-
Kasvu-uralla kulkeva OptiWatti keräsi miljoonarahoituksen ja palkkaa uusia osaajia
OptiWatti-järjestelmän kehittänyt ja sitä markkinoiva Opti Automation Oy jatkaa vahvaa kasvuaan miljoonarahoituksen vauhdittamana. Älykkääseen sähkönhallintaan keskittyvä yhtiö on solminut mittavan rahoituspaketin, joka sisältää Taaleri Kiertotalous Ky:n sekä Butterfly Venturesin yhtiöön tekemät sijoitukset. Järjestely on suuruudeltaan yli neljä miljoonaa euroa, minkä jälkeen Taalerin kiertotalousrahasto omistaa yhtiöstä noin 30 prosenttia. Osana järjestelyä Taaleri hankkii osakkeita myös yhtiön…
-
Mitä jäi käteen 2017 lämmityskaudesta? Noin 6 megawattia lämmitystehoa!
Blogissamme tuotiin aiemmin esille vuosien 2015 ja 2016 lämmityskausien oppitunteja. Näitä olivat mm. luultua suurempi asuntojen epätasapaino ja ylilämmitys. Vuosi 2017 on ollut vieläkin mielenkiintoisempi. Viimeisten parin vuoden aikana kaukolämpöyhtiöt ovat nimittäin siirtyneet vahvasti kohti tehopohjaista kaukolämmön hinnoittelua, joka on muuttanut rajusti energia- ja kiinteistöalan pelikenttää. Joillain kaukolämpöalueilla tehomaksun osuus on nykyään 40-50% hinnoittelusta,…
-
Onnistunut lämmitysratkaisu perustuu tietoon – #100faktaalämmityksestä-kampanja jakaa punnittuja tietoiskuja
Huoli ilmastonmuutoksesta sekä jatkuvasti nousevat energiakustannukset – kaukolämmön hinta on noussut viimeisen 10 vuoden aikana jopa 80 % ja sähkön siirtohinta jopa yli 100 % – ovat saaneet yhä useamman suomalaisen miettimään oman kotinsa, kesämökkinsä tai yrityksensä lämmitysratkaisua. Ensimmäinen asia, jota tilanteeseen havahtunut ihminen tarvitsee, on rehellinen ja paikkansapitävä faktatieto eri lämmitysvaihtoehdoista. Itse tiedosta…
-
Digitalisaatiosta ei hyötyä kiinteistöalalle?
Iso osa kiinteistöalan palveluntarjoajista ei näe digimurrosta mahdollisuutena. Yritysten asiakkaista melkein puolet kokee digitalisaation jopa strategisesti tärkeäksi asiaksi, mutta vain kymmenesosa palveluntarjoajista kokee samoin. Näin tiivisti Rakennuslehti hiljattaisia tutkimustuloksia Tampereen Teknilliseltä Yliopistolta. Oho?! Iso osa kiinteistöalan palveluntarjoajista ei näe digimurroksessa mahdollisuuksia Koetin kääntää uutisen positiiviseksi huomauttamalla itselleni, että enemmistö näkee kehityksessä myös mahdollisuuksia, kunnes…
-
Tekoälyllä tolkkua asuntojen lämmittämiseen
Kerrostaloasunnot Suomessa ja koko Euroopassa kuluttavat valtavasti lämpöä. Yli 20% kaikesta tuotetusta energiasta menee asuntojen lämmittämiseen. Samanaikaisesti talojen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät ovat epätasapainossa ja säätöjärjestelmät aikansa eläneitä. Järjestelmät toimivat epätasaisesti olosuhteista riippuen, asuntojen lämpötiloissa on suuria eroja ja ilmanvaihto puhaltaa toisaalla liian kovaa ja toisaalla taas hormit ovat täysin tukossa. Näiden ongelmien myötä Suomessa ja…
-
Energiamarkkina muuttuu – oletko valmis?
