-
Suomella on vielä mahdollisuus saavuttaa hiilineutraalisuus, mutta uusia lisätoimia tarvitaan
Uudet pitkän aikavälin ilmastoskenaariot osoittavat, että Suomella on hyvät mahdollisuudet saavuttaa hiilineutraalisuus vuoden 2040 jälkeen ja hiilinegatiivisuus vuosisadan puoliväliin mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi on lisättävä sekä teknisiä että luonnon omia hiilinieluja. Niin kansalaiset kuin yrityksetkin ovat erittäin sitoutuneita ilmastotavoitteiden saavuttamiseen Tämä selviää VTT:n, Suomen ympäristökeskuksen, Luken ja Geologian tutkimuskeskuksen raportista Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan uudet toimet…
-
Ilmastopaneelin politiikkasuositukset tarjoavat keinoja kuilun kuromiseen
Hallituksen tänä vuonna laatimat energia- ja ilmastostrategian luonnos ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman luonnos osoittavat, että nykyiset ilmastotoimet eivät ole riittäviä. Ilmastopaneeli ehdottaa poliittisten päätösten tekijöille esimerkiksi liikenteen sähköistymisen edistämistä vero-ohjauksella sekä metsien hiilinielua vahvistavien käytäntöjen kirjaamista metsälakiin. Suomen nettopäästöjen vähentäminen edellyttää toimia. Niitä tarvitaan erityisesti maankäyttösektorin hiilinielun palauttamiseksi ja taakanjakosektorin riittävän kehityksen varmistamiseksi. Ilmastopaneelin 20.10.2025…
-
Öljy- ja kaasulämmityksen vaihtajat voivat jälleen hakea avustusta ELY-keskuksesta
Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tuki jatkuu alkukesän lisätalousarvion myötä. Jäljellä oleva määräraha riittää jopa 3 000 lisäremonttiin. Ole nopea, sillä YM arvioi määrärahan kuluvat loppuun kevään 2026 aikana. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on avannut uudestaan avustushaun öljy- ja kaasulämmityksestä luopuville ja fossiilittomaan lämmitysmuotoon siirtyville omakoti- ja paritalojen omistajille. Avustusta on myönnetty viiden vuoden aikana yli…
-
Suomi tukee ehdotusta vähentää EU:n nettopäästöjä 90 prosenttia vuoteen 2040
Suuri valiokunta ja valtioneuvosto tukevat EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitetta – korostavat teknologianeutraaliutta ja kustannustehokkuutta. Eduskunnan suuri valiokunta ja valtioneuvosto tukevat Euroopan komission ehdotusta, jonka mukaan EU:n nettopäästöjä vähennetään 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Tuki edellyttää kuitenkin, että jatkotyössä otetaan riittävästi huomioon maankäyttösektorin epävarmuudet, teknologianeutraalius, kustannustehokkuus ja teknologiset hiilinielut. Suuri valiokunta käsitteli…
-
50 miljoonaa euroa tukea etenkin liikenteen päästöjä vähentäviin investointeihin
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala allekirjoitti 6.6.2025 tukipäätökset kolmelle uuden energiateknologian suurelle demonstraatiohankkeelle. Yhteensä näillä päätöksillä Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää investointitukea 49,5 miljoonaa euroa. Tuetut investoinnit liittyvät uusiutuvan metanolin, nesteytetyn biometaanin sekä bioetanolin tuotantoon. ”Nämä hankkeet ovat oivallinen esimerkki hallituksen strategisesta tavoitteesta tehdä Suomesta puhtaan energian suurvalta. Suomi on houkutteleva maa investoida fossiilisia raaka-aineita korvaaviin…
-
Hallituksen lisätalousarvioesitys: tukea öljy- ja maakaasulämmityksestä luopumiseen jatketaan
