Vuosi 2025 piti sisällään mm. Lähienergialiiton tilaisuuksissa käsiteltiin älykkään sähköverkon elementtejä sekä lämmitystä ja viilennystä, sähkön hinnoitteluun tuli merkittäviä muutoksia: energia hinnoitellaan 15 minuutin tarkkuudella ja siirtohinnalle uusi rakenne, uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti jatkoi kasvuaan, Ilmastopaneeli: Hiilineutraalius 2035 on perusteltu ja saavutettavissa oleva tavoite, sähköjärjestelmän joustomekanismit monipuolistuvat.
Lähienergialiiton syyskokouksen päätöksiä: Jari Varjotie jatkaa puheenjohtajana, Anni Mikkoselle Lähienergia-pöytästandaari. Kokous hyväksyi vuoden 2026 toimintasuunnitelman ja budjetin (lähetetty jäsenille sähköpostilla). Kokous päätti säilyttää jäsenmaksut vuoden 2026 tasolla. Kokouksessa valittiin vuoden 2026 hallituksen kokoonpano. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Jari Varjotie.
Lähienergialiiton tilaisuuksissa käsiteltiin älykkään sähköverkon elementtejä sekä lämmitystä ja viilennystä
Voit katsoa webinaari ”Eri kokoluokan akkujen rooli sähköjärjestelmässä” alustukset ja keskustelu YouTubessa. Alustukset pitivät osallistuivat Juha Koskela (Tampereen yliopisto), Juha Koskela (Leppäkoski Group), Janne Käpylehto (Solarvoima), Ville Tikka (LUT yliopisto) ja Ville Väre (Elisa). Alustusten perusteella käydyn keskustelun aiheina olivat mm. mitkä tulevat olemaan akkujen käyttökohteet, millä sähkömarkkinoilla akut saavat suuremman roolin, millaista teknologista kehitystä odotetaan tapahtuvan, itsenäisen aggregaattorin roolin hyödyntäminen.
Voit katsoa webinaarin Sähköjärjestelmään lisää joustoa älyn avulla väliin? alustukset ja keskustelu YouTubessa. Webinaarissa käsiteltiin seuraavia aiheita: kulutusjoustopalveluiden haasteena, sähkön varttihinnoittelu, jakeluverkon tehomaksu, jousto mukaan tukkumarkkinoille.. Alustukset pitivät ja keskusteluun osallistuivat Juha Marjeta (Voltalis), Kari Mäki (VTT), Harri Iisakka (Synergi), Tomi Mäkelä (Elenia) ja Antti Martikainen (Väre).
Lämmitysalan pyöreä pöytä – nouseeko lämpö vai tuleeko kylmää kyytiä? Lähienergialiitto ja FinDHC ry järjestivätt elokuussa 2025 pyöreän pöydän keskustelutapahtuman. Tapahtumassa keskusteltiin Suomen lämmittämisestä ja viilentämisestä, kuinka tämä toteutetaan, ja kuinka eri toimijat näkevät tulevaisuuden Suomen. Ohjaavatko yhteiset ympäristötavoitteet kaikkia alalla toimivia vai onko kaikessa lopulta oma lehmä ojassa? Keskusteluun osallistui kiinteistöomistajia ja -sijoittajia, edustajia kaupan keskusliikkeistä, kaukolämpöyhtiöistä, lämpöä palveluna -yhtiöistä, lämpöpumppuyhtiöistä sekä kiinteistö- ja isännöintialan.
Lämpöpumppujen myynti vuonna 2025 palasi kasvu-uralle, kasvua 10 %. Suomeen myyty lämpöpumppuja jo 10 miljardilla
Vuonna 2025 Suomessa myytiin 112 000 lämpöpumppua. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPUn tilastojen mukaan Lämpöpumppujen myynti kasvoi 10,7 % edellisen vuoden luvuista. Vuonna 2025 Suomessa myytiin lämpöpumppujärjestelmiä yli 600 miljoonalla eurolla. Suomeen myytyihin 1,8 miljoonaan lämpöpumppuun on investoitu 10 miljardia euroa. Sekä uudis- ja saneerausrakentamisen alho ja ennen kaikkea talouden ja kotitalouksien investointi-ilmapiirin synkkyys hidastaa edelleen kaikkia investointeja, niin myös lämpöpumppuihin.
Hallituksen lisätalousarvioesitys: tukea öljy- ja maakaasulämmityksestä luopumiseen jatketaan. ELY-keskus jatkoi pientalon öljy- ja maakaasulämmityksestä luopuvien avustushakua määrärahan puitteissa. Vaihdossa kestävämpiin lämmitysmuotoihin tuetaan kotitalouksien lisäksi kuntia.
