Lähienergialiiton vuosi 2022 piti sisällään mm. suomalainen energiateknologia menestyi vientimarkkinoilla, Lämpöpumput jatkoivat hurjaa vauhtia vuonna 2022, energian varastointi lisää energiajärjestelmän joustavuutta, kW-luokan aurinkovoimaloista MW-kokoluokan aurinkovoimaloihin, Suomen vetyinfrastruktuuria synnytetään osana eurooppalaista energiajärjestelmää, energiamurros ja vihreä siirtymä pohjautuvat yhä kasvaviin investointeihin, liikenteen päästövähennyksiin tarvitaan vihreällä sähköllä tuotettuja polttoaineita erityisesti meri- ja raskaalle liikenteelle – vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrainvestointien lisäksi.
Vuotta 2022 hallitsi energiakriisi ja sen hillintä
REPowerEU-tiedonanto tähtää Venäjän fossiilisista vapaaseen Eurooppaan. Euroopan komissio esitteli 18.5.2022 REPowerEU tiedonannon ja useita lainsäädäntöaloitteita. Paketin tavoitteena on katkaista mahdollisimman pian riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista Venäjältä sekä vauhdittaa vihreää siirtymää. Tavoitteena on tehdä EU:sta täysin riippumaton Venäjän fossiilisista polttoaineista vuoteen 2027 mennessä. EU hyväksyi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä nopeuttavan asetuksen – kansallista ohjeistusta tulossa tammikuussa. Euroopan unionin neuvosto käsitteli 19.12.2022 energiaministereiden kokouksessa määräaikaista asetusta, jolla nopeutetaan uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä. Asetus on nyt hyväksytty myös kirjallisessa menettelyssä, ja se tullee voimaan vielä tänä vuonna. Asetuksen toimenpiteitä sovelletaan puolentoista vuoden ajan.
Ministeri Kari: Energiansäästötalkoot tarjoaisivat ratkaisuja Venäjän tuontienergiasta irrottautumiseen. “Venäjän hyökkäys Ukrainaan korostaa tarvetta irtautua Venäjän tuontienergiasta. Energiantuotannon ja -tuonnin uusien ratkaisujen ohella jokainen meistä voi omilla toimillaan vahvistaa Suomen energiaitsenäisyyttä aikana, jolloin sillä on myös turvallisuuspoliittista merkitystä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari totesi tänään energiansäästöä koskevassa infotilaisuudessaan. Astetta alemmas − energiaa säästäen kohti talvea. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Euroopan energiatilannetta. Energian saatavuudella ja hinnalla on vaikutusta jokaisen suomalaisen arkeen. Siksi Motiva, Energiavirasto, työ- ja elinkeinoministeriö, valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö ja Sitra käynnistävät energiansäästökampanjan lokakuussa Energiansäästöviikolla.
Lämmityksen optimointi automatisoi sähkön säästön – ”Merkittävä leikkaus energiakuluihin”. Fiksu energiansäästö ei tarkoita palelemista kylmässä talossa ja pattereiden säätämistä käsin. Sähkölämmityksessä voi säästää helpomminkin. Rajusti nousseet sähkölaskut ovat sähkölämmittäjille iso murheenkryyni. Suomessa on yli puoli miljoonaa sähköllä lämmitettävää pientaloa, joissa kaivataan kuumeisesti energiakustannusten nousua helpottavaa ratkaisua käsillä olevassa energiakriisissä.
“Energiaomavaraisuutta, kiitos!” sanovat suomalaiset. Energiaomavaraisuus ja uusiutuvat energiamuodot – ne ovat tällä hetkellä suomalaisten mielestä kaksi tärkeintä energiantuotantoon liittyvää kysymystä. Ilmattaren teettämä kuluttajatutkimus paljastaa myös monia muita kiinnostavia yksityiskohtia suomalaisten energia-ajattelusta: kuten sen, että suomalaiset suhtautuvat ylivoimaisesti myönteisimmin uusiutuviin energiamuotoihin, jopa yli ydinvoiman.
