Vuonna 2017 Lähienergialiitto jatkoi kuluttajanäkökulman edistämistä energiapolitiikan keskiössä. Lämmityksen ja liikenteen tärkeys nousi esiin energiajärjestelmän puhdistamisessa. Liikennejärjestelmän tehokkuutta on parannettava ja kaikki mahdolliset keinot on käytettävä, sekä öljylämmitys on korvattava nopeasti muilla ratkaisuilla. Puhtaan energian yritykset saavuttivat voittoja kotimaassa ja viennissä sekä pääomamarkkinoilla. Vierailijablogaukset jatkuivat korkeatasoisina, aiheina mm. lämmitys, energiajärjestelmän sähköistyminen, digitalisaatio, tuulivoima.
Kuluttajien osallistumismahdollisuudet energiamurrokseen olivat voimakkaasti esillä
Lähienergialiitto ja Suomen ympäristökeskus SYKE järjestivät vauhdikkaan keskustelutilaisuuden SuomiAreenalla Porissa, jossa Jorma Uotinen opetti energialoikan perusteet. Keskustelussa käsiteltiin yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Toiminnanjohtaja Tapio Tuomi vaati laajalle kansanedustajajoukolle lähettämässään sähköpostissa, että koko Suomi on saatava mukaan energiamurrokseen ottamalla myös asunto-osakeyhtiöt tukien piiriin. “Olisiko nyt aika vaihtaa näkökulma hallinnon organisaatioiden näkökulmasta asukkaiden ja kuluttajien näkökulmaan? Ja ottaa taloyhtiöt asukkaineen mukaan energiamurrokseen. Muutos vaatii poliittisen asennemuutoksen ja sen aika on nyt!“
Suomalaiset sijoittivat lämpöpumppuihin vuonna 2016 350 miljoonaa euroa ja lämpöpumppuja oli vuoden 2016 lopussa 800 000. Lämpöpumppujen myyntitilastot vuoden 2017 ensimmäisiltä kolmelta kuukaudelta vahvistaa lämpöpumppujen suurta roolia puhtaan energian tuottajina. Lämpöpumppujen vaikutusta sähköjärjestelmään on tutkittu ja tutkimuksen tuloksena havaittiin, ettei lämpöpumppujen käyttö kasvata Suomen sähköjärjestelmän tehokuormitusta.
Smart Energy Transition -hankkeen Eva Heiskanen kirjoitti Miksi aurinkojärjestelmien ja sähköautojen rakentelu nuorten kanssa on tärkeää ja Sampsa Hyysalo kirjoitti kuluttajien roolista energiamurroksessa Keitä ovat aktiiviset energiakansalaiset, Kun pelkät valmiit energiaratkaisut eivät riitä, Suomalaisilla on paljon halua ja kykyä oppia ja omaksua uutta energiatekniikkaa, Kansalaiset vertaistuen antajina ja energia-aktiiveina ja Kansalaisten ääni energiaa koskevassa poliittisessa ja alueellisessa päätöksenteossa.
Vaaran laellakin voi asua sähköverkon ulkopuolella mukavasti, kun luottaa sähköntuotannossa tuulivoimaan ja aurinkoenergiaa. Tapio Tuomi jatkoi omien kokemuksiensa jakamista: millaista on sähkön pientuottajan ja energiajärjestelmän aktiivisen toimijan elämä. Kolmannen vuoden kokemukset: kyllä älykkäässä lämmityksen ohjauksessa on järkeä ja sillä säästää sähköä – asumismukavuuden säilyessä hyvänä.
Vuoteen mahtui onnistumisia aurinkoenergian viennissä ja kotimarkkinoilla
Aurinkosähköjärjestelmien toimittaja Solnet Green Energy Oy laajensi toimintaansa Eurooppaan aurinkosähköalan pioneerien tukemana perustamalla tytäryhtiön Hollantiin.