Kuluttajan sähkölaskuun voit vaikuttaa olemalla aktiivinen
Nyt kaikki reservimarkkinoille! Harkitsetko akkujärjestelmän hankintaa ja sinulle kerrotaan, että kaiken muun hyvän lisäksi voit osallistua reservimarkkinoille! Ja näin ansaitset helpolla isot rahat. Asia ei ole yksittäisen kuluttajan tapauksessa ollenkaan helppoa, eikä suoraviivaista. Tässä kirjoituksessa nostetaan esiin muutamia asioita jotka kannattaa selvittää perusteellisesti ennen päätöksen tekoa, kerrotaan Fingridin reservimarkkinoiden toiminnasta ja muistutetaan, että myös verotus pitää huomioida.
Rasol Oy julkistaa uuden kiinteistöjen älykkään energiahallintaratkaisun, Sunplussan. Sunplussa-järjestelmä yhdistää paikallisen energiantuotannon ja -varastoinnin sekä energian kulutuksen ohjauksen.
Tutkimus: Sähkösopimuksissa on isoja eroja – valinta voi vaikuttaa laskuun satoja euroja. Kuluttajien kannattaa olla entistä tarkempia sähkösopimusta valitessaan ja tehdä sähkösopimus harkiten. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) ja Energiaviraston tutkimuksessa tarkastellaan, miten sähkön hinta muodostuu, millaisia sopimuksia kuluttajille on tarjolla ja millaisia ongelmia kuluttajat ovat kohdanneet sähkösopimusten kanssa.
Pörssisähkö reilulla kolmasosalla kotitalouksista – määräaikaiset yhä yleisin sopimustyyppi vuonna 2024. Pörssisähkösopimusten osuus kasvoi hieman, toistaiseksi voimassa olevien sopimusten määrä laski lievästi ja määräaikaisten sopimusten osuus pysyi ennallaan.
Lähienergialiiton kunniapuheenjohtaja Raimo Lovio jatkoi loistavia analyysejään
Lähienergialiiton kunniapuheenjohtaja ja professori emeritus Raimo Lovio ”Viime ajat on mennyt ilmastonmuutoksen kourissa. Välillä olin pihalla kuin lumiukko. Sitten tuli tulva. Välillä myrskysi Suomen olosuhteissa tuntuvasti ja puuta kaatui taas reilusti. Onneksi myrskytuuli synnytti uuden tuulivoimaenergiaennätyksen, minkä vuoksi kahden väliaikaisesti vioittuneen ydinvoimalan aukko pystyttiin kattamaan”. Energia- ja ilmastopolitiikan tunnelma ei ole tällä hetkellä kovin valoisa.
Raimo Lovio ”Maailman kehityksen surkeuden vuoksi jatkan kirjoittelua energiasta. Energia – toisin kuin järki ja inhimillisyys – ei koskaan häviä. Se vain muuttaa muotoaan.” Tragediaa ja dramatiikkaa ilmastoasioissa.
Uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti jatkoi kasvuaan
Aurinkosähkön pientuotannon kapasiteetti kasvoi 24 % vuonna 2024. Vuoden 2024 lopussa Suomessa oli asennettua aurinkosähkökapasiteettia noin 1 247 megawattia, mikä on 24 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtaosa kapasiteetista oli pientuotantoa.
Suomeen rakennettiin vuonna 2025 hieman yli 1 000 MW uutta tuulivoimaa ja maamme kokonaiskapasiteetti kasvoi lähes 9 500 MW:iin. Vuosi 2025 oli teollisen aurinkovoiman ennätysrakentamisen vuosi Suomessa. Uutta kapasiteettia valmistui 227 MW ja maamme kokonaiskapasiteetti reilusti tuplaantui. Aurinkovoima on nousemassa nopeasti varteenotettavaksi osaksi Suomen puhtaan sähköntuotannon kokonaisuutta.
Sähköjärjestelmän joustomekanismit monipuolistuvat
Itsenäisen aggregoinnin työryhmän loppuraportti on valmistunut. Työ- ja elinkeinoministeriö antoi Fingridille toimeksiannon tarkentaa sähkömarkkinalaissa määritellyn itsenäisen aggregaattorin sääntelyä.
Voltalis investoi miljardi puntaa kulutusjoustokapasiteetin kehittämiseen Iso-Britanniassa. Voltalis investoi jopa miljardi puntaa kehittääkseen 5 GWp:n kulutusjoustokapasiteetin Iso-Britanniaan vuoteen 2030 mennessä. Projekti hyödyntää älykästä energiankulutuksen hallintaa, lisää sähköverkon vakautta ja tarjoaa säästöjä kuluttajille. Voltalis ja Virta aloittavat yhteistyön sähköautojen kysyntäjoustomarkkinoilla Euroopassa. Voltalisin ja Virran tavoitteena on vauhdittaa sähköautojen joustokapasiteetin hyödyntämistä tukku- ja säätösähkömarkkinoille.