Sähkön riittävyys Suomessa aiempaa epävarmempaa tulevana talvena – lyhyet sähkökatkot mahdollisia. Energiavirasto odottaa sähkötehon riittävän talvikaudella suurimman osan ajasta. Talven tehotilanne sisältää kuitenkin monia epävarmuuksia, joten sähkön tuotanto- ja tuontikapasiteetti ei välttämättä aina riitä kattamaan sähkön kysyntää. Sähköpulan välttämiseksi Energiavirasto kannustaa suomalaisia välttämään tarpeetonta sähkönkulutusta etenkin huippukulutustunneilla. Näitä ovat tyypillisesti talviarkipäivien aamutunnit klo 8-10 sekä iltapäivän tunnit klo 16-18.
Energiamurros ja vihreä siirtymä toteutuvat eri kokoluokan puhtailla investoinneilla
Tulevaisuuden energiajärjestelmää rakennetaan nyt – tukea energiainvestointeihin haettavissa ennätyksellisesti. TEM:n johtava asiantuntija Juho Korteniemi: ”Tänä vuonna sekä Suomi että EU tukevat puhtaan energian investointeja ennennäkemättömällä laajuudella. Uusia energiainvestointeja tarvitaan enemmän kuin koskaan nyt, kun sanomme Venäjän fossiilienergialle hyvästit. Käynnissä ja avautumassa on useita yrityksille suunnattuja energiainvestointihakuja.”
Lähienergialiitto on järjestänyt useita energiamurroksen investointeihin ja rahoitusinstrumentteihin keskittyneitä tilaisuuksia. Syyskuun tilaisuus järjestettiin yhdessä eduskunnan energiaremonttiryhmän kanssa ja aiheena oli Millaisia hajautetun energian business- ja rahoitusmalleja energiamurros on synnyttänyt ja on syntymässä – esimerkkejä meiltä ja maailmalta.
Uudesta lainatakausohjelmasta vauhtia pk-yritysten, kotitalouksien ja asunto-osakeyhtiöiden puhtaan teknologian investointeihin sekä energiatehokkuusremontteihin. Valtioneuvosto on hyväksynyt Suomen osallistumisen 700 miljoonan euron pk-yritysten, kotitalouksien ja asunto-osakeyhtiöiden InvestEU-takausohjelmaan, jolla edistetään investointeja puhtaan teknologian ratkaisuihin. TEM myönsi 4,7 miljoonaa euroa investointitukea uuden energiateknologian demonstraatiohankkeille Kalajoella ja Seainäjoella. Solarigo Oy rakentaa Kalajoelle aurinkovoimapuiston tuulivoimapuiston yhteyteen. Kiinteistö Oy DC Seinäjoki toteuttaa Seinäjoelle ratkaisun datakeskuksen hukkalämmön talteenottoon ja siirtämiseen kaukolämpöverkkoon.
Öljylämmityksen vaihtamiseen ryhdytään myöntämään nyt EU-rahaa. Avustusten myöntäminen öljylämmityksen vaihtajille jatkuu ELY-keskuksessa nyt EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU). Öljylämmityksen vaihtajille on varattu EU-rahaa 65 miljoonaa euroa, mikä riittää noin 15 000 kotitaloudelle. Suosittu asuinrakennusten energia-avustus jatkuu vuonna 2023, tukea tarjolla lähes 100 miljoonaa euroa. Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia korjaushankkeita voidaan vuonna 2023 avustaa yhteensä 98,67 miljoonalla eurolla. Hallitus hyväksyi asetuksen avustuksista asuinrakennusten kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpötilaiseen kaukolämpöön soveltuviksi vuosina 2022 ja 2023. Avustuksella vauhditetaan vihreää siirtymää ja lisätään huoltovarmuutta. Maakaasulämmityksen vaihtajia tuetaan uudella avustuksella – fossiilisesta lämmityksestä luopuville tarjolla useita eri tilanteisiin sopivia tukimuotoja. Kaasulämmitteisten pientalojen omistajille tarjotaan nyt samankaltaista avustusta, jota öljylämmityksen vaihtajat ovat voineet hakea ELY-keskuksesta kahden vuoden ajan.