Hallituksen eduskunnalle antamassa lisätalousarvioesityksessä ELY-keskus voi jatkaa pientalon öljy- ja maakaasulämmityksestä luopuvien avustushakua määrärahan puitteissa. Vaihdossa kestävämpiin lämmitysmuotoihin tuetaan kotitalouksien lisäksi kuntia. “Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tukea jatkamalla tuetaan jopa yli 3000 kotitalouden siirtymistä fossiilittomaan lämmitysmuotoon. Myös kuntien avustusta jatketaan. Myönteisten ilmastovaikutusten lisäksi öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen avustus tukee rakennusalan työllisyyttä kannustamalla kotitalouksia ja kuntia…
-
Ota kantaa Suomen sosiaalisen ilmastorahaston toimenpide-ehdotuksiin
EU:n Sosiaalinen ilmastorahasto on luotu lieventämään päästökaupan laajenemisen aiheuttamia sosiaalisia ja taloudellisia haasteita. Rahaston käytöstä Suomessa on tehty toimenpide-ehdotus, johon voi antaa näkemyksiä Ota kantaa -palvelussa 26.3. mennessä. Päästökauppa laajenee koskemaan tieliikennettä ja rakennusten erillislämmitystä vuodesta 2027 lähtien (ETS2). Suomessa EU:n sosiaalisen ilmastorahaston varoja ohjataan muun muassa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen sekä vähäpäästöisen liikkumisen…
-
Etla: Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät voimalla vuonna 2023
Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät voimakkaasti vuonna 2023, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni energiantuotannossa. Etlan 7.1.2025 julkaisemasta päästöennusteesta käy ilmi, että myös liikenteen päästöt vähenivät. Hakkuiden väheneminen puolestaan vahvisti metsien hiilinieluja. Kokonaispäästöt alenivatkin nyt selvästi, mutta lähivuosina odotettavissa on hitaampaa kehitystä. Ilmastolakiin kirjattu tavoite on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tällöin tarkastellaan sekä tuotannollisten toimintojen…
-
Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistukea maksettiin 143,2 miljoonaa euroa vuonna 2024
Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistukea maksettiin yhteensä noin 140 miljoonaa euroa vuonna 2024. Sähköistämistuki on suunnattu EU:n komission määritelmien mukaisesti merkittävän hiilivuotoriskin toimialoille. Yritysten on käytettävä myönnetystä tuesta vähintään puolet hankkeisiin, joilla ne vähentävät tai välttävät tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki on suunnattu EU:n komission määritelmien mukaisesti merkittävän hiilivuotoriskin toimialoille Niitä ovat komission määritelmien mukaisesti energia- ja…
-
Kansalaiset ovat energiapolitiikan osapuoli
Suomalaiset tukevat puhdasta energiasiirtymää, kertovat Suomen ympäristökeskuksen kyselytutkimukset. Tuuli- ja aurinkoenergiaan sekä joustojen lisäämiseen suhtaudutaan myönteisesti ja enemmistö vastanneista kannattaa myös ydinvoiman lisäämistä. Vesivoima ja puunkäyttö energiantuotannossa jakavat mielipiteitä. Hiili- ja turvevoiman perään kansalaiset eivät juurikaan haikaile. Toivottavasti nämä myös huomioidaan energiapolitiikan valintojen tekemisessä. Suomessa on meneillään energiasiirtymä, jossa polttoon perustuvista energialähteistä luovutaan nopeasti ja…
-
Vantaan Energian hiilidioksidin talteenottohanke etenee
Vantaan Energian hankekehitys jätevoimaloiden hiilidioksidin talteen ottamiseksi ja varastoimiseksi etenee ympäristövaikutusten arviointiin, kaavoitukseen, luvitukseen, kaupallisiin neuvotteluihin ja kumppaneiden hankintaan. Satojen miljoonien investointipäätös voisi tämänhetkisen arvion mukaan syntyä vuonna 2027. Hiilidioksidin arvoketjun kustannukset nousevat miljardiluokkaan ja sen toteutuminen vaatii yhteistyötä valtion ja kumppaniyritysten välillä. Kierrätyskelvottoman jätteen energiahyödyntämisen tuottamat ympäristö- ja päästövaikutukset ovat huomattavasti pienemmät kuin jätteiden…
