Liikenne koskettaa meitä kaikkia ja siihen ehdotetut muutokset koetaan hyvin henkilökohtaisesti ja voimakkaasti. Koska liikenne tuottaa noin viidenneksen Suomen päästöistä, niin liikenteen päästövähennykset vaativat laajoja ja rankkoja toimenpiteitä – joiden toteutuksen hyväksyttävyyden hankkiminen on elintärkeää. Lähienergialiiton kevätkokouksessa keskusteltiin LVM:n johtaman työryhmän ehdottamasta toimenpideohjelmasta hiilettömään liikenteeseen 2045 mennessä. Laaja-alainen käsittely varmistettiin hyvillä alustajilla – liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, tutkimusjohtaja Johanna Särkijärvi ja teologian tohtori Panu Pihkala – ja monipuolisella osallistujajoukolla. Kokouksessa vahvistettiin toimintavuoden 2018 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
Lokakuussa 2018 julkaistiin IPCC:n raportti ”Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti” ja joulukuussa julkaistiin liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän ehdotus toimenpideohjelmaksi, joilla liikenteen päästöt nollataan vuoteen 2045 mennessä. Nämä kaksi olivat hyvin merkittäviä tekijöitä, jotta ilmastonmuutos nousi eduskuntavaalien yhdeksi tärkeimmistä teemoista.
Sen lisäksi keskustelu ilmastonmuutoksesta siirtyi monille keskusteluareenoille: ”Viime syksynä jopa helsinkiläisessä joukkoliikennevälineessä kuultiin keskustelua ilmastonmuutoksesta, mikä olisi vielä kolme vuotta sitten ollut käsittämätön asia”
Koska liikkuminen koskettaa meitä kaikkia, liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän ehdotus toimenpideohjelmaksi sai hyvin paljon julkisuutta – sen sisältöä arvioitiin yksittäisten toimenpide-ehdotusten tasolla, ei kokonaisuutena. Ja ehdotuksia tulkittiin tehtyinä päätöksinä. Liikenteen rooliin suurena päästölähteenä ja näin ollen myös suurena päästövähennyskohteena oli kevätkokouksen teemana.
Tilaisuuden tavoite oli keskustella ehdotetuista keinoista mahdollisimman monipuolisesti ja kaikista näkökulmista. Kuulimme alustuksia aiheesta, joiden pohjalta keskusteltiin ehdotettujen toimenpiteiden vaikutuksista eri toimijoille: yrityksille ja yksityisille henkilöille, miten eri tilanteissa ja eri paikoissa ympäri Suomea asuvat ihmiset kokevat toimenpide-ehdotukset omassa elämässään?
Toimenpideohjelman johtoajatuksena on saastuttaja maksaa -periaate. Miten se näkyy työryhmän ehdotuksissa?
Keskustelun pohjaksi liikenneneuvos Saara Jääskeläinen ja tutkimusjohtaja Johanna Särkijärvi Liikenne- ja viestintäministeriöstä pitivät alustuksen aiheeseen. Työryhmän tehtävänä oli selvittää ja arvioida keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan poistaa vuoteen 2045 mennessä.
Saaran ja Johannan esitys kokonaisuudessaan.
Vilkkaassa keskustelussa käsiteltiin esimerkkejä liikennekäyttäytymisen muutoksista: mitä helsinkiläisen pitää huomioida, kun hän luopuu henkilöautosta, minkälaiset ratkaisut sopivat eri puolella Suomea asuville, biokaasuautoilun positiivinen imago kasvaa – vaikka yleinen tieto biokaasuautoista on varsin puutteellista. Yritysten näkökulmina käsiteltiin mm. toimintaympäristön ennustettavuutta, koska erityisesti vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu- ja latausinfrastruktuuria rakennetaan koko ajan ja se vaatii isoja investointeja.
Lähienergialiiton kunniapuheenjohtaja Raimo Lovio kommentoi käytyä keskustelua ”LVM:n ehdotuksessa toimenpideohjelmassa oli minusta olennaista, että siinä katsottiin kaikki keinot – suorite, bioneste, kaasu ja sähkö, jotta tavoite saavutettaisiin. Eli heidän käsitys hyvin tuki sitä ettei kannattaisi käydä kisaa keinojen välillä, vaan sillä että kukin keino pystyisi hoitamaan oman osuutensa.”
Liikenne, ympäristöahdistus ja toivo: millaisia tekijöitä on eri reaktioiden taustalla?
Seuraava alustus käsitteli ympäristöahdistuksen taustoja, eri ihmisten reaktiota siihen ja mekanismeja, joiden avulla siitä tulee ymmärrettävämpi ja sitä pystyy käsittelemään. Alustajana toimi teologian tohtori Panu Pihkala. Panu on johtava suomalainen asiantuntija ympäristöahdistukseen liittyvässä tutkimuksessa. Hänen teoksensa Päin helvettiä? – Ympäristöahdistus ja toivo (2017) on herättänyt laajaa yhteiskunnallista keskustelua.
Keskustelussa ja Panulle esitetyissä kysymyksissä käsiteltiin useita eri tilanteita, joissa pitää pystyä käsittelemään voimakasta vastakkainasettelua. Yksi ratkaisu on, että vaikeita asioita – ja niihin liittyviä tunteita – on pystyttävä yhdessä käsittelemään. Lisäksi toivoa tarvitaan ja tulevaisuuteen uskominen helpottuu, kun käsitys onnistumista ja epäonnistumista laajentuu mustavalkoisesta sisältämään kaikki harmaan sävyt. Esim. osittainen onnistuminen on tärkeää ja se on käsitettävä onnistumisena.
Panun esitys kokonaisuudessaan.
Kommenttipuheenvuoro ”Vähäpäästöinen liikenne – pitäisikö myös rakennusten energiatehokkuuskorjaukset miettiä uusiksi?”
Ari Laitala Syklistä laajensi liikennekeskustelua rakennusten latauspistevalmiuksiin ja toimeenpanossa olevaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutokseen.
Arin esitys kokonaisuudessaan.
Kevätkokouksen sääntömääräiset asiat
Kokouksessa vahvistettiin toimintavuoden 2018 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Jäsenet ovat saaneet käsitellyt asiakirjat kokouskutsun yhteydessä sähköpostitse.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