Suomen vetyinfrastruktuuria synnytetään osana eurooppalaista energiajärjestelmää
Suomeen perustetaan kansallinen vetyverkko. Valtion kokonaan omistaman Gasgrid Finland Oy:n toimiala laajenee vedyn siirtoinfrastruktuuriin ja siihen liittyvän vetymarkkinan kehittämiseen Suomessa. Gasgrid ryhtyy kehittämään nopeutetulla aikataululla Suomen kansallista vetyverkkoa sekä alueellisen vetymarkkinan mahdollistavaa infrastruktuuria tukeakseen vetytalouden kehittymistä Suomessa. Vedyn tuotannossa ei ole tarvetta valtionyhtiölle
Gasgrid Finland ja Nordion Energi ovat julkistaneet Nordic Hydrogen Routen – Euroopan ensimmäisen laajamittaisen rajat ylittävän vetyverkoston. Gasgrid Finland ja Nordion Energi ovat julkistaneet Nordic Hydrogen Routen – Euroopan ensimmäisen laajamittaisen rajat ylittävän vetyverkoston
Itämeren alueen kehittyvä vetytalous turvaa koko Euroopan energiamarkkinaa – Gasgrid kehittää Itämeren vetyverkkoa uusissa hankkeissa. Gasgrid Finland on solminut kaksi merkittävää sopimusta uuden vetyinfrastruktuurin kehittämiseksi Itämeren alueella. Kehityshankkeiden kautta Itämeren alueen vetyverkko voi kasvaa 5 000 kilometriin jo vuoteen 2030 mennessä.
Kokkolan alueen vetykehitys kiihtyy – Gasgrid ja Flexens käynnistävät selvityksen vetyverkon kehittämisestä Kokkolassa ja kutsuvat alueen toimijat selvitystyöhön mukaan. Projektikehitysyhtiö Flexens Oy suunnittelee kapasiteetiltaan Suomen suurimman vedyntuotantolaitoksen rakentamista. Flexens ja HydRe aloittavat yhteistyön vedyn käytössä liikenteessä Suomessa. Flexens suunnittelee pienen mittakaavan vihreän vedyn tuotantoyksikön liittämistä Suomen ensimmäiselle vedyn tankkausasemalle. HydRe tarjota tankkausaseman. Etelä-Savon Energia ja Nordic Ren-Gas allekirjoittivat yhteistyösopimuksen: Yli 100 miljoonan euron vetyinvestoinnin toteutettavuussuunnittelu alkaa Mikkelissä.
Vuonna 2023 Lähienergialiitto täyttää kymmenen vuotta
Lähienergialiiton kevätkokous myönsi lisää Lähienergia-pöytäviirejä. Lähenergialiiton sääntömääräinen kevätkokous palkitsi Kristian Savelan ja Riku Minkkisen Lähienergia-standaarilla. Lähienergialiiton syyskokous valitsi puheenjohtaja Jari Varjotien jatkokaudelle. Lähienergialiiton sääntömääräinen syyskokous valitsi puheenjohtaja Jari Varjotien jatkokaudelle. Lisäksi syyskokous palkitsi Lähienergia-standaarilla Tatu Pahkalan, Tuomo Valkeapään ja Tapio Tuomen. Kokouksen aluksi pidettiin webinaari Älykäs ja toimitusvarma sähköverkko tyynessä ja myrskyssä. Katso webinaarin tallenne Youtubessa.
Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja “10 vuotta lähienergiaa”. Kuka olisi parempi avaamaan kirjoitusten sarjaa kuin pitkäaikainen puheenjohtajamme, professori emeritus Raimo Lovio. Kirjoituksessaan Raimo käy läpi lyhyesti aurinkosähkön yleistymisen lyhyen historian Suomessa, sekä omat kokemukset aurinkosähkön tuottajana. Sarjan toisessa kirjoituksesa käsitellään lämpöpumppujen roolista vihreässä siirtymässä. Ne ovat olleet Suomessa poikkeuksellisen kiinnostava ja tärkeä menestystarina: Pumput lämmittävät tehokkaasti.
Energian varastointi lisää energiajärjestelmän joustavuutta
Lähienergialiitto järjesti 19.4.2022 webinaarin Energiavarastojen mahdollisuudet. Energiajärjestelmän toimintavarmuus vaatii joustavia resursseja ja sektori-integraation syventämistä. Energiamurros on jo muuttanut energiajärjestelmää, mutta yhä enemmän joustavuutta tarvitaan energian tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen. Tässä webinaarissa käsiteltiin energiavarastoja eri energiamuodoille: sähkö-, lämpö- ja kaasuvarastot.