-
Lähienergialiiton uutiskirje 10/2024: Nyt kaikki reservimarkkinoille
Lähienergialiitto levittää ymmärrystä suomalaisen uusiutuvan energin käytöstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Marraskuu 2024 tarjosi mm. seuraavaa: suurin Merus Powerin valmistama sähkövarasto siirtyy sähkömarkkinakäyttöön, Suomen uusiutuvat ry päättäjäbarometri: tuulella ja auringolla on päättäjien vahva tuki, SmartCityWind: Kaupunkituulivoimasta lisää virtaa energiasiirtymään, Jari Varjotie jatkaa Lähienergialiiton puheenjohtajana. Poimintoja lähienergia-alan viimeaikaisesta toiminnasta Nyt kaikki reservimarkkinoille! Harkitsetko akkujärjestelmän hankintaa ja sinulle…
-
YK:n ilmastokokouksessa energiasiirtymän vauhdittamisessa ei päästy yksimielisyyteen
COP29-ilmastokokouksessa saavutettiin sopu 300 miljardin dollarin ilmastorahoitustavoitteesta sekä 1 300 miljardin dollarin kokonaisrahoitustavoitteesta. Fossiilisista polttoaineista irtaantumisen globaalista seurantamenetelmästä sopiminen jää tulevien ilmastokokousten varaan. Neuvottelut kansainvälisistä markkinamekanismeista saatiin viimein päätökseen. Azerbaidzhanin Bakussa pidetty YK:n COP29-ilmastokokous päättyi sopuun yli päivän yliajalla. Loppuvääntö käytiin kahdesta ydinkysymyksestä: rahoituksesta ja päästöjen hillinnästä. Kokous oli poikkeuksellisen vaikea. Kokouksessa onnistuttiin sopimaan uudesta, yhteisestä…
-
Ilmastopaneelin raportti: Uudet laskelmat puoltavat tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius Suomessa vuoteen 2035 mennessä
Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee Suomen päästöbudjettia ja hiilineutraaliustavoitetta uusien, ilmastotieteen paremmin huomioivien laskentamenetelmien avulla. Tarkastelun pohjalta Ilmastopaneeli korostaa, että ilmastolakiin kirjattu hiilineutraalius vuonna 2035 on perusteltu tavoite. Ilmastopaneelin aiemmissa arvioissa on käytetty inventaariolaskentaan perustuvaa lähestymistapaa, johon ilmastopolitiikka perustuu. Tuore raportti Suomen päästövähennyspolun tarkastelu huomioiden muiden kuin CO2-kasvihuonekaasujen ja epäsuorien nieluvaikutusten rooli tarkastelee hiilineutraaliutta ja päästöbudjettia…
-
Sähköistämisen keskipitkä oppimäärä: I vaiheesta kohti II vaihetta
Kävin puhumassa Lankosken Sähkön 100-vuotisseminaarissa. Yhtiö on pieni perinteinen paikallisten omistama vesivoimayhtiö Porista 50 kilometriä pohjoiseen. Tilaisuutta varten päivitin tietojani sähkön tuotannon ja kulutuksen kehityksestä ja näkymistä Suomessa. Kiitos avusta Tapio Tuomi, Janne Peljo ja Veijo Terho. Päädyin ajattelemaan, että nykyisen energiamurroksen ytimessä oleva sähköistäminen on edennyt Suomessa 2010–2024 ensimmäisen vaiheen loppuun ja uusi vaihe…
-
Oletko vaihtamassa öljylämmityksen fossiilittomaan vaihtoehtoon? Vielä vuosi aikaa toteuttaa remontti ELY-keskuksen avustuksella
ELY-keskus myöntää edelleen omakoti- ja paritalojen omistajille avustuksia öljylämmityksestä luopumiseen. Avustusta on myönnetty vuodesta 2020 lähtien yli 28 000 kotitaloudelle, ja tukea riittää vielä tuhansille. Viimeistenkin remonttien on oltava kokonaan valmiita elokuun 2025 loppuun mennessä, joten hankkeen suunnittelu ja avustuksen hakeminen kannattaa käynnistää jo nyt, jos haluaa varmistua avustuksen saamisesta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myöntää…
