-
Kansalaisten potentiaalia sekä osallistumis- ja investointihalukkuutta energiayhteisöihin pitää kartoittaa
Tämä on toinen osa kahdesta blogitekstistä, jotka perustuvat tammi-toukokuussa 2023 tehtyyn pro gradu -tutkielmaan Yhteisöenergian rooli energiademokratiassa – tuulivoiman energiayhteisöjen haasteet Suomessa. Ensimmäisessä osassa perehdyttiin energiademokratiaan ja kansalaisten osallistamiseen energiajärjestelmässä, ja tässä osassa tarkastellaan energiayhteisöjen esteitä ja haasteita. Energiayhteisöillä viitataan kollektiivisiin energiatoimiin, joissa yhteisön jäsenet investoivat energiaratkaisuun ja hyödyntävät omaa energiantuotantoaan. Vaikka tuulivoiman energiayhteisöt ovat…
-
Onko oikeudenmukaisen energiamurroksen edellytys tasapainottelu keskitettyjen ja hajautettujen energiajärjestelmien välillä?
Tämä on ensimmäinen osa kahdesta blogitekstistä, jotka perustuvat tammi-toukokuussa 2023 tehtyyn pro gradu -tutkielmaan Yhteisöenergian rooli energiademokratiassa – tuulivoiman energiayhteisöjen haasteet Suomessa. Tässä osassa perehdytään energiademokratiaan ja kansalaisten osallistumiseen energiajärjestelmässä. Toisessa osassa tarkastellaan tuulivoiman energiayhteisöjen esteitä ja haasteita. Teknologinen kehitys sekä tuulivoiman rakentamisen nopea kasvu ovat yllättäneet jopa monet asiantuntijat, joten tällä vuosikymmenellä vihreässä siirtymässä…
-
Lähienergialiiton uutiskirje 3/2023: Suomen kilpailukyvyn säilyttäminen on ensisijaisen välttämätöntä
Lähienergialiitto levittää ymmärrystä suomalaisen uusiutuvan energin käytöstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Maaliskuu 2023 tarjosi mm. seuraavaa: ranskalainen Lhyfe suurimmaksi omistajaksi suomalaiseen projektikehitysyhtiö Flexensiin kiihdyttämään yhdessä vihreän vedyn kasvua, uusi asetus päivittää energiatuen myöntämisen ehdot vuosina 2023–2027, Suomen ensimmäinen geotermistä lämpöä kaukolämpöverkkoon tuottava laitos käynnistyi Vantaalla, komission ehdotus käynnistää neuvottelut sähkön markkinamallin uudistamisesta. Tulevia tapahtumia Lähienergialiitto juhlistaa…
-
Uusiutuvan energian direktiivistä saavutettu sopu EU:n trilogineuvotteluissa
Uusiutuvan energian direktiivin päivityksestä saavutettiin 30.3.2023 aamulla alustava yhteisymmärrys Euroopan komission, parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston trilogineuvottelussa. Uusiutuvan energian koko EU:ta koskevaa yleistavoitetta vuodelle 2030 korotettiin nykyisestä 32 prosentista 42,5 prosenttiin. Tämä edellyttäisi Suomelta noin 60 prosentin tasoa. Uusiutuvan energian direktiivi asettaa tavoitteet, yleiset puitteet ja useita toimenpiteitä, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa ja…
-
Suomen kilpailukyvyn säilyttäminen on ensisijaisen välttämätöntä
Lähienergialiitto ehdottaa neljää toimenpidettä, jotta Suomen kilpailukyky pystytään varmistamaan: vakaa sääntely- ja investointiympäristö on elintärkeä, kaavoitus- ja luvitusongelmat tulee ratkaista, työvoiman riittävyys ja osaaminen on varmistettava, tehdään Suomesta älykkään energian kotimaa. Suomen Lähienergialiitto ry haluaa nostaa esille seuraavat asiat ja niihin liittyvät toimenpide-ehdotukset, jotta pystymme säilyttämään ja parantamaan Suomen kilpailukykyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa vihreän energian investoinneista. Näillä…
-
Nollamiehen mietteitä
Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja “10 vuotta lähienergiaa”. Tällä kertaa pitkäaikainen puheenjohtajamme, professori emeritus Raimo Lovio kysyy ratkeavatko ongelmat teknologioita muuttamalla ilman, että tarvitaan syvällisempää siirtymää tuotanto- ja kulutustavoissa. Eivät ratkea. Uusien energiateknologioiden edistysaskeleet antavat toivoa muutosten mahdollisuuksista, mutta sillä edellytyksellä, etteivät energia- ja materiaalivirrat Suomen kaltaisessa vauraassa maassa keskimäärin enää juurikaan kasva seuraavien…
-
Vuotta 2022 hallitsi energiakriisi, joka taltutetaan kiihdyttämällä vihreän siirtymän investointeja
Lähienergialiiton vuosi 2022 piti sisällään mm. suomalainen energiateknologia menestyi vientimarkkinoilla, Lämpöpumput jatkoivat hurjaa vauhtia vuonna 2022, energian varastointi lisää energiajärjestelmän joustavuutta, kW-luokan aurinkovoimaloista MW-kokoluokan aurinkovoimaloihin, Suomen vetyinfrastruktuuria synnytetään osana eurooppalaista energiajärjestelmää, energiamurros ja vihreä siirtymä pohjautuvat yhä kasvaviin investointeihin, liikenteen päästövähennyksiin tarvitaan vihreällä sähköllä tuotettuja polttoaineita erityisesti meri- ja raskaalle liikenteelle – vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrainvestointien lisäksi. Vuotta 2022 hallitsi energiakriisi ja sen…
-
Miten tässä näin pääsi käymään, että tuulesta tuli näin tärkeä?
Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja “10 vuotta lähienergiaa”. Tällä kertaa pitkäaikainen puheenjohtajamme, professori emeritus Raimo Lovio kirjoittaa tuulivoiman roolista vihreässä siirtymässä. Jatkossa yhtä tärkeäksi tulee sähkön varastointi tavalla tai toisella ja kulutuksen kasvattaminen silloin kun tuulivoimaa on paljon. Suomesta tulee yhä useammin sähkön viejä, mutta erityisesti kannattaa kehittää sähkön kotimaista hyötykäyttöä ja jalostusta. …
-
Aurinko nousee
Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja ”10 vuotta lähienergiaa”. Kuka olisi parempi avaamaan kirjoitusten sarjaa kuin pitkäaikainen puheenjohtajamme, professori emeritus Raimo Lovio. Kirjoituksessaan Raimo käy läpi lyhyesti aurinkosähkön yleistymisen lyhyen historian Suomessa, sekä omat kokemukset aurinkosähkön tuottajana. Jossakin päin maailmaa paistaa aina aurinko Vaikka nykyistä sähkökriisiä ei ratkota Suomessa aurinkosähkön avulla, aloitan tämän…
-
EU:ssa sopu 2030-ilmastotavoitteen jaosta jäsenmaiden kesken – Suomen päästövähennysvelvoitteeksi -50 %
EU:n jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät alustavaan sopuun EU:n vuoteen 2030 saakka ulottuvan ilmastotavoitteen taakanjaon päivityksestä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla. EU:n yhteinen, vuotta 2030 koskeva taakanjakosektorin päästövähennystavoite kiristyy 30 prosentista 40 prosenttiin. Päivitetyn asetuksen mukaan Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla päästöjään vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Taakanjakoasetuksen kattamat keskeiset sektorit…
-
Kestävän kehityksen toimikunta julkisti uuden strategian – Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi
Kestävä kehitys on tänä päivänä tuotu jokaiselle kansalaiselle mahdollisimman tutuksi ja tunnetuksi. Monen yrityksen, yhdistyksen, yksityisen toimijan, valtion viranomaisen ajatus lähtee kestävästä kehityksestä. Siitä ilosta, että saamme turvallisen elämän ja voimme jopa nauttia vedestä. Meillä on elämisen mahdollisuus. Kestävän kehityksen toimikunta julkaisi uuden strategian 25.4.2022 Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi. Kestävä kehitys…
-
HIISI-jatkoselvitys antaa vankan tietopohjan hallituksen ilmastosuunnitelmille ja niiden vaikutusarvioille
VTT:n 18.2.2022 julkaisema HIISI-jatkoselvitys esittää arviot hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisten päätösten riittävyydestä saavuttaa Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä sekä ilmastolakiluonnoksessa esitettyjen päästötavoitteiden saavuttaminen vuosina 2030, 2040 ja 2050. ”Nyt valmistunut selvitys tarjoaa tutkittua tietopohjaa valmisteilla olevan kansallisen ilmasto- ja energiastrategialuonnoksen viimeistelyyn. HIISI-jatkoselvityksen päivittämät skenaariot antavat ajantasaista kokonaiskuvaa ilmastohaasteen kokoluokasta ja eri sektorien mahdollisuuksista vasta…
-
Vuonna 2021 EU:n päästövähennystavoitetta vuodelle 2030 kiristettiin 30 prosenttiin
Lähienergialiiton vuosi 2021 piti sisällään mm. Uusiutuva energia nousi merkittävimmäksi energianlähteeksi sekä Suomessa että EU:ssa. Lähienergialiiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Savosolar Oyj:n toimitusjohtaja Jari Varjotie. Liikenteen päästövähennyksiä tehostettiin hallituksen sääntelyllä ja vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran laajentumisella. Energiamurros näkyy sekä kauko- että erillislämmityksessä digitalisaation ja älyn lisääntymisenä. Biokaasun tuotantolaitoksien raaka-aineet ovat entistä ympäristöystävällisempiä ja synteettisten polttoaineiden tuotantoa käynnistellään. SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi…
-
Lähienergialiiton syyskokous valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Jari Varjotien
Lähienergialiiton sääntömääräisessä syyskokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jari Varjotie. Tilaisuuden aluksi tutustuttiin Metropolia Ammattikorkeakoulun uuteen älykampukseen Myllypurossa. Metropolian uusi Myllypuron älykampus Syyskokous aloitettiin tutustumisella Myllypuron älykampukseen. Matkaoppaana toimi Lähienergialiiton hallituksen jäsen Harri Hahkala Metropoliasta. Jos et päässyt paikalle, niin näiden linkkien avulla pääset virtuaaliselle 3D-matkalle Talotekniikka laboratorioon, SmartLabiin ja älykampuksen katolla sijaitsevaan aurinkovoimalaan, Jari Varjotie…