Lämmön kausivarastolla merkittävät ilmastohyödyt – Vantaan Kuusikkomäkeen maailman suurin lämmön kausivarasto. Se mahdollistaisi Vantaan Energialle fossiilisista polttoaineista luopumisen energiantuotannossa, kun kesäaikaan uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua lämpöenergiaa voidaan varastoida ja käyttää talven pakkasilla. Merus Powerin sähkövarasto tuo nopeaa säädettävyyttä Helenin vesivoiman tueksi. Sähkövarasto toimii vesivoiman säädön tukena osana Fingridin taajuusreservimarkkinoita.
Suomalainen energiateknologia menestyi vientimarkkinoilla
Savosolar on allekirjoittanut sopimuksen Newheat SAS:n kanssa aurinkolämpökentän toimituksesta Verduniin, Ranskaan. Toimitettavan aurinkolämpökentän koko on noin 15 000 m2 ja toimituksen arvo noin 3,0 miljoonaa euroa. Newheat tulee omistamaan järjestelmän, operoi sitä ja myy järjestelmän tuottamaa puhdasta lämpöä pitkäaikaiselle sopimuksella Lactalis Groupin herajauhetehtaan prosessilämmitykseen. nSavosolar on allekirjoittanut sopimuksen Jorgensenin kanssa aurinkolämpökentän toimituksesta Meksikoon. Aurinkolämpökenttä tuottaa teollisuuden prosessilämpöä Mexicana De Cobre S.A:n kaivokselle.
Merus Power aktiivisuodattimien avulla kaksi tuulipuistoa liitetään sähköverkkoon Etelä-Afrikassa. Merus Powerin aktiivisuodattimet tukevat palvelinkeskusten sähkönlaatua Amerikassa. Merus Power toimittaa sähkönlaaturatkaisuja kauppakeskuksiin Meksikoon. Merus Power on solminut huomattavan sopimuksen meksikolaisen partnerinsa PQ Barconin kanssa. Kokonaisuus koostuu yli sadasta sähkönlaatua parantavasta aktiivisuodattimesta. Merus Power toimittaa teollisuuskokoluokan kompensaattorin Kolumbiaan.. Laite tulee tukemaan Grupo Siderúrgico Reyna (GSR) terästehtaan toimintaa ja energiatehokkuutta.
Merus Power toimittaa New Yorkin pörssiin listatun kumppaninsa kanssa kymmenistä aktiivisuodattimista koostuvan sähkölaatulaitteiston eurooppalaiseen palvelinkeskukseen. Toimitus on Merus Powerin historiassa yksi suurimmista yksittäisistä aktiivisuodattimien kauppoista. Loistehon kompensaattorin modernisaatio yhdessä Aurora Tornion kanssa tukee energiatehokkuutta Tornion terästehtaalla.
Solnet rakentaa energiaomavaraista Eurooppaa – 10 000 aurinkopaneelia kiinteistön katolle Saksaan Venäjän aloittama sota Ukrainassa on avannut Euroopan silmät riippuvuudestamme fossiiliseen tuontienergiaan. Ilmastonmuutoksen torjumisen rinnalle onkin pikavauhdilla noussut toinenkin päätavoite: riippuvuuden katkaiseminen Venäjään ja energiaomavaraisuuden nostaminen. Solnet työskentelee määrätietoisesti sekä päästöjen vähentämiseksi, että omavaraisuuden lisäämiseksi Euroopassa.
Lämpöpumput jatkoivat hurjaa vauhtia vuonna 2022
Lämpöpumppumyynti oli hurjassa vauhdissa vuonna 2022. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPUn tilastojen mukaan lämpöpumppujen myynti kasvoi vuonna 2022 yli 50 %. Vuonna 2022 myytiin 196 000 lämpöpumppua. Ilmalämpöpumppuja myytiin 160 000 pumppua kasvun ollessa lähes 60 %. Ilmavesilämpöpumppujen kasvuvauhti oli 60 % ja asennusmäärä 19 000 kappaletta. Maalämpöpumppuja myytiin 12 000 kappaletta parikymmenen prosentin kasvulla. Pientalojen poistoilmalämpöpumppujen myyntimäärä oli ainoana sektorina 20 % laskussa.