Saadakseen vankemman jalansijan Saksan markkinoilla Savo-Solar on perustanut Hampuriin tytäryhtiön. Savo-Solarin muita vientionnistumisia olivat mm. Ruotsissa Ystad Energi AB:lle toimitetaan aurinkolämpökeräinkenttä Ystad Arena -hallin katolle, aiesopimus Véolia EHCM -yhtiön kanssa koskien aurinkolämpöjärjestelmän toimitusta ranskalaiseen Voreppen kaupunkiin, aurinkokeräinlaitoksen toimittaminen newHeat SAS -yhtiölle Ranskassa, sopimus meksikolaisen Jorgensen-yhtiön kanssa latinalaisen Amerikan aurinkolämpöenergialaitosmarkkinoille pääsyn helpottamiseksi, aiesopimus aurinkolämpökeräimien toimittamisesta kenttiin, joiden yhteispinta-ala on noin 40.000 m2, Yhteistyösopimus tanskalaisen isoplus Fjernvarmeteknik A/S:n kanssa . Suomessa Hämeenlinnaan ja Mikkeliin asennetaan kolme aurinkolämpöjärjestelmää, joista yksi on Suomen suurin aurinkolämpöjärjestelmä.
Arcadan kampukselle Arabianrantaan rakennettiin kesäkuussa älykäs aurinkosähköjärjestelmä. Kokonaisuus on yksi Helsingin suurimmista ja sen toimituksesta vastasi suomalainen Solnet Green Energy Oy. Älykkään aurinkosähköjärjestelmän ominaisuuksia hyödynnetään paitsi opetuksessa, niin myös kiinteistön energianhallinnassa.
Helsingin yliopisto rakentaa Suomen suurimpiin kuuluvan aurinkosähkövoimalan Viikkiin. Kesällä 2018 valmistuva laitos on nimellisteholtaan 1,2 megawattia. Aurinkopaneelit sijoitetaan Viikin kampuksen rakennusten katoille ja hankkeen toteuttaa Oulun Energia Oy.
Suomen suurimman aurinkosähköpuiston rakennusprojekti on edennyt siihen vaiheeseen, että ensimmäiset aurinkopaneelit on otettu käyttöön, ja ne on nyt kytketty Atrian sähköverkkoon. Ensimmäisen vaiheen käyttöönotto on sujunut suunnitelman mukaisesti.
Menestystä saatiin kilpailuissa ja uudet jäsenet esittelivät toimintaansa
GreenEnergy Finland on Suomen kansallinen voittaja tämän vuoden European Business Awards -kilpailussa. GreenEnergy Finland oli yksi voittajista yleisöäänestyksessä, jossa rekisteröitiin ennätyksellisesti yhteensä yli 160 000 ääntä maailmanlaajuisest.
Virta Koti -latauspalvelu valittiin voittajaksi maailman suurimmassa älykkään ja sähköisen liikenteen eMove360° -tapahtumassa Saksassa. Palkinto on osoitus suomalaisten edelläkävijyydestä älykkäissä energiaratkaisuissa.
St1 Lähienergian toimitusjohtaja Kristian Savela kertoo miten maalämmön ostaminen on tehty helpoksi. Gasum on Pohjoismaiden suurin biokaasutoimija ja se kehittää aktiivisesti biokaasun tuotantoa ja infrastruktuuria Pohjoismaissa. Gasum liittyi Lähienergialiiton jäseneksi ja siinä yhteydessä järjestöpäällikkö Tapio Tuomi haastatteli Gasumin biokaasuliiketoiminnan tuotehallinnasta ja ratkaisuista vastaavaa johtajaa Matti Oksasta ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Juha Ala-Huikkua.
Vuoden aikana markkinoille tuli uusia puhtaan energian palveluja
Fortum toi markkinoille Leanheat Oy:n järjestelmään perustuvan Lämpöpilotti-palvelun. Lämpöpilotti-palvelu tarjoaa taloyhtiöille tekoälyyn ja antureihin perustuvan lämmönkulutuksen ohjausratkaisun, joka pienentää kaukolämpölaskua tyypillisesti noin 10 prosentilla asumismukavuuden samalla parantuessa.
Fourdeg julkisti maailman ensimmäisen Wi-Fi termostaatin vesikiertoiseen patterilämmitykseen. Lähiverkkoteknologiaa ei ole käytetty aiemmin patteritermostaateissa korkean virrankulutuksen vuoksi, mutta nyt tämä ongelma on ratkaistu.
Tuusulaan lähivuosina nousevasta uudesta 10 000-15 000 asukkaan Rykmentinpuiston asuinalueesta ollaan rakentamassa uusiutuvaan energiaan perustuvaa lähes nollaenergia-aluetta. Alueella huomioidaan asukkaiden tarpeet ja koko elinkaaren kattavat asumisen kustannukset sekä pilotoidaan uudenlaisia energiaratkaisuja ja älykkäitä asumisen palveluja. Tuusulan kunta valitsi Fortumin yhteistyökumppaniksi toteuttamaan alueen energiatavoitteita ja -ratkaisuja.