-
Vuonna 2020 uusiutuvat energialähteet ohittivat ensimmäistä kertaa fossiiliset polttoaineet EU:n tärkeimpänä energianlähteenä
Komissio antoi 27.10.2021 energiaunionin tilaa vuonna 2021 koskevan katsauksensa, jossa arvioidaan EU:n edistymistä puhtaaseen energiaan siirtymisessä. Uusiutuvista lähteistä tuotettiin 38 prosenttia sähköstä, kun fossiilisilla polttoaineilla tuotettiin 37 prosenttia. Tähän mennessä yhdeksän EU-maata on jo luopunut hiilen käytöstä, 13 muuta on sitoutunut luopumaan siitä tiettyyn määräaikaan mennessä ja neljä harkitsee mahdollista luopumisajankohtaa. Vaikka paljon rohkaisevaa kehitystä…
-
Selvitys: Ilmastoturvallisuusuhkiin varautumista syytä vahvistaa Suomessa
Ilmastonmuutos uhkaa yhteiskuntamme vakautta ja turvallisuutta monin tavoin. 31. elokuuta julkaistun selvityksen mukaan Suomella on hyvät edellytykset varautua ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksiin, mutta käytännön toteutusta on vielä tehostettava huomattavasti. Yhteistyön, osaamisen ja ennakoinnin kehittäminen on tässä avainasemassa. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Ilmastoturvallisuus on jaettu suoriin, ketjuuntuviin ja siirtymävaikutuksiin Hankkeen tuloksena…
-
Tule hankekoordinaattoriksi Lähienergialiittoon!
HAKU ON PÄÄTTYNYT JA PAIKKA ON TÄYTETTY! Lähienergialiitto hakee hankekoordinaattoria määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 9/2021 – 8/2023. Hankekoordinaattorin tehtävänä on osallistua viestinnän suunnitteluun, tuottaa sisältöä hankkeen toiminnasta viestintää varten ja järjestää hankkeen toimintaa esitteleviä tapahtumia. Suomen Lähienergialiitto ry Meidän tavoitteenamme on tehdä uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja älykkäästä energian käytöstä suomalaisille – kuluttajille, yrityksille, maatiloille ja julkisen…
-
Lähienergialiiton uutiskirje 7/2021: Energiayhteisöt saivat vauhtia Lähienergialiiton keskustelussa SuomiAreenalla
Lähienergialiitto levittää ymmärrystä suomalaisen uusiutuvan energian käytöstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Heinäkuu tarjosi mm. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma: Komission ehdotusten myötä EU:n talous ja yhteiskunta kohti ilmastotavoitteiden saavuttamista, IPCC:n raportti: Ihmisten toiminta on aiheuttanut ennennäkemättömän laajoja ja nopeita muutoksia ilmastossamme, Sektori-integraatiotyöryhmän loppuraportti luovutettiin ministeri Lintilälle, Vuoden lähienergiaidea -kilpailu käynnistyi. Tulevia tapahtumia Vuoden lähienergia 2021 -kilpailun kilpailuaika…
-
IPCC:n raportti: Ihmisten toiminta on aiheuttanut ennennäkemättömän laajoja ja nopeita muutoksia ilmastossamme
Ihmisten toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat jo muuttaneet ilmastoa merkittävästi. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa 9.8.2021 julkaisemassaan raportissa, että useiden vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden todennäköisyys on kasvanut. Myös monet meriä ja mannerjäätiköitä koskevat muutokset ovat jo nyt peruuttamattomia tai palautuvat hitaasti. Tulevien muutosten laajuus riippuu siitä, miten kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, päästöt kehittyvät tulevaisuudessa. Tieteellinen ymmärrys ilmastonmuutoksesta on…
-
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma: Komission ehdotusten myötä EU:n talous ja yhteiskunta kohti ilmastotavoitteiden saavuttamista
Euroopan komissio hyväksyi 14.7.2021 lainsäädäntöehdotuspaketin, jonka tarkoituksena on muuttaa EU:n ilmasto-, energia-, maankäyttö-, liikenne- ja veropolitiikkaa, jotta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä voidaan vähentää ainakin 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessävuoden 1990 tasosta. Näiden päästövähennysten saavuttaminen seuraavan vuosikymmenen aikana on ratkaisevan tärkeää, jotta Euroopasta voi tulla maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta todellisuutta.…