Energiamarkkina ja erityisesti kaukolämpö on uudenlaisessa kilpailutilanteessa. Kun taloihin asennetaan vimmalla erilaisia uusia energiaratkaisuja, on kaukolämmön tuottajien päätettävä oma roolinsa muutoksessa. Samalla kiinteistöjen omistajien on syytä valmistautua energiayhtiöiden peliliikkeisiin. Kiinteistöt nimittäin eivät ole valmiita muuttuneeseen energiamarkkinaan. Energiayhtiöt tekevät nyt isoja peliliikkeitä! Kaukolämmön hinta on perinteisesti jakautunut ”energiamaksuun” ja ”perusmaksuun/tehomaksuun”. Kiinteistön omistajien panostaessa energiatehokkuuteen tuntuu…
-
Suomalainen kerrostalo on reippaasti epätasapainossa
Olemme Leanheat-ohjausjärjestelmää kehittäessämme keränneet reilusti dataa suomalaisten kerrostaloasuntojen lämpötiloista. ”Reilusti” tarkoittaa tässä tapauksessa maailman suurinta kerrostalojen mittausta – tietoja on lähes 150 kerrostalosta ja 7000 asunnosta, kattavasti eri rakennusvuosilta. Datan analyysin tulos on selvä: hyvinkin hoidettu suomalainen kerrostalo on reippaasti epätasapainossa. Leanheat-hanketta aloitettaessa tyypillinen epätasapaino oli lähes 5 astetta. Eli siis keskimäärin kuumin asunto oli…
-
Kiinteistöhuollon sopimusmallit tiensä päässä – tuoko digitalisaatio talonmiehet takaisin?
Kiinteistöhuolto on ajan saatossa siirtynyt perinteisestä talonmiesmallista kohti isojen yritysten tarjoamia kasvottomia monialapalveluita. Samalta luukulta saa niin saunavuorot, ruohonleikkuun, lumenpoiston kuin LVI-tekniikan ylläpidonkin. Alan raaka kilpailu ja massakilpailutukset ovat johtaneet kustannustason laskuun – kustannukset ovat vajonneet ehkä liiankin alas. Alalla käytetään usein sanontaa ”asiakas on maksavinaan ja toimittaja on tekevinään”. Asiakas on maksavinaan ja…
-
Patteriverkoston perussäätö – koska niin on tehty aina ennenkin?
Patteriverkoston perussäätö on klassikkoratkaisu kerros- ja rivitalojen ”epätasapainon”, eli huoneistojen välisten lämpötilaerojen korjaamiseen. Kiinteistöjen pitkän tähtäimen suunnitelmissa perussäätö on vakiolauseke, joka toistuu noin 10-20 vuoden välein. Siitä aiheutuvia kustannuksia (esim. 10 000 – 50 000 euroa) harvoin kyseenalaistetaan, koska näin on tehty aina ennenkin. Huoneistojen välinen epätasapaino on yleisesti tunnustettu ongelma, jonka laajuus usein…
-
Hyvää energiaa löytyi Turusta
Virastotalon auditorisossa järjestetyssä Hyvää energiaa Turussa -tilaisuudessa sai hyvät tiedot uusiutuvan energian potentiaalista ja sen hyödyntämisestä Turussa. Tapio Tuomen johtamassa paneelikeskustelussa Henri Hautamäki (Perussuomalaiset), Santeri Vuori (Kokoomus), Minna Sumelius (Vasemmistoliitto), Aapo Kraama (Kristillisdemokraatit), Jakke Mäkelä (Vihreät), Martti Markula (Keskusta) ja Jerker Björkqvist (RKP) käsittelivät kiinnostavia kysymyksiä, kuten ”Onko Turun kaupunkialueella ja Turun kaupungin kiinteistöissä ja kaupungin omistamissa laitoksissa sijaa pienten…
-
Hyvää energiaa löytyi stadista
älykäs energia, aurinkolämpö, aurinkosähkö, Emma Kari, energiapolitiikka, Eva Heiskanen, Jari Viinanen, Jouni Penttinen, Kristian Savela, kuntavaalit, lähienergia, Lähienergialiitto, maalämpö, Markku Makkonen, Miika Kilgast, Pentti Arajärvi, Raimo Lovio, Sampsa Hario, Tatu Rauhamäki, tuulivoima, uusiutuva energiaValkoisessa salissa järjestetyssä Hyvää energiaa stadissa -tilaisuudessa sai hyvät tiedot uusiutuvan energian potentiaalista ja sen hyödyntämisestä Helsingissä. Raimo Lovion johtamassa paneelikeskustelussa Emma Kari, Tatu Rauhamäki ja Pentti Arajärvi käsittelivät kiinnostavia kysymyksiä, kuten ”milloin voimme aloittaa ensimmäisen tuulivoimalan rakentamisen Helsinkiin?”. Tilaisuuden avauksen jälkeen kuultiin kaksi alustusta, joissa käsiteltiin hajautetun uusiutuvan energian tuotantoa Helsingissä, mitä Helsingin…
