-
Ilmastopaneelin raportti: Uudet laskelmat puoltavat tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius Suomessa vuoteen 2035 mennessä
Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee Suomen päästöbudjettia ja hiilineutraaliustavoitetta uusien, ilmastotieteen paremmin huomioivien laskentamenetelmien avulla. Tarkastelun pohjalta Ilmastopaneeli korostaa, että ilmastolakiin kirjattu hiilineutraalius vuonna 2035 on perusteltu tavoite. Ilmastopaneelin aiemmissa arvioissa on käytetty inventaariolaskentaan perustuvaa lähestymistapaa, johon ilmastopolitiikka perustuu. Tuore raportti Suomen päästövähennyspolun tarkastelu huomioiden muiden kuin CO2-kasvihuonekaasujen ja epäsuorien nieluvaikutusten rooli tarkastelee hiilineutraaliutta ja päästöbudjettia…
-
Ilmastopaneelin raportti: Jakeluvelvoitteen kasvattaminen ja sähköistymisen vauhdittaminen puolittavat liikenteen päästöt
Suomen ilmastopaneeli on julkaissut arvion nykyisen hallituksen liikenteen päästövähennystoimista suhteessa ilmastotavoitteisiin. Merkittävimmät haasteet liittyvät jakeluvelvoitteen muutoksiin. Tavoitteet on mahdollista saavuttaa kasvattamalla uusiutuvien polttoaineiden osuuksia riittävän suuriksi fossiilisten liikennepolttoaineiden joukossa ja vauhdittamalla liikenteen sähköistymistä. Liikennepäästöjen vähentäminen taakanjakosektorin päästötavoitteiden varmistamiseksi on myös taloudellisesti kannattavaa. Ilmastopaneelin tuore raportti Tieliikenteen päästövähennystoimet ja niiden vaikutukset tarkastelee tieliikenteen päästövähennystoimien kasvihuonekaasupäästö- ja…
-
Vuonna 2023 juhlittiin Lähienergialiiton kymmenvuotista taivalta
Vuosi 2023 piti sisällään mm. energiapolitiikan vuoden huippukohta oli Dubain ilmastokokouksen sopu luopua fossiilisista polttoaineista, puhdas lämmitysjärjestelmä perustuu hajautettuun tuotantoon ja monipuoliseen teknologiaan, yhteisöenergian hyödyntäminen on mahdollista yhä laajemmalle joukolle, tulevaisuuden energiajärjestelmä rakentuu älykkäistä ja joustavista ratkaisuista, vetyyn asetetut toiveet alkoivat muuttua konkretiaksi, biokaasun liikennekäyttö kasvaa jakeluverkoston laajentuessa, aurinkosähkön pientuotannon suosio ennätyslukemissa – teollisen kokoluokan…
-
Dubain ilmastokokouksessa sopu fossiilisista polttoaineista irtaantumisesta
YK:n ilmastokokous COP28 päättyi Dubaissa haastavien neuvottelujen jälkeen. Fossiilisia polttoaineita koskevista kirjauksista saavutettiin historiallinen sopu. 1,5 asteen tavoite on edelleen hauraalla pohjalla. Sen saavuttaminen vaatii mailta ja etenkin suurilta talouksilta kiireellisiä lisätoimia. Arabiemiraateissa järjestettyyn COP28-ilmastokokoukseen ladattiin ennen kokousta paljon odotuksia. Kokouksessa huipentui Pariisin sopimuksen ensimmäinen viisivuotistarkastelu (Global Stocktake), jonka yhteydessä arvioitiin tarvittavia toimia, joilla ilmaston…
-
Valtioneuvosto asetti uuden ilmastopaneelin – puheenjohtajaksi Jyri Seppälä
Valtioneuvosto asetti 9. marraskuuta uuden ilmastopaneelin kaudelle 2024-2027. Puheenjohtajaksi valittiin Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta. Ilmastopaneeli antaa lausuntoja ja tuottaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi. Ilmastopaneeliin nimettiin 15 tutkijaa yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Ilmastopaneeli on riippumaton asiantuntijaelin, jonka asema on määritelty ilmastolaissa. Lain mukaan paneelin tehtävänä on tuottaa, koostaa ja eritellä tieteellistä tietoa sekä tunnistaa tietotarpeita ilmastonmuutoksen hillitsemisestä…