Nyt löytyy uusi ratkaisu, joka yhdistää aurinkolämpöä ja poistoilman hukkalämpöä kaukolämmöllä lämmitettävän kerrostalon lämmitykseen. Kymi-Solarin OptiSun ratkaisulla vähennetään kustannuksia ja kaukolämmön tarvetta sekä lisätään puhtaan lämmitysenergian määrä.
Savo-Solarin projekti uudenlaisen aurinkolämpökeräimen kehittämiseksi hyväksyttiin Tekesin rahoitustuen piiriin. Rahoitus on osa valtion cleantech-toimialaa koskevia keihäänkärkihankkeita. Hallituksen energiakärkihankkeille myönnettiin 39,7 miljoonan euron tuki. Hankkeissa ovat mukana Lähienergialiiton jäsenyrityksistä Nivos Energia Oy, Liikennevirta Oy ja Solarigo Systems Oy.
Suurin osa suomalaisista (80 %) suhtautuu aurinkopaneeleihin myönteisesti, selvisi energiayhtiö Fortumille teettämässä kyselytutkimuksessa
Fortum selvitti suomalaisten suhtautumista aurinkoenergian käyttöön. Yli puolet niistä vastaajista, jotka eivät osanneet arvioida suhtautumistaan paneeleihin, tietävät kuitenkin mitä aurinkopaneelit ovat. Kyselyyn vastanneista 3 prosentilla on jo käytössä aurinkopaneelit. Noin 60 prosenttia vastaajista olisi valmis maksamaan enemmän asunnosta, jossa on aurinkopaneelit.
Toukokuun alusta voimaan tullut lakimuutos poisti epäselvyyden aurinkopaneelien ja -keräimien asennuksessa tarvittavista rakennusluvista. Nyt niiden asentaminen ei lähtökohtaiseti tarvitse toimenpide- eikä rakennuslupaa.
Aurinkosähkön suosio kotitalouksissa on kasvanut nopeasti, mutta koska ala on vielä tuore, ostajilla ei ole juuri kokemusta järjestelmien toiminnasta ja hintatasosta. Tätä on käyttänyt hyödyksi jotkin aurinkojärjestelmiä myyvät yritykset, siksi on tärkeää ettei osta aurinkosähköä säkissä.
Lähienergialiiton puheenjohtaja, professori Raimo Lovio törmäsi omassa energiaremontissaan väitteeseen, että aurinkosähkön tuottaminen on epäreilu tapa säästää sähkön kulutusta. Hän kirjoittaa ja korjaa väitteen: kaikki sähkön säästämisen tavat ovat tarpeellisia ja oikeita.
Energiavirasto keräsi sähkön jakeluverkkoyhtiöiltä Suomessa sähköverkkoon liitettyä pientuotantokapasiteettia koskevat tiedot. Sähköverkkoon kytketty aurinkosähkökapasiteetti yli kolminkertaistui vuodessa: 10 MW 2015 lopussa ja 27 MW 2016 lopussa.
Puhtaan energian yritysten pääomat kasvoivat vuoden aikana
Vantaan Energia Oy sekä Kokkolan Energia Oy vahvistavat uusiutuvan energian palveluitaan aurinkosähköliiketoiminnalla. Energiayhtiöt ovat tulleet Naps Solar Oy:n omistajiksi ja aloittavat samalla sen Suomen yhtiön Naps Solar Systems Oy:n jälleenmyyjinä. Napsin omistajiin lukeutuu nyt Taaleri Kiertotalousrahasto Ky:n lisäksi kuusi merkittävää suomalaista energiayhtiötä.
Yksi maailman johtavista lämmitys-, teollisuus- ja jäähdytysjärjestelmien valmistajista, Viessmann-konserni on tullut mukaan LämpöYkkönen Oy:n omistajaksi 30 % osuudella. Viessmann-konserni on juuri 100-vuotta täyttänyt saksalainen perheyhtiö, joka työllistää 12 000 henkilöä ja sen vuotuinen liikevaihto on 2,25 miljardia euroa.
Älykkääseen sähkönhallintaan keskittyvä OptiWatti Oy, joka on kehittänyt OptiWatti-järjestelmän, jatkaa vahvaa kasvuaan. Yhtiö on solminut yli neljä miljoonaa euron rahoituspaketin, joka sisältää Taaleri Kiertotalous Ky:n sekä Butterfly Venturesin yhtiöön tekemät sijoitukset.