Vuodelle 2026 taajuusohjattua käyttöreserviä ei hankita vuosimarkkinalta – ainoastaan tuntimarkkinalta. Sähköjärjestelmän reservien kasvavat tarpeet ja muuttunut markkinatilanne näkyvät reservimarkkinoiden toteutuneissa määrissä ja hinnoissa. Vuosimarkkinamäärät- ja hinnat laskevat kaikissa FCR reserveissä.
Kanta- ja jakeluverkon siirtojenhallintaan on perustettu markkinapaikka joustoresursseja varten. Sähköjärjestelmän tuotantorakenteen muutos vaatii muutoksia, joustoa tarvitaan myös sähkön siirtoon kanta- ja jakeluverkoissa.
Kansallinen sähköjärjestelmän joustontarpeen arviointi käynnistyy. Arvioinnin tavoitteena on tunnistaa, kuinka paljon ja millaista joustoa sähköjärjestelmä tarvitsee tulevina vuosina sekä järjestelmän että verkon tasolla.
MW-kokoluokan sähkövarastot valloittavat sähköjärjestelmää ja -markkinoita
Leppäkoski Group Oy ja sveitsiläinen MW Storage: 20 MW sähkövarasto Nokialle. Sähkövarasto rakennetaan Kerhokadulle Nokianvirran Energian voimalaitoksen yhteyteen. Uusi sähkövarasto otetaan kaupalliseen käyttöön vuoden 2026 alussa. Oulun Energia rakentaa Toppilaan suuren sähkövaraston. Se on teholtaan 20 MW sähkön akkuvaraston ja sen avulla yhtiö kehittää sähköresurssien tehokasta ja joustavaa käyttöä sähkömarkkinoilla.
Yksi Suomen suurimmista sähkövarastoista otettiin käyttöön Lappeenrannassa – Merus Powerin 15 miljoonan euron toimitus valmistui. Kyseessä on Suomen suurin sähkömarkkinakäytössä oleva sähkövarasto, jonka teho on noin 38 MW ja energia 43 MWh. Merus Powerille 13 miljoonan euron sähkövarastotilaus eNordicilta – uusi ratkaisu vahvistaa Suomen sähköverkkoa. Kyseessä on 30 MW ja 30 MWh kokoluokan sähkövarasto. Uutta sähkövarastoteknologiaa Merus Powerilta. Merus Power on toteuttanut ensimmäisen verkkoa luovan (grid-forming) sähkövaraston Pohjoismaissa. Valkeakoskella käyttöön otettu 30 MW/36 MWh:n sähkövarasto täyttää Fingridin suurten verkkoa luovien sähkövarastojen vaatimukset. Merus Power toimittaa Exilionille 17 miljoonan euron sähkövaraston. Merus Power ja Exilion ovat solmineet sopimuksen 30 MW/66 MWh:n sähkövarastosta.
Merus Power toimittaa sähkövaraston Puolaan – noin 2,5 miljoonan euron tilaus avaa ovia Keski-Eurooppaan. Sähkövarasto on kooltaan 8 MW/8MWh ja toimituksen arvo noin 2,5 miljoonaa euroa. Merus Power toimittaa toisen sähkövaraston Puolaan. Uusi hanke toteutetaan yhteistyössä puolalaisen EPQS-yhtiön kanssa, ja sen kohteena on 2 MW / 9 MWh:n sähkövarasto.
Sähkön hinnoitteluun tuli merkittäviä muutoksia: energia hinnoitellaan 15 minuutin tarkkuudella ja siirtohinnalle uusi rakenne
Sähkömarkkinat hinnoitellaan vartin tarkkuudella lokakuun 2025 alusta lähtien. Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden ja sähköpörssien yhteinen ohjausryhmä on ilmoittanut, että sähkön vuorokausimarkkinoilla siirrytään 15 minuutin kaupankäyntijaksoon (varttitase).
Tutustu sähkön siirtomaksun uuteen rakenteeseen. Energiavirasto on julkaissut luonnoksen määräyksestä, jonka tavoitteena on harmonisoida sähkönjakelupalveluiden maksurakenteita Suomessa. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa maksurakenteita, parantaa verkkopalvelumaksujen vertailtavuutta sekä edistää joustopalveluiden kehitystä. Määräys ei velvoita verkkoyhtiöitä tarjoamaan asiakkailleen tehoperusteista tuotetta, vaan asiakkaille on tarjottava näiden tarpeisiin sopivia vaihtoehtoisia, aikajaottelultaan ja hintarakenteeltaan erilaisia tuotteita, eli myös tehomaksutonta vaihtoehtoa.
