälaisia lupia tarvitaan? Pientuulivoimalan lupamenettely vaihtelee kunnittain. Ennen tuulivoimalan hankintapäätöstä kannattaa ottaa selvää kunnan rakennustarkastajalta, minkälainen on oman kunnan rakennusjärjestys. Tavallisinta on, että kaava-alueella vaaditaan rakennus- tai toimenpidelupa voimalan maston korkeudesta riippuen. Kaava-alueen ulkopuolella tyypillisesti vaaditaan vain toimenpidelupa. Rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen on liitettävä karttaote tai asemapiirustus, johon on merkitty voimalan sijoituspaikka. Liitteeksi tarvitaan myös voimalan…
-
Pientuulivoimalan ostajan tarkistuslista
Pientuulivoimalan ostajan tarkistuslista Vastaako tuote eurooppalaisia laatustandardeja? Oletko käynyt tutustumassa vastaavaan toimivaan järjestelmään? Kuinka suurella kierrosnopeudella voimala pyörii täydessä tuulessa? Nopeasti pyörivät siivet voivat olla vaaralliset hajotessa ja ne saattavat pitää vinkuvaa ääntä. Toimittaako myyjä laitteen käyttö- ja asennusohjeen? Sisältyykö asennusohjeisiin tieto perustuksen rakentamisesta ja maston pystytyksestä? Tarkista myös mitä suosituksia myyjä voi antaa laitteen…
-
Sähköllä tuotetun kaukolämmön osuus tuplaantuu Toppilan voimalaitoksen uuden sähkökattilan myötä
Oulun Energia on tehnyt päätöksen rakentaa 60 MW:n sähkökattila Toppilan voimalaitosalueelle. Hankkeen kokonaiskustannus on 9 miljoonaa euroa. Sähkökattilan rakennustyöt aloitetaan loppukesästä 2024 ja arvioitu valmistumisaikataulu on alkusyksystä 2025. Investoinnin avulla Oulun Energia etenee kohti tavoitettaan olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Toppilaan sijoittuva sähkökattila on Oulun Energian toinen päästöttömällä sähköllä kaukolämpöä tuottava laitos. Ensimmäinen 40 MW:n…
-
Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti nousi 1 000 megawattiin
Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli asennettua aurinkosähkökapasiteettia noin 1000 megawattia, josta suurin osa oli pientuotantoa. Vuoden aikana kokonaiskapasiteetti kasvoi yli 300 megawattia. Energiaviraston alustavien tietojen mukaan vuoden 2023 lopussa Suomessa oli asennettua aurinkosähkökapasiteettia noin 1 000 megawattia, josta pientuotantoa oli 936 megawattia ja teollisen kokoluokan laitosten kapasiteettia 50 megawattia. Verkkoon kytkemätöntä kapasiteettia oli noin 23…
-
Vain muutaman kilowattitunnin tähden
Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi on kirjoittanut useita kirjoituksia omista seikkailusta energiajärjestelmän keskiöön nostettuna asiakkaana. Ne ovat käsitelleet aurinkosähkön hankintaa, älykkään lämmityksenohjauksen käyttökokemuksia, oman liikkumisen päästövähennyksiä etanolilla ja sittemmin sähköllä. Nyt on vuorossa akkujärjestelmän hankinta ja sen taustoja. Palaan aiheeseen vuoden kuluttua, jolloin minulla on tietoa ja kokemuksia akkujärjestelmän käytöstä ja syntyneistä hyödyistä. Työssäni Lähienergialiiton toiminnanjohtajana…
-
Sähköverkkoyhtiöt keräävät asiakkailtaan palautetta jakeluverkon kehittämissuunnitelmiin
Sähkönkäyttö lisääntyy lähivuosina, kun sähkö korvaa fossiilisia polttoaineita teollisuudessa, liikenteessä ja lämmityksessä. Samaan aikaan uusiutuvaa sähköntuotantoa liitetään yhä enemmän jakeluverkkoihin. Tämä edellyttää sähköverkkojen kehittämistä ja uudistamista. Sähköverkkojen kehittäminen on verkkoyhtiöiden lakisääteinen velvollisuus, jonka noudattamista Energiavirasto valvoo. Kukin sähkön jakeluverkkoyhtiö laatii kahden vuoden välein jakeluverkon kehittämissuunnitelman, jossa yhtiö kuvaa sähköverkon kehittämisen periaatteet ja tavoitteet. Kehittämissuunnitelmissa kerrotaan,…
-
Miten aurinkopuisto toteutetaan? Näin etenee suunnittelu ja hankinta
Aurinkopuisto on sähkövoimala, jonka tarkoitus on tuottaa 100%:sti uusiutuvaa energiaa sähköverkkoon. Suuri aurinkovoimala voi koostua jopa tuhansista aurinkopaneeleista, jotka tuottavat puhdasta energiaa suomalaisten käyttöön. Tässä kirjoituksessa Finnwind kertoo, miten he toteuttavat aurinkopuiston. Aurinkopuisto avaimet käteen -toteutuksena Finnwind Oy toimittaa aurinkopuistot vaivattomana avaimet käteen -ratkaisuna haluamassasi laajuudessa. Prosessi lähtee liikkeelle hankkeen laajuuden ja toimitussisällön määrittämisellä. Toimitussisällön…
-