Lämpöpumput ja sähkökattilat alempaan sähköveroluokkaan 1.7.2022. Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja sähkökattilat sekä muut vähintään 0,5 MW lämpötehoiset lämpöpumput tai lämpöpumppujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus ovat heinäkuun 2022 alusta lähtien oikeutettuja alempaan veroluokan II sähköveroon. Sähköveron alennus koskee myös geotermisten lämpölaitosten kiertovesipumppujen kuluttamaa sähköä.
Liikenteen päästövähennyksiin tarvitaan vihreällä sähköllä tuotettuja polttoaineita erityisesti meri- ja raskaalle liikenteelle – vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrainvestointien lisäksi
Vantaan Energia ja St 1 yhteistyöhön sähköpolttoaineen jakelussa. Sähköpolttoainelaitos tuottaa liikennekäyttöön ympäristöystävällistä hiilineutraalia synteettistä kaasua, jonka käyttäminen vie liikennesektoria kohti toimialakohtaisia päästövähennystavoitteita.
Green NortH2 Energy, Meriaura ja Wärtsilä yhteistyöhön vihreällä ammoniakilla kulkevan rahtilaivan rakentamiseksi. Meriaura tilaa Wärtsilän modulaarisilla monipolttoainepääkoneilla varustetun aluksen ja operoi sitä, kun taas Green NortH2 Energy toimittaa uusiutuvalla sähköllä tuotetun vihreän ammoniakin sen polttoaineeksi.
EU tarjoaa rahoitusta vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran rakentamiseen – Suomeen rahoitusta sähköautojen latauspisteille. EU rahoittaa uusien käyttövoimien eli muun muassa sähkön ja vedyn jakeluinfrastruktuurin rakentamista 1,5 miljardilla eurolla vuosina 2021-2023. Suomeen on myönnetty rahoitusta sähköautojen latausverkoston laajentamiseen Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneohjelmasta.
Asetus infrastruktuurituesta edistää sähkö-, kaasu- ja vetyajoneuvojen lataus- ja tankkausverkon laajentamista Suomessa Valtioneuvosto antoi 17.3.2022 asetuksen sähköisen liikenteen, biokaasun ja uusiutuvan vedyn liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2022–2025. Tavoitteena on edistää näiden vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä tieliikenteessä tukemalla lataus- ja kaasuntankkausverkon laajentamiseen liittyviä investointeja.
Valtioneuvosto tukee sähköisen raskaan liikenteen kehittämistä 5 miljoonalla eurolla Valtioneuvosto antoi 3.2.2022 asetuksen sähköisen raskaan liikenteen kehittämiseen vuosina 2022-2025 myönnettävästä avustuksesta.
K-Lataukselle merkittävästi uusia sähköautojen suurteholatauspisteitä Siemensiltä. Siemens Osakeyhtiö on sopinut sähköautojen suurteholatauspisteiden toimittamisesta Plugit Finland Oy:lle K-Auton ylläpitämän K-Latauksen laajenevaa latausverkostoa varten. Merkittävä toimitus sisältää yli 100 uutta suurteholatauspistettä vuoden 2022 loppuun mennessä. Nyt solmittu raamisopimus mahdollistaa yhteistyön myös tulevaisuudessa.
Biokaasun potentiaalin täysimittainen hyödyntäminen vaati pitkäjänteisyyttä
Biokaasun ja ravinnekierrätyksen toimialan kasvua tulee vauhdittaa Suomen Lähienergialiitto ry, Suomen Biokierto ja biokaasu ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Elintarviketeollisuus ry, Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Vesilaitosyhdistys ry, Gasgrid Finland Oy, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, Suomen Kiertovoima ry ja Suomen Kaasuyhdistys ry järjestävät Biokaasun ja ravinnekierron pyöreän pöydän tilaisuuden.
Sucroksen juurikassokeritehdas vähentää päästöjään vaihtamalla öljyn ja kivihiilen Gasumin toimittamaan maakaasuun ja biokaasuun Sucros Oy on päättänyt vaihtaa Säkylän juurikassokeritehtaansa kolmen kattilan polttoaineen raskaasta polttoöljystä ja kivihiilestä Gasumin toimittamaan nesteytettyyn maakaasuun (LNG) ja biokaasuun (LNG). Gasum hyödyntää jo ennestään Suomen Sokerilta hankkimaansa jätevesilietettä ja biolietettä biokaasutuotantonsa raaka-aineina. Valion ja St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy valmiina lisäämään kotimaista biokaasuntuotantoa. Ruokatalo Valio ja energiayhtiö St1 ovat perustaneet yhteisyrityksen, jonka tarkoitus on tuottaa maitotilojen lannasta ja maatalouden sivuvirroista uusiutuvaa biokaasua liikenteen polttoaineeksi.