Aurinkosähköjärjestelmiä toimittava Finnwind Oy aloittaa yhteistyön Turku Energian kanssa aurinkopaneelipakettien myymiseksi ja asentamiseksi kuluttaja- ja yritysasiakkaille. Yhteistyön myötä Turku Energia laajentaa aurinkosähkötuotteidensa valikoimaa aurinkopaneelipaketteihin.
Lähienergialiitto jatkoi kuluttajanäkökulman edistämistä energiapolitiikan keskiössä
Hallituksen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 oli alkuvuodesta eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Lähienergialiiton asiantuntijat olivat kuultavina tulevaisuus-, ympäristö-, talous- sekä maa- ja metsätalousvaliokunnissa. Lausunnoissa painotimme kuluttajan roolin tärkeyttä, liikenteen roolia päästöjen vähentämisessä sekä puun ja lämpöpumppujen suurta osuutta CO2-vapaan lämmön tuotannossa.
Lähienergialiitto järjesti kuntavaalien alla kaksi paneelikeskustelua uusiutuvasta energiasta ja sen hyödyntämisestä kaupunkiympäristössä. Hyvää energiaa stadissa -tilaisuudessa Raimo Lovion johtamassa paneelikeskustelussa käsiteltiin kiinnostavia kysymyksiä, kuten “milloin voimme aloittaa ensimmäisen tuulivoimalan rakentamisen Helsinkiin?” Hyvää energiaa Turussa -tilaisuudessa keskusteltiin uusiutuvan energian potentiaalista ja sen hyödyntämisestä Turussa. Tilaisuudessa saatiin vastaus mm. kysymykseen “Onko Turun kaupunkialueella ja Turun kaupungin kiinteistöissä ja kaupungin omistamissa laitoksissa sijaa pienten toimijoiden energiantuotannolle?“.
Lähienergialiiton EU:n talvipaketin avaus –työpajassa käsiteltiin EU:n talvipaketin sisältämiä direktiiviehdotuksia (juttu sisältää videoina esitykset). Keskityimme EU lainsäädännön toimintatapoihin, uusiutuvan energian ja sähkömarkkimalli -direktiiviehdotuksiin. Niistä löytyy hyviä asioita kuluttajan asemaan, energiayhteisöihin ja uusien toimijoiden markkinoille tuloon. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n asiantuntijaryhmä vieraili marraskuun lopussa Suomessa arvioimassa maassamme toteutettavaa energiapolitiikkaa ja Lähienergialiitto oli arviointiryhmän kuultavana. Edellinen vastaava arviointi toteutettiin vuonna 2013 ja 2007. Kummallakin keralla Suomi sai tunnustusta tekemistään politiikkavalinnoista ja kotimaisen energiantuotannon monimuotoisuudesta.
Työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmä pääsi pohdinnoissaan puoliväliin
Väliraportti julkaistiin lokakuun alussa Säätytalossa pidetyssä sidosryhmäseminaarissa. Väliraportin sisältöä voi kokonaisuutena pitää hyvänä sekä asiakkaiden, energiayhteisöjen että sähkömarkkinoiden uudistumisen näkökulmista. Lähienergialiiton kanta TEM älyverkkotyöryhmän väliraportista on, että kokonaisuutena se on hyvä ja monipuolinen näkemys sähköjärjestelmän uudistuksessa tarvittavista muutoksista. Kannustamme tunnin sisäisen netotuksen ja sähkövarastojen osalta nopeaa ratkaisua. Energiamurrosta kiihdyttävät energiayhteisöt, joustava sähköjärjestelmä ja kuluttajien kannalta tasapuolinen ja oikeudenmukainen sähkön hinnoittelu.
Lähienergialiiton mielestä hallituksen esitys uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta oli hyvin valmisteltu ja kompromissi eri sidosryhmien näkökulmien suhteen
Lähienergialiitto kannatti hallituksen esitystä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotueksi. Lain voimaantulo lisää uusiutuvan sähkön tuotantoa 2020-luvulta alkaen 2 TWh/a, varsinkin, kun lain kaikki yksityiskohdat tukevat sitä tavoitetta, että kilpailutuksissa menestyneet hankkeet rakennetaan nopeasti.
Hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta oli eduskunnan valiokuntakäsittelyssä ja Lähienergialiitto oli kuultavana talous-, ympäristö- ja maa- ja metsätalousvalikunnissa. Lähienergialiitto pitää tuotantotuen kilpailutusta askeleena oikeaan suuntaan. Jokainen uusi uusiutuva voimalaitos parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja hillitsee ilmastonmuutosta.
Peräti 40 prosenttia pientalon lämmitysenergiasta saadaan polttopuusta
Suomessa on lämmityskäytössä yli kaksi miljoonaa tulisijaa. Niiden merkitys energiataloudessa ei ole vähäinen, peräti 40 prosenttia pientalon lämmitysenergiasta saadaan polttopuusta. Tulisijan lämpö – puulämmityspäivä -tapahtumassa muistutettiin tulisijojen merkittävästä roolista Suomen energiajärjestelmässä.
Kovien pakkasten aikaan energian kulutus ylittää herkästi sen tuotannon Suomessa. Käynnissä on kampanjoita, joilla pyritään leikkaamaan sähkön kulutusta kovimpien kysyntäpiikkien aikana. Tämä tehdään laskemalla asunnon lämpötilaa. Jos kotona on varaava takka, kodin muita lämmönlähteitä voi huoletta säätää pienemmälle, eikä koti silti kylmene. Takkalämmityksellä on mahdollista tuottaa jopa puolet kodin lämmitykseen tarvittavasta lämpöenergiasta. Sen valintaan kannattaa käyttää aikaa ja keskustella omista käyttötarpeista alan ammattilaisten kanssa.
Liikennejärjestelmän tehokkuutta on parannettava ja öljylämmitys on korvattava nopeasti muilla ratkaisuilla
Lähienergialiiton lausunto keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan (KAISU) ehdotti konkretiaa ja vauhtia: lähiaikoina tehdään lisäanalyysejä mahdollisuuksista uusin ratkaisuin nopeuttaa päästövähennyksiä jo 2020- ja 2030-luvuilla. Näitä ratkaisuja ovat erityisesti liikennejärjestelmän tehokkuuden parantamiseen ja nopea öljylämmityksen korvaaminen muilla ratkaisuilla. KAISU oli syksyllä eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Lähienergialiiton ympäristövaliokunnalle antamassa asiantuntijalausunnossa varapuheenjohtajamme Jussi Hirvonen painotti, että lähienergia työllistää, aktivoi taloutta ja lisää kiinteistöjen arvoa ja maa- ja metsätalousvaliokunnalle antamassa asiantuntijalausunnossa Juha Marjeta painotti, että lämmitystä, energiantuotantoa ja -kulutusta tulisi tarkastella kokonaisuutena.
Suomen tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä liikenteen päästöjä vähennetään noin puolella verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen
Suomessa liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt 2016 olivat noin viidennes kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 % näistä päästöistä syntyy tieliikenteessä. Nykyisen autokannan päästöjen vähentäminen autokannan uudistumisella ja sähköautojen osuuden kasvu ei riitä. Yksi nopeavaikutteinen keino on auton muunnos käyttämään etanolia, joka on valmistettu 2. sukupolven uusiutuvista raaka-aineista.
Puheenjohtaja, professori Raimo Lovio kirjoitti, että kaikki keinot ja energia on käytettävä liikenteen päästöjen vähennykseen keskenäisen väittelyn sijaan. Pasi Tainio kirjoitti biokaasuauton käyttökokemuksistaan. Jos autolla ylipäätään pitää ajaa, ilmaston kannalta paras vaihtoehto on sähkö- tai kaasuauto. Hallituksen tavoite on, että meillä on vuoteen 2030 mennessä 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa. Tällä hetkellä molempia on muutama tuhat. Ruotsissa on kymmeniä tuhansia kaasuautoja ja Norjassa vastaava määrä sähköautoja.
Lähienergialiiton toiminnan lähtökohta on yhteistyö tutkimushankkeiden ja tutkijoiden kanssa
Lähienergialiitto on mukana kolmessa Strategisen tutkimusneuvoston hankkeessa, joista tuoreimmassa, Itä-Suomen yliopiston johtamassa monialaisessa ”Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa” tutkimushankkeessa tartutaan toimeen uusien yhteistoiminnan käytäntöjen juurruttamiseksi suomalaiseen ympäristöpäätöksentekoon.