Lähienergialiitto selvittää sähkön pientuottajan odotukset jakeluverkkoyhtiöiden palveluihin
Sähkön pientuotanto – erityisesti aurinkosähkö – on yleistynyt Suomessa kiihtyvällä vauhdilla. Vuoden 2016 lopussa asennettu teho oli 27 MW ja vuoden 2022 lopussa 635 MW. Lähienergialiitto on edistänyt hajautetun tuotannon mahdollistamista perustamisestaan lähtien. Kaiken ytimessä on ollut varmistaa kehityksen tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus, jota on toteutettu tiiviillä yhteistyöllä kaikkien osapuolien kanssa. Lähienergialiitto on vuodesta 2013 lähtien…
-
Sähkön pientuotannon kannattavuus säilyy ennallaan
Tämän kirjoituksen taustalla on 4.3.2024 Helsingin Sanomissa julkaistu artikkeli ”Huonoja uutisia aurinkopaneelit asentaneille: käynnissä on uudistus, joka uhkaa tuhota paneelien hyödyn”. Sain sen takia monia yhteydenottoja aurinkosähkön ostoa harkitsevilta, nykyisiltä käyttäjiltä ja niitä myyviltä tahoilta. Kaikki olivat hyvin hämmentyneitä kirjoituksen sisällöstä. Minun tavoitteena on kertoa hieman taustaa, kerrata perusteet ja todeta, että elämä jatkuu entisellään.…
-
Vuonna 2023 juhlittiin Lähienergialiiton kymmenvuotista taivalta
Vuosi 2023 piti sisällään mm. energiapolitiikan vuoden huippukohta oli Dubain ilmastokokouksen sopu luopua fossiilisista polttoaineista, puhdas lämmitysjärjestelmä perustuu hajautettuun tuotantoon ja monipuoliseen teknologiaan, yhteisöenergian hyödyntäminen on mahdollista yhä laajemmalle joukolle, tulevaisuuden energiajärjestelmä rakentuu älykkäistä ja joustavista ratkaisuista, vetyyn asetetut toiveet alkoivat muuttua konkretiaksi, biokaasun liikennekäyttö kasvaa jakeluverkoston laajentuessa, aurinkosähkön pientuotannon suosio ennätyslukemissa – teollisen kokoluokan…
-
Lämpöpumppumyynti normalisoitui huippuvuoden jälkeen edellisten vuosien tasolle
Vuonna 2023 myytiin vähän vajaat 120 000 lämpöpumppua. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPUn tilastojen mukaan Lämpöpumppujen myynti laski 40 % huippuvuoden 2022 yli 50 % nousun jälkeen. Vuonna 2023 myynnin normalisoitumiseen vuoden 2021 tasolle vaikutti edellisen todellisen huippuvuoden lisäksi rakentamisen hiipuminen, korkojen nousu ja talouden ja kotitalouksien investointi-ilmapiirin synkistyminen. Ilmalämpöpumppuja myytiin 90 000 pumppua ja ilmavesilämpöpumppuja 12…
-
Yhteenveto tarjolla olevista vihreän siirtymän investointituesta vuonna 2024
Tässä kirjoituksessa on yhteenveto TEM:n energiatuen uusista ehdoista, YM:n rakennetun ympäristön vihreään siirtymän valtionavustuksesta, LVM:n Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien hankintatuen muutoksista ja TEM:n myöntämistä energia-alan investointituesta. Muutoksia energiatuen myöntämisen ehtoihin vuosina 2023-2027 Valtioneuvosto antoi 14.12.2023 asetuksen, jolla muutetaan energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2023–2027 annettua asetusta.. Asetus tulee voimaan 1.1.2024. Hallitusohjelman mukaan energiatuen myöntövaltuus olisi vuodesta…
-
Tutustu Business Finlandin Decarbonized Cities Finland ohjelmaan
Vuoden 2023 alussa käynnistyi käynnistyi Business Finlandin Decarbonized Cities Finland ohjelma, joka jatkuu vuoteen 2028. Ohjelman tavoitteena on, että Suomi tunnistetaan kestävien, hiilineutraalien kaupunkiratkaisujen tarjoajana ja että suomalaiset organisaatiot löytävät kansainvälisiä yhteistyö- ja liikekumppaneita. Ohjelma edistää kilpailukykyisten ratkaisujen syntymistä maailmalla oleviin tarpeisiin ja tavoitteena on vahvistaa tulevaisuuden vientipotentiaalia. Ratkaisujen tulee kasvattaa merkittävästi hiilikädenjälkeämme maailmalla. Lue…
-
Kansalaisten potentiaalia sekä osallistumis- ja investointihalukkuutta energiayhteisöihin pitää kartoittaa
Tämä on toinen osa kahdesta blogitekstistä, jotka perustuvat tammi-toukokuussa 2023 tehtyyn pro gradu -tutkielmaan Yhteisöenergian rooli energiademokratiassa – tuulivoiman energiayhteisöjen haasteet Suomessa. Ensimmäisessä osassa perehdyttiin energiademokratiaan ja kansalaisten osallistamiseen energiajärjestelmässä, ja tässä osassa tarkastellaan energiayhteisöjen esteitä ja haasteita. Energiayhteisöillä viitataan kollektiivisiin energiatoimiin, joissa yhteisön jäsenet investoivat energiaratkaisuun ja hyödyntävät omaa energiantuotantoaan. Vaikka tuulivoiman energiayhteisöt ovat…