Tampereen seudun neljäs tankkausasema avautuu Pirkkalaan – suunniteltu erityisesti raskaan liikenteen tarpeisiin. Tampereen seudun kaasutankkausasemaverkosto vahvistuu. Energiayhtiö Gasum avaa alueen neljännen aseman Pirkkalaan, Valtatie 3:n kupeeseen, jossa se tulee tarjoamaan sekä nesteytettyä että paineistettua kaasua niin raskaan liikenteen kuin henkilöautoilijoiden tarpeisiin. Asema avautuu 24. toukokuuta 2022.
kW-luokan aurinkovoimaloista MW-kokoluokan aurinkovoimaloihin
Aurinkoenergiajärjestelmien lukumäärä 2021 lopussa selvitetty ja MW-luokan aurinkovoimalat yleistyvät. Aurinkosähkön yleistyminen vakaassa kasvussa Suomessa. Suomessa oli vuoden 2021 lopussa yli 39 000 verkkoon kytkettyä aurinkosähköjärjestelmää, joiden yhteenlaskettu teho oli noin 395 MW. Uusi ilmiö on, että omaan käyttöön mitoitetuista aurinkovoimaloista on siirrytty myös MW-kokoluokan aurinkovoimalat.
Lähienergialiitto ja DigiDecarbon-hanke järjestivät aurinkoenergian nykytilannetta ja tulevaisuutta käsittelevän tilaisuuden. Aurinkoenergia laajemmalle hyödyntämiselle on yhä paremmat mahdollisuudet. Sääntely on sallivampaa ja tarjoaa entistä tasapuolisemmat mahdollisuudet yhä laajemmalle energian kuluttajakunnalle. Omaan käyttöön mitoitetuista aurinkovoimaloista on siirrytty MW-kokoluokan aurinkovoimaloihin. Paneelikeskusteluissa mukana emeritus professori Raimo Lovio Aalto-yliopisto, Petri Pylsy Kiinteistöliitto, Aleksi Lumijärvi Nordic Development Fund, Antti Keskinen Ilmatar, Olli-Pekka Purhonen Solarigo, professori Sampsa Hyysalo Aalto-yliopisto, Tapio Tuomi Lähienergialiitto, Jari Varjotie Savosolar, Aapo Holma Solarvoima, Jouni Penttinen Playgreen
Aurinkoenergian vahvimmat yhteistyöhön – Skartan ja Solarigon tavoitteena rakentaa 1000 MW Suur-Savon Sähkö rakennuttaa Pertunmaalle aurinkosähköpuiston, jonka yhteyteen on tavoitteena perustaa aurinkoenergian tuottamiseen, hyödyntämiseen ja varastointiin liittyvä tutkimus-, kehitys- ja innovointikeskus (TKI). Meijou hyödyntää aurinkosähköä päästöttömän rakentamisen hankkeissaan. Bolidenin aurinkovoimala kaatopaikan päälle Harjavaltaan. Noin viiden hehtaarin kokoinen 3,8 MWp:n aurinkovoimala tuottaa vuodessa Bolidenin Harjavallan tehtaan tarpeisiin noin 3 000 MWh aurinkosähköä.
Sähkön pientuotannon liittäminen jakeluverkkoon. Lähienergialiitto tuotti yhdessä Energiaviraston kanssa ohjeen aiheesta. Mitään varsinaisia ongelmia tai esteitä pientuotannon liittämisessä ei pitäisi tai saisi olla. Tilanteet ovat kuitenkin aina tapauskohtaisia, joten asiakkaan kannattaa selvittää pientuotannon liittämistä verkonhaltijalta etukäteen, ennen paneelien hankkimista. Aurinkovoimalan keskitetty suojaus. Kun käyttöpaikassa yhteensä vähintään 50 kW (aurinkosähkö)järjestelmä ja jossa useampi kuin yksi invertteri, täytyy toteuttaa keskitetty suojaus. Invertterien omat suojaukset eivät täytä standardin vaatimusta.