-
Suomen sopeutumispolitiikassa tulee huomioida lisääntyvät ilmastoriskit laaja-alaisemmin – toimettomuus tulee kalliiksi
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja tuleviin riskeihin kannattaa varautua. Ilmastopaneelin tuore raportti ja muistio korostavat tarvetta selkeyttää ja laajentaa kansallista sopeutumispolitiikkaa tutkittuun tietoon perustuen. Selkeät riskiarviointiin perustuvat tavoitteet ja toimenpiteet sekä indikaattoreihin nojaava seurantajärjestelmä ovat edellytyksiä sopeutumispolitiikan johdonmukaiselle kehittämiselle. Ilmastopaneelin tuoreet julkaisut (Suomen sopeutumispolitiikan kehittäminen toimenpiteiden riskimallinnuksen ja vaikuttavuuden seurannan avulla ja Suuntaviivoja Suomen…
-
Uusiutuvan energian direktiivistä saavutettu sopu EU:n trilogineuvotteluissa
Uusiutuvan energian direktiivin päivityksestä saavutettiin 30.3.2023 aamulla alustava yhteisymmärrys Euroopan komission, parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston trilogineuvottelussa. Uusiutuvan energian koko EU:ta koskevaa yleistavoitetta vuodelle 2030 korotettiin nykyisestä 32 prosentista 42,5 prosenttiin. Tämä edellyttäisi Suomelta noin 60 prosentin tasoa. Uusiutuvan energian direktiivi asettaa tavoitteet, yleiset puitteet ja useita toimenpiteitä, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa ja…
-
HIISI-jatkoselvitys antaa vankan tietopohjan hallituksen ilmastosuunnitelmille ja niiden vaikutusarvioille
VTT:n 18.2.2022 julkaisema HIISI-jatkoselvitys esittää arviot hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisten päätösten riittävyydestä saavuttaa Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä sekä ilmastolakiluonnoksessa esitettyjen päästötavoitteiden saavuttaminen vuosina 2030, 2040 ja 2050. ”Nyt valmistunut selvitys tarjoaa tutkittua tietopohjaa valmisteilla olevan kansallisen ilmasto- ja energiastrategialuonnoksen viimeistelyyn. HIISI-jatkoselvityksen päivittämät skenaariot antavat ajantasaista kokonaiskuvaa ilmastohaasteen kokoluokasta ja eri sektorien mahdollisuuksista vasta…
-
Liikenteen päästöt puoleen 2030 mennessä – tarvitaan laaja keinovalikoima
Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa. Suositukset jakautuvat neljään eri liikennemuotoon eli tie-, raide-, vesi- ja lentoliikenteeseen. Ne koskevat…
-
Ilmastolain uudistus on käynnissä – kansalaisten näkemyksiä osallistumisesta ja oikeudenmukaisuudesta kerätään verkkokyselyillä
Ilmastolakia uudistetaan parhaillaan. Ympäristöministeriö on avannut 15.10. kaksi verkkokyselyä, joilla kerätään kansalaisten näkemyksiä siitä, millä tavalla osallistuminen, tiedonsaanti ja oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tulisi huomioida uudessa ilmastolaissa. Lisäksi kerätään tietoa siitä, miten saamelaisten oikeudet tulisi kirjata ilmastolakiin. Syksyllä 2019 järjestetyssä ensimmäisessä kansalaiskyselyssä nousi vahvasti esiin kaksi teemaa: kansalaisten mahdollisuus osallistua ilmastopolitiikkaan ja mahdollisuus saada…
-
Lähienergialiitto tervehtii ilolla hallitusohjelman asettamaa tavoitetta Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä
Tuore Rinteen hallituksen hallitusohjelman energia- ja ilmastopoliittinen osuus sisältää suuren joukon erittäin kannatettavia asioita, mm. energia- ja liikenneverotuksen uudistuksen, lämpöpumppujen ja hukkalämmön käytön edistäminen lämmöntuotannossa, monipuoliset tuki-instrumentit erityisesti nykyisen rakennuskannan hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Hallitusohjelman toteutuksen tekee haastavaksi se, että tavoitteita oli erittäinen runsas joukko, joista suuri osa on kuvattu varsin karkealla tasolla. Tämä vaikeutti energia- ja…
-
Ensimmäinen ilmastovuosikertomus eduskunnalle – Suomi näyttää saavuttavan vuosille 2020 ja 2030 asetetut päästövähennystavoitteet
Valtioneuvosto antoi 19.6.2019 ensimmäisen ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Vuosikertomuksen mukaan on todennäköistä, että sekä vuodelle 2020 ja että vuodelle 2030 asetetut tavoitteet saavutetaan, kun keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa (KAISU) listatut toimet toteutetaan. Suomen tavoitteena on vähentää päästöjä päästökaupan ulkopuolella vähintään 16 % vuoteen 2020 ja 39 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Ilmastovuosikertomuksella seurataan…
-
Liikenteestä hiiletöntä vuoteen 2045 – polkuja päästöttömään tulevaisuuteen
Liikenne- ja viestintäministeriön liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä on koonnut kolme vaihtoehtoista skenaariota liikenteen päästöjen poistamiseksi. Yhtä yksinkertaista ja helppoa tietä siihen ei ole, todetaan työryhmän väliraportissa. Ilmastonmuutoksen torjuminen on eräs keskeisimmistä ihmiskunnan haasteista nyt ja lähitulevaisuudessa. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistaminen on merkittävä osa ratkaisua, sillä esimerkiksi Suomessa liikenne muodostaa noin viidenneksen näistä päästöistä. Valtioneuvoston keskipitkän aikavälin…
-
Lähienergialiiton hallituksen vieraana kansanedustaja Mauri Pekkarinen
Lähienergialiiton uusi hallitus sai vauhdikkaan lähdön vuodelle 2015, kun kokouksessa vieraili kansanedustaja, talousvaliokunnan pj Mauri Pekkarinen. Kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.) osallistui Lähienergialiiton hallituksen kokoukseen 4.2. Hän alusti keskustelua kertomalla omista kokemuksistaan ja ajatuksistaan Suomen energiajärjestelmästä ja erityisesti mikä on uusiutuvien energiamuotojen rooli energian- ja sähköntuotannossa. Reilun tunnin keskustelun aikana käsiteltiin mm. että tavoite kivihiilestä…
-
Lähienergialiitolta kannanotto EU:n 2030-tavoitteisiin
Suomen Lähienergialiitto on laatinut kannanoton Euroopan komission ilmasto- ja energiapolittisista tavoitteista vuodelle 2030. Lähienergialiitto painottaa, että Suomen etujen mukaista olisi nostaa oma uusiutuvan energian osuus reilusti yli 50 %:n energian loppukulutuksesta. Kansalliset tavoitteet edistävät investointeja Suomen energiaomavaraisuuteen sekä luovat cleantech-yrityksille tarpeellisia kotimarkkinoita ja synnyttäisivät kaivattuja uusia työpaikkoja. Lähienergialiitto toivoo, että suomalaiset poliitikot pyrkisivät ajamaan nyt komission…
Ajankohtaista
Kotitalouksien sähkön hinta laski vuonna 2023 – uusien sähkösopimusten hinta putosi
Sähkön tukkumarkkinahintojen lasku näkyi myös kuluttajien sähkön hinnassa vuonna 2023. Kotitalouksien sähköenergiasta maksama hinta laski keskimäärin 34 prosenttia ja sähkölämmittäjillä 28 prosenttia. Kuluttajan sähkölasku pieneni keskimäärin vajaan viidenneksen. Suomalainen maksaa sähköstään alle EU:n keskiarvon. Voimakkaimmin vuonna 2023 laskivat uusien määräaikaisten sähkösopimusten tarjoushinnat, jotka reagoivat muutoksiin johdannaishinnoissa. Uusien kaksivuotisten sopimusten hinta laski kotitalouksille 58 prosenttia ja […]