Hallituksen myöntämät tuet keskittyivät isoihin hankkeisiin
Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistukea maksettiin 143,2 miljoonaa euroa vuonna 2024. Sähköistämistuki on suunnattu EU:n komission määritelmien mukaisesti merkittävän hiilivuotoriskin toimialoille. Yritysten on käytettävä myönnetystä tuesta vähintään puolet hankkeisiin, joilla ne vähentävät tai välttävät tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä.
50 miljoonaa euroa tukea etenkin liikenteen päästöjä vähentäviin investointeihin. Kolme tuettua hanketta liittyvät uusiutuvan metanolin, nesteytetyn biometaanin sekä bioetanolin tuotantoon.
Sähkön myyntiyhtiöiden yhdistymiset jatkuivat
Suur-Savon Sähkön tytäryhtiö Lumme Energia ja Oomi yhdistyvät. Yhdistyminen luo toteutuessaan Suomen suurimman sähkön vähittäismyyjän. Oomi ja Lumme Energia ovat alansa merkittäviä toimijoita, joilla on yhteensä yli 800 000 asiakasta ympäri Suomen. Aikaisemmin KSS Energian sähkönmyynnin kuluttaja- ja yritysasiakkaat siirtyvät Oomille.
Oulun Energia, Vantaan energia ja kaksi muuta energiayhtiötä perustivat uuden aurinkovoimayhtiön. Suomen Aurinkovoima Oy vastaa Suomen kasvavaan uusiutuvan energian tarpeeseen ja sen tavoitteena on rakentaa vähintään 500 megawattia aurinkovoimaa vuoteen 2030 mennessä.
Ilmastopaneeli: Hiilineutraalius 2035 on perusteltu ja saavutettavissa oleva tavoite
Ilmastopaneelin politiikkasuositukset tarjoavat keinoja kuilun kuromiseen. Hallituksen tänä vuonna laatimat energia- ja ilmastostrategian luonnos ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman luonnos osoittavat, että nykyiset ilmastotoimet eivät ole riittäviä. Ilmastopaneeli ehdottaa poliittisten päätösten tekijöille esimerkiksi liikenteen sähköistymisen edistämistä vero-ohjauksella sekä metsien hiilinielua vahvistavien käytäntöjen kirjaamista metsälakiin.
Suomella on vielä mahdollisuus saavuttaa hiilineutraalisuus, mutta uusia lisätoimia tarvitaan. Uudet pitkän aikavälin ilmastoskenaariot osoittavat, että Suomella on hyvät mahdollisuudet saavuttaa hiilineutraalisuus vuoden 2040 jälkeen ja hiilinegatiivisuus vuosisadan puoliväliin mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi on lisättävä sekä teknisiä että luonnon omia hiilinieluja. Niin kansalaiset kuin yrityksetkin ovat erittäin sitoutuneita ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.
EU-maat pääsivät sopuun 2040 päästövähennystavoitteesta
Suomi tukee ehdotusta vähentää EU:n nettopäästöjä 90 prosenttia vuoteen 2040. Suuri valiokunta ja valtioneuvosto tukevat EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitetta – korostavat teknologianeutraaliutta ja kustannustehokkuutta. Huomaa, että päätöksen jälkeen tapahtui paljon, mm. EU lupaa, että se vähentää hiilidioksidipäästöjä vähintään 66 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ja 2040 tavoitteesta keskustelu jatkuu.
EU-maat sopuun 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2040. EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit pääsivät keskiviikkoaamuna yhteisymmärrykseen EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2040 verrattuna vuoden 1990 tasoon. Samalla sopu saatiin EU:n päästövähennyssitoumuksesta Belémin COP30-ilmastokokoukseen: EU sitoutuu vähentämään päästöjään 66,25-72,5 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Sopu syntyi yli vuorokauden mittaisiksi venyneiden neuvottelujen jälkeen.
Uusiutuva energia kovassa kasvussa – aurinkosähkön johdolla. IEA:n tuoreen katsauksen mukaan maailmanlaajuinen uusiutuvan sähköntuotannon kapasiteetti kasvaa voimakkaasti 2030-luvun kynnykselle, ja vauhtia johtaa erityisesti aurinkosähkö. Kasvu luo merkittäviä mahdollisuuksia, mutta vaatii samanaikaisesti panostuksia sähköjärjestelmän joustoon, toimitusketjuihin ja rahoitukseen.
Lue myös
Yhteenveto edellisestä vuodesta 2024.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi, Lähienergialiitto