-
Ilmastopaneelin raportti: Jakeluvelvoitteen kasvattaminen ja sähköistymisen vauhdittaminen puolittavat liikenteen päästöt
Suomen ilmastopaneeli on julkaissut arvion nykyisen hallituksen liikenteen päästövähennystoimista suhteessa ilmastotavoitteisiin. Merkittävimmät haasteet liittyvät jakeluvelvoitteen muutoksiin. Tavoitteet on mahdollista saavuttaa kasvattamalla uusiutuvien polttoaineiden osuuksia riittävän suuriksi fossiilisten liikennepolttoaineiden joukossa ja vauhdittamalla liikenteen sähköistymistä. Liikennepäästöjen vähentäminen taakanjakosektorin päästötavoitteiden varmistamiseksi on myös taloudellisesti kannattavaa. Ilmastopaneelin tuore raportti Tieliikenteen päästövähennystoimet ja niiden vaikutukset tarkastelee tieliikenteen päästövähennystoimien kasvihuonekaasupäästö- ja…
-
Sähköllä tuotetun kaukolämmön osuus tuplaantuu Toppilan voimalaitoksen uuden sähkökattilan myötä
Oulun Energia on tehnyt päätöksen rakentaa 60 MW:n sähkökattila Toppilan voimalaitosalueelle. Hankkeen kokonaiskustannus on 9 miljoonaa euroa. Sähkökattilan rakennustyöt aloitetaan loppukesästä 2024 ja arvioitu valmistumisaikataulu on alkusyksystä 2025. Investoinnin avulla Oulun Energia etenee kohti tavoitettaan olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Toppilaan sijoittuva sähkökattila on Oulun Energian toinen päästöttömällä sähköllä kaukolämpöä tuottava laitos. Ensimmäinen 40 MW:n…
-
Rakennuskannan perusparannussuunnitelman laatiminen käynnistyy
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) tuli voimaan 28.5.2024. Ympäristöministeriö on aloittanut direktiivin toimeenpanon kansalliseen lainsäädäntöön. Ensimmäisenä hankkeena käynnistyy rakennusten perusparannussuunnitelman laatiminen. ”Haluamme tehdä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanotyötä tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on yhdessä löytää joustavat ja kustannustehokkaat keinot direktiivin kotimaiseen toimeenpanoon”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Perusparannussuunnitelmassa esitetään toimet, joilla rakennuskannasta tehdään päästötön vuoteen 2050…
-
Turku Energian ja TSE:n tuottama kaukolämpö tuotettiin yhtenä viikonloppuna pääosin sähköisellä tuotannolla
Kaukolämmön tuotannossa otettiin Turun seudulla viikonloppuna historiallinen askel, kun lähes koko Turku Energian myymä kaukolämpö tuotettiin sähköisellä tuotannolla. Kaukolämpö tuotettiin viikonloppuna pääosin Kakolan lämpöpumpuilla, Naantalin voimalaitoksella sijaitsevalla sähkökattilalla, Naantalin kaukolämpöakulla ja Turun kaukolämpöakulla. Yhteensä kaukolämmön tuotanto oli 6 200 MWh viikonlopun aikana. Tulevaisuudessa ei-polttavaan teknologiaan perustuva kaukolämmön tuotanto tulee kasvamaan muun muassa Turku Energian sekä…
Ajankohtaista
SCA ja St1 ovat perustaneet yhteisyrityksen tuottamaan ja kehittämään nestemäisiä biopolttoaineita
SCA ja St1 ovat perustaneet biopolttoaineiden tuotantoon ja myyntiin keskittyvän yhteisyrityksen, josta kumpikin osapuoli omistaa 50 prosenttia. SCA tulee toimittamaan mäntyöljyä yhteisyritykselle, johon se investoi noin 0,6 miljardia Ruotsin kruunua. Yhteisyritys tulee omistamaan 50 prosenttia St1 Gothenburg Biorefinery AB:stä, joka investoi parhaillaan kokonaiskapasiteetiltaan 200 000 tonnin biojalostamoon, kokonaisinvestoinnin ollessa noin 2,5 miljardia Ruotsin kruunua. Uusi […]