-
Video julkaistu älykkäästä lämmityksenohjauksesta
Lähienergialiiton Youtube opetusvideot uusiutuvasta energiasta -hanke julkaisi uuden videon. Video käsittelee älykästä lämmityksenohjausta, toimintaperiaatteita ja energiansäästöpotentiaalia. Videolla kerrotaan älykkäästä lämmityksenohjauksesta sähkölämmitteisissä taloissa ja taloissa, joiden lämmönjako on vesikiertoinen. Video tutustuttaa langattoman ja älykkään lämmönohjauksen toimintoihin, hyötyihin, käyttökohteisiin, asentamiseen ja ohjaukseen. Esimerkkeinä esitellään kaksi rakennusta: suoralla sähköllä lämmitetty omakotitalo sekä kaukolämpöön kytketty toimistorakennus. Linkki videoon. Hankkeen muut…
-
Vuosi 2016 toi menestystä ja voittoja lähienergialle
Vuoden 2016 aikana Lähienergialiitto tarjosi monipuolista ja ajantasaista tietoa lähienergiasta. Lähienergialiiton jäsenyrityksille vuosi toi menestystä. Energiamurros uudistaa energiajärjestelmää ja puhdas energia nähtiin uusien liiketoimintamahdollisuuksien luojana. Lainsäädännön muutosehdotuksien lausunnoissa painoimme vaivattomuutta, yhteisöllisyyttä ja kuluttajien roolia, koska aktiiviset kuluttajat ovat tulevaisuuden energiajärjestelmän tärkeä osa. Lähienergialiiton jäsenyrityksille vuosi toi menestystä Uusiutuvan energian juhlapuheissa lupaavat usein lisää työpaikkoja. Suomessa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden pk-yritykset työllistävät yhä kasvavan…
-
Energiatehokas lämmitys 2017 – digitalisaation kyydissä
Energiatehokkuus on parhaillaan puskutraktorin kyydissä. Kuskina on digitalisaatio, joka auraa perinteiset tuotekeskeiset toimintamallit pois tieltään ja avaa valtatien uusille toimintamalleille. Samalla puskutraktori avaa tietä niille teknologioille, jotka kykenevät tukemaan uusien toimintamallien kehittymistä. Digitalisaation myötä tuotteesta, entisestä isännästä, tulee palvelija. Tähän asti olemme parantaneet kotien ja kiinteistöjen energiatehokkuutta ostamalla energiatehokkuutta edistäviä tuotteita. Kauppiaat ovat menestyksekkäästi…
-
Uusiutuva, energinen Suomi 100 vuotta
Lähienergialiitto on mukana Suomi 100 -juhlavuodessa. Uusiutuva, energinen Suomi 100 vuotta -kampanja haastaa suomalaiset energian käyttäjät yrityksistä perheisiin ja taloyhtiöistä julkisiin toimijoihin lisäämään uusiutuvan energian käyttöä ja ottamaan käyttöön energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Tavoitteena on, että Suomen 100-vuotispäivään mennessä uusiutuva energia ohittaa fossiilisen energian Suomen tärkeimpänä energialähteenä. Lähienergialiitto ja sen jäsenet järjestävät tapahtumia, osallistuvat tilaisuuksiin,…
-
Sähkön siirtohinnoittelusta syntyi vilkas keskustelu
Lähienergialiitto järjesti jäsenilleen työpajan, jossa käsiteltiin sähkön siirtohinnoittelua. Työpajassa kuulimme kaksi loistokasta alustusta Karoliina Auviselta ja Samuli Honkapurolta. Alustusten pohjalta käytiin vilkas keskustelu siitä, miten sähkön siirtohinnoittelun muutos vaikuttaa kuluttajan ja pientuottajan asemaan. Sähkön nykyiseen hinnoittelumalliin kohdistuu muutospaineita monelta taholta. Tällä hetkellä on käynnissä mm. sähkötutkimuspoolin tutkimushanke, jossa selvitetään siirtohinnoittelun kehittämisvaihtoehtoja. Riippuen uusiutuvan energian tuotantomuodosta, sähkön hinnalla…
-
Kysyntäjousto hyödyttää kaikkia sähkön käyttäjiä ja laskee sähkön hintaa
Kysyntäjoustosta hyötyvät kaikki sähkön käyttäjät. Suomessa on merkittävästi joustavia kuormia esimerkiksi sähkölämmityskohteissa. Kysyntäjousto laskee kaikkien sähkönkäyttäjien hintaa. Sähkön hinta tukkusähkömarkkinoilla määräytyy kulutuksen ja tuotannon perustella osto- ja myyntitarjousten mukaan (ks. kuva). Joustavamman kysynnän myötä kulutusta voidaan siirtää edullisemmille tunneille, jolloin kulutuksen painoarvo hinnanmuodostuksessa kasvaa. Kysynnän pienentyessä hinta laskee kaikilla asiakkailla, eikä ainoastaan kulutustaan pienentäneillä. …
-
Suomi on globaalisti kysyntäjoustoteknologian johtava maa
Suomi on edelläkävijä kysyntäjoustoinfrastruktuurissa ja sähkömarkkinoiden kehityksessä. Hyvät kotimarkkinaratkaisut edistävät vientiliiketoimintaa. Globaalisti älykkäissä verkoissa ja kysyntäjoustossa on valtava liiketoimintapotentiaali. Suomessa on hyvin edistykselliset sähkömarkkinat: kysyntäjoustoa voidaan hyödyntää useilla sähkömarkkinapaikoilla, kuten Elspot-markkinoilla (ns. day-ahead markkinat), päivänsisäisillä Elbas-markkinoilla sekä säätö- ja reservimarkkinoilla. Käytännössä kaikilla sähkönkäyttäjillä on etäluettavat AMR-mittarit ja sähkömarkkinoiden taseselvitys tehdään perustuen todellisiin tuntimittaustietoihin, mikä…
-
Lähienergialiiton uutiskirje 11/2016: GreenEnergy Finland toimittaa aurinkovoimalat Suomen suurimpaan valtakunnalliseen yhteishankintaan, energia- ja ilmastostrategia tarpeettoman pessimistinen
älykäs energia, Anna-Maija Juuso, Antti Pitkänen, aurinkokeräin, aurinkosähkö, BCDC Energia, energia- ja ilmastostrategia, energiapolitiikka, energiatehokas rakentaminen, GreenEnergy Finland, Internet of things, lähes nollaenergiarakennus, NZEB, Raimo Lovio, Samuli Honkapuro, Savosolar, SLUSH, Smart Energy Transition, SuomiAreena, SYKE, Tampereen oopperajuhlat, Tietoturva, Timo Huomo, uutiskirjeLähienergialiitto haluaa levittää ymmärrystä suomalaisen uusiutuvan energian käytöstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Marraskuu tarjosi mm. GreenEnergy Finland toimittajaksi Suomen suurimpaan aurinkovoimaloiden yhteishankintaan, Lähienergialiiton kokonaiskuvan lähienergian kehityksestä, nykytilanteesta ja tulevista mahdollisuuksista, SLUSH oheistapahtuman, kannanotot energia- ja ilmastostrategiaaan sekä lähes nollaenergiarakentamisen asetuksiin. Tulevia tapahtumia Sähkön tehopohjainen siirtohinnoittelu -työpaja järjestetään 13.12.2016 Helsingissä. Lähienergialiitto järjestää jäsenilleen työpajan, jossa käsitellään uusiutuvan energian eri tuotantomuotojen ja energiatehokkuus-/kysyntäjoustopalveluiden kannattavuutta. Työpajassa kuullaan alustukset Karoliina Auviselta…
-
Energia- ja ilmastostrategia on oikeansuuntainen, mutta tarpeettoman pessimistinen energiatehokkuuden ja uusiutuvan energiamuotojen kehityksen suhteen
Viime viikolla julkaistu valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 on oikeansuuntainen, mutta tarpeettoman pessimistinen energiatehokkuuden ja monien uusiutuvan energiamuotojen kehityksen suhteen. Sipilän hallitusohjelman mukaisesti strategia esittää hiilen käytön lopettamista 2020-luvulla lainsäädännöllisellä ohjauksella sekä fossiilisen öljyn kotimaisen käytön puolittamista vuoteen 2005 verrattuna. Nämä tavoitteet ovat hyviä ja niiden edistämiseksi strategia valjastaa puuenergian ja…
Ajankohtaista
Aurinkosähkön pientuotannon suosio ja kasvuvauhti ennätyslukemissa
Aurinkosähkön pientuotannon kapasiteetti ylitti 600 megawattia Suomessa vuonna 2022. Energiaviraston alustavan tiedon mukaan vuoden 2022 lopussa sähköverkkoon oli liitetty aurinkosähkön pientuotantokapasiteettia yhteensä noin 635 megawattia. Kapasiteetti kasvoi yli 60 prosenttia eli yli 240 megawattia vuoteen 2021 verrattuna. Verkkoon kytkettyjen pientuotantojärjestelmien lukumäärä kasvoi 2021 lopun yli 39 000 kappaleesta 2022 lopun yli 69 000 kappaleeseen Aurinkosähkön […]