Aurinkoenergia

Aurinkoenergia soveltuu erinomaisesti osaksi kotien, maatilojen ja kiinteistöjen energiaratkaisuja. Aurinkoenergialla voi tuottaa sähköä, lämpöä ja jäähdytystä. 

Aurinkopaneeleilla tuotetaan sähköä ja aurinkokeräimillä lämmitetään vettä, jota voidaan hyödyntää tilojen, käyttöveden tai teollisuuden prosessivesien lämmittämiseen.

Haluatko tietää kuinka paljon Suomessa on aurinkosähköä? Fingrid julkaisee ennusteissa käyttämänsä kapasiteettitiedon reaaliaikaisesti Fingridin Avoin Data -palvelussa.

Vuoden 2016 aikana sähköverkkoon kytkettyjen aurinkosähköjärjestelmien teho kolminkertaistui: vuoden 2016 lopussa teho oli 27 MW, vuoden 2017 lopussa noin 70 MW, eli se 2,5 -kertaistui vuodessa ja vuonna 2018 aurinkosähkön tuotantokapasiteetti lisääntyi 82 % vuodessa. Vuoden 2019 lopussa asennettu teho kasvoi 64% eli 198 MW:in. Vuoden 2020 lopun tilanne oli 288 MW. Suomessa oli vuoden 2021 lopussa yli 39 000 verkkoon kytkettyä aurinkosähköjärjestelmää, joiden yhteenlaskettu teho oli noin 395 MW. Vuoden 2022 lopussa  aurinkosähkön pientuotannon suosio ja kasvuvauhti ennätyslukemissa: teho yhteensä 635 MW. Kapasiteetti kasvoi yli 60 prosenttia eli yli 240 MW vuoteen 2021 verrattuna. Verkkoon kytkettyjen pientuotantojärjestelmien lukumäärä kasvoi 2021 lopun yli 39 000 kappaleesta 2022 lopun yli 69 000 kappaleeseen. Vuoden 2023 lopussa aurinkosähkön tuotantokapasiteetti nousi 1 000 megawattiin

Tilanne

Suomessa aurinkoenergian hyödyntämistä on tutkittu ja edistetty jo 1970-luvun lopulta lähtien. Eteneminen on ollut kuitenkin hidasta aivan viime vuosiin saakka. Tähän ovat vaikuttaneet haasteellisemmat olosuhteet, ennakkoluulot ja tukien alhaisuus useimpiin muihin EU-maihin verrattuna. Suomessa on kuitenkin pitkään ollut käytössä tuhansia verkon ulkopuolisia kesämökkien ja erilaisten teknisten kohteiden aurinkosähköjärjestelmiä. Aurinkolämpösovelluksia on myös rakennettu 1980-luvulta lähtien.

 Aurinkosähköinvestoinnit lisääntyivät Suomessa ensimmäisen kerran merkittävästi vuonna 2015, jolloin verkkoon kytkettiin vajaa 5 MW aurinkojärjestelmiä. Vuonna 2016 kasvu jatkui. Alan alkuvaihetta Suomessa kuvaa se, että ensimmäiset täsmälliset tiedot verkkoon kytketystä kapasiteetista saatiin vasta vuoden 2016 lopun tilanteesta. Kaikkiaan aurinkosähkökapasiteettia lienee tuolloin noin 20 MW verkon ulkopuoliset järjestelmät mukaan laskien.

Aurinkosähköinvestointeja tekevät omakotitalojen omistajat, maatilat, yritykset, kunnat ja energiayhtiöt. Investointeja tekevien tahojen profiilin monipuolistumisen lisäksi alalle on tullut myös uusia liiketoimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja. Aurinkosähköjärjestelmiä ostetaan useimmiten avaimet käteen -periaatteella tai pitkäaikaisilla aurinkosähkön ostosopimusmalleilla (PPA, power purchase agreement). Energiayhtiöt myyvät aurinkosähköä myös erilaisilla vuokrapaneelijärjestelmillä. Uusista teknisistä ratkaisuista esimerkki on kehitteillä olevat virtuaalimittausmallit, jotka mahdollistaisivat aurinkosähkön paremman hyödyntämisen myös rivi- ja kerrostaloyhtiöissä.

Aurinkosähköinvestointien taloudellinen kannattavuus sähkön ostoon verrattuna riippuu monesta tekijästä. Aurinkosähkö on kannattavinta silloin kun tuotettu sähkö käytetään samassa kiinteistössä sähköverojen ja pääosin myös verkkomaksujen välttymisen seurauksena. Yritykset, kunnat ja maatilat voivat saada hankkeisiin investointitukea (25 – 40 %). Lisäksi yksittäiset kansalaiset voivat hyödyntää kotitalousvähennystä, jos eivät asu rivi- tai kerrostalossa. Kyselytutkimusten mukaan aurinkosähkö on kansalaisten eniten toivoma lisä sähkömarkkinoilla. Myös monet yritykset ja kunnat näkevät näillä investoinneilla olevan imagoarvoa. Näiden tekijöiden seurauksena aurinkosähköinvestoinneissa vaadittava tuotto ei ole niin korkea kuin tavanomaisissa energiainvestoinneissa.