Smart Energy Transition -hankkeen Eva Heiskanen ja Kaisa Matschoss kertovat tutkimustuloksia aiheesta “Miksi kotitalouksien uusiutuvan energian ratkaisut leviävät epätasaisesti Euroopassa“ ja Anu Aukeala kirjoittaa “Kansalaislähtöinen lähienergia olisikin erinomainen keino lisätä uusiutuvan energian määrää sekä muuttaa kansalaiset passiivisista kuluttajista aktiivisiksi energiakansalaisiksi“.
Vierailijablogaukset jatkuivat korkeatasoisina, aiheina mm. lämmitys, energiajärjestelmän sähköistyminen, digitalisaatio, tuulivoima
Smart Energy Transition -hankkeen Karoliina Auvinen kirjoitti, kuinka München tavoittelee 100% uusiutuvaa energiajärjestelmää ja Münchenissä kokeillaan aurinkolämpöä kaukolämpöverkossa ja sen kausivarastointia. Leanheat palvelu ohjaa kaukolämmitettyjä tiloja älykkäällä ja kustannustehokkaalla tavalla. Tekoälyllä tolkkua asuntojen lämmittämiseen sekä suomalainen kerrostalo on reippaasti epätasapainossa. Energiamarkkina muuttuu – oletko valmis, digitalisaatiosta ei hyötyä kiinteistöalalle sekä kiinteistöhuollon sopimusmallit tiensä päässä – tuoko digitalisaatio talonmiehet takaisin. patteriverkoston perussäätö – koska niin on tehty aina ennenkin sekä mitä jäi käteen 2017 lämmityskaudesta? Noin 6 megawattia lämmitystehoa.
Suomen tuulivoimayhdistyksen Anni Mikkonen ehdottaa: Sen sijaan, että keksitään kuvitteellisia vikoja energiantuotantomuodoista, pitäisi keskustella ratkaisuista: kuinka sähköntuotantojärjestelmä saadaan parhaiten toimimaan täydellistä energiatuotantoa. BCDC energia -hankkeen tutkijat: Karoliina Hämäläinen kirjoitti Jäätämisennusteet tuulienergian tuotannon tueksi,
Smart energy transition -hanke: Pasi Vainikka kirjoitti Nykyinen energian sekatalous tarvitsee markkinareformin eli energiakaaren Jero Ahola kirjoitti Lämmitystä pitää sähköistää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Matti Perkkiö ennusti vuoden 2017 trendeiksi energian digitalisaatiota ja energiatehokkuutta palveluina.
Lähienergialiiton yhdistystoiminta
Lähienergialiiton kevätkokous pidettiin aurinkoisena ja raikkaana kevätiltapäivänä Vantaan energian jätevoimalassa. Jätevoimalaan tutustumisen lisäksi kuulimme tuoreimmat uutiset St1 Deep Heat -projektista, bioenergia roolista Suomen lämmöntuotannossa sekä tutustuimme Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiön toimintaan.
Lähienergialiiton jäsenet kokoontuivat sääntömääräiseen syyskokoukseen. Asialistalla olivat vuoden 2018 toimintasuunnitelman ja budjetin hyväksyminen, hallituksen jäsenten valinta ja vierailu remontoituun eduskuntataloon. Syyskokous valitsi Lähienergialiiton hallituksen vuodeksi 2018. Uutena puheenjohtajana toimii Tarja Hellstén Vantaan energiasta pitkäaikaisen puheenjohtajan, professori Raimo Lovion jatkaessa hallituksen jäsenenä.
Vuoden lähienergiaratkaisu -palkinto on Lähienergialiiton kerran vuodessa järjestämä kilpailu. Palkinnon jakamisen tavoitteena on tuoda julkisuuteen uusia, puhtaaseen energiaan liittyviä lähienergiaratkaisuja, jotka lisäävät puhtaan energian hyödyntämistä, työllisyyttä ja taloudellista toimintaa.
Lähienergialiiton hallituksen kokouksien poliitikkovierailut jatkuivat, mm. asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja kansanedustaja Timo Harakka Lähienergialiiton hallituksen kokouksessa.
Lähienergialiitto käynnisti perinteen, jolla palkitaan työstä puhtaan energian edistämiseksi. Ensimmäinen Lähienergia-pöytästandaardi luovutettiin puheenjohtaja, professori Raimo Loviolle 15.12.2017 juhlallisin menoin.
Entä seuraava ja edellinen vuosi?
Vuosi 2016 toi menestystä ja voittoja lähienergialle.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