Energia-alan yritysjärjestelyt jatkuivat vilkkaina
Voimatel Oy osaksi Enersense International Oyj:ta. Monialakonserni KPY ja Enersense International Oyj ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaisesti Enersense hankkii KPY:n tytäryhtiö Voimatel Oy:n. Kuluttaja- ja kilpailuviranomainen selvittää yrityskaupan kilpailuvaikutuksia (tilanne 1.2.2023). Voimatel osti Datasilta Oy:n. Voimatel on ostanut Datasilta Oy:n. Voimatel omistaa Optiwatin.
Uusi kiertotalousyhtiö Syklo tähtää alansa merkittäväksi toimijaksi Suomessa. Tavoitteena ovat sekä kiertotaloustoiminnan voimakas kasvattaminen että vahva panostaminen uusien innovaatioiden kehitystyöhön valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
Savosolar Oyj ja VG-Shipping Oy ovat toteuttaneet Meriaura Oy:n osakkeita koskevan osakevaihdon. Savosolar Oyj osti VG-Shipping Oy:ltä merilogistiikkayhtiö Meriaura Oy:n ja biopolttoaineiden valmistaja ja markkinoija VG EcoFuel Oy:n liiketoiminnan.
EAB Private Equity ja Tesi sijoittavat 15 miljoonaa euroa Solnet Green Energyyn vauhdittaakseen energiaomavaraisen Euroopan rakentamista. Sijoitus mahdollistaa Solnetin kasvun kiihdyttämisen yrityksen kotimarkkinoilla Suomessa ja erityisesti nopeimmin kasvavilla markkinoilla Euroopassa.
Biolan, Gasum ja Pöytyän Maanparannus yhdistivät voimansa kierrätysravinteissa – Uusi Kiertoravinne Oy palvelee teollisuutta ja maataloutta koko Suomessa. Kiertoravinne Oy toimittaa teollisuuden ja maatalouden tarpeisiin biokaasulaitosten mädätepohjaisia lannoitetuotteita ja kierrätysravinteita. Kierrätysravinteiden kysyntä on jatkuvassa kasvussa niiden hyvän saatavuuden ja peltomaan kasvukunnolle positiivisten vaikutusten vuoksi.
FrEE-hankkeessa kehitetään koulutusmateriaaleja vastaamaan rakennusalan sekä energia-alan muutostarpeisiin
Hankkeessa ovat mukana Metropolia AMK, Yrkeshögskolan Novia, Stadin ammatti- ja aikuisopisto sekä Lähienergialiitto.
Oppimisen ympäristöjä ja opiskelumotivaatiota selvitettiin tarvekartoituksella FrEE-hankkeessa. FrEE-hankkeessa luodaan uusia koulutusmateriaaleja, joiden avulla vähennetään energiamurrokseen liittyvää osaamispulaa. Tarkoitus on tukea koko Suomea koskevaa energiaremonttia eli fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin siirtymistä. Tätä varten hanke tarjoaa lisäkoulutusta talotekniikan ja energian aloille.
Energiamessuilla järjestettiin paneelikeskustelu ”Täydennyskoulutus tuottaa tulevaisuuden energiaosaajia”, joka on katsottavissa Youtubessa. Paneelikeskustelun juonsi Lähienergialiiton Tapio Tuomi ja keskustelemassa olivat Antti Tohka (Metropolia AMK), Mats Lindholm (Yrkeshögskola Novia) ja Ville Reinikainen (Granlund). Aiheina olivat mm. “mitä tarvitaan, jotta pienimmätkin yritykset ja yksinyrittäjät panostavat aikaa/työaikaa osaamisen kehittämiseen?” ja “energiamurros etenee nopeasti ja ketteryys on valttia. Onko siis jatko-/täydennys-/muuntokoulutus oikea ase?”
FrEE-hanke järjesti Energia-alan koulutusta ilmaiseksi – digitaaliset ratkaisut osaamisen kehittämisessä -tilaisuuden FinnBuild-messujen yhteydessä. Siellä pääsi kokeilemaan ja kommentoimaan juuri valmistuneita digitaalisia koulutuksia sekä tapaamaan asiantuntijoita.
Lue myös
Yhteenveto edellisestä vuodesta 2021.
Yhteenveto seuraavasta vuodesta 2023.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