Aurinkolämpömarkkinat eivät ole viime vuosina kasvaneet aurinkosähkömarkkinoita vastaavasti. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että aurinkolämpöjärjestelmien kytkentä kiinteistöjen energiajärjestelmään on ehkä jonkin verran monimutkaisempaa kuin aurinkosähkön kohdalla. Toistaiseksi myöskään kaukolämpöyhtiöillä ei ole ollut Tanskan kaltaista kiinnostusta aurinkolämmön hyödyntämiseen osana kaukolämpöjärjestelmiä muuta kuin kaukokylmäratkaisuissa toteutuvana passiivisen aurinkolämmön keräämisen muodossa. Suomessa aurinkolämpökapasiteetti on arviolta 6 KWth/1 000-asukasta.

Kehitysnäkymät

Aurinkosähkön ja -lämmön tärkeimmät ajurit ovat kansainvälinen ja suomalainen teknologinen kehitys, toimialan kotimainen oppiminen sekä asiakkaiden kiinnostus. Aurinkoenergia ei ole ollut suomalaisessa energiapolitiikassa keskeisessä asemassa. Toisaalta onneksi mm. Tekes, yliopistot ja alan yritykset ovat panostaneet alan teknologiseen kehitykseen. Investointituilla on ollut merkitystä markkinoiden muodostumisen kannalta yritysten ja kuntien kiinteistöissä. Lisäksi säästyminen energiaveroista ja osittain siirtomaksuista on tekemässä aurinkosähköstä kilpailukykyistä silloin kun sähkö tuotetaan omaan käyttöön.

Alan omin ponnistuksin aurinkosähkökapasiteetin nouseminen nykyisestä 20 MW:stä satojen megawattien tasolle tulee kestämään lähivuodet.  Toisaalta Suomessa on yhä enemmän yrityksiä, jotka pyrkivät tai ovat jo kansainvälisillä aurinkosähkömarkkinoilla. Onkin nähtävissä, että tämä liiketoimintaa kasvaa nopeasti mittaluokaltaan kotimarkkinoiden kokoa huomattavasti suuremmaksi, mikä voi tarjota uusia mahdollisuuksia kehityksen nopeutumiseen myös Suomessa.

Aurinkolämpömarkkinoiden kehitys riippuu pitkälti uudisrakentamisen laajuudesta ja kaukolämpöyhtiöiden suhtautumisesta aurinkolämmön hyödyntämiseen. Hyvien kansainvälisten esimerkkien avulla markkinoiden kasvu voidaan saada alkuun.

Määrällinen arvio

Aurinkosähköjärjestelmien vuosittainen myynti voi kaksinkertaistua lähivuodet. Tällöin verkkoon kytkettyjen järjestelmien yhteinen teho saavuttaisi 100 MW:n rajan vuosina 2019-20. Tästä eteenpäin kehitys voi nopeutua huomattavasti teknologisen kehityksen ja hintojen halpenemisen myötä. Yhden TWh:n tuottaminen aurinkosähköjärjestelmillä edellyttää noin 1 250 MW tehon kapasiteettia. Tällaisessa kokoluokassa voitaisiin olla noin vuonna 2025. Vuoteen 2030 mennessä aurinkosähkön hintatason oletetaan laskevan noin 50 euroon/MWh Etelä-Suomessa, jos rahoituskustannukset ovat alhaiset. Tämä hintataso on jo hyvinkin kilpailukykyinen.

Aurinkolämpöjärjestelmien osalta kasvumahdollisuuksia on sitä mukaan kun eurooppalaiset mallit yleistyvät myös Suomessa.

Haasteet

Toisin kuin monien muiden energiamuotojen kohdalla aurinkoenergialla ei ole näkyvää vastustusta. Se on kansalaisten ja median suuressa suosiossa. Sitä halutaan lisää. Myös kehitys maailmalla on yhä useamman päättäjän nähtävissä. Alan haasteena Suomessa on kuitenkin edelleen päättäjien vakuuttaminen siitä, että alan kehityksen edistämiseen kannattaa uhrata enemmän resursseja.

Aurinkoteknologiateollisuus

Suomessa on kasvava joukko aurinkoenergia-alan yrityksiä, jotka pyrkivät kasvamaan niin koti- kuin vientimarkkinoillakin. Kotimarkkinoiden kasvu on jo hieman parantanut alan pk-yritysten tilannetta. Lisäksi Suomessa on useita suuria yrityksiä, jotka tähtäävät kasvuun kansainvälisillä markkinoilla aurinkojärjestelmäkomponenttien tuottajina (esimerkiksi invertterit ja virrankeräysnauhat), suurien aurinkopuistojen suunnittelijoina, rakentajina, tuotantoyhtiöinä ja varavoimaloiden tarjoajina. Alan kotimainen liikevaihto on kasvamassa kymmenien miljoonien euron luokkaan. Vientimarkkinoilla puhutaan jo sadoista miljoonista euroista. Ala työllistää Suomessa tällä hetkellä yli 500 henkilöä.

Tärkeimmät poliittiset kysymykset

Kotimarkkinoiden kehityksen kannalta tärkeintä on, että nykyiset energiatukiin varatut määrärahat ja tukiprosentit eivät enää pienene ja että omaan käyttöön tuotetun energian verokohtelu säilyy ennallaan. Sähkön siirtomaksujen mahdollisesti muuttuessa on huolehdittava, ettei pientuotannon asema heikkene. Samanaikaisesti on korjattava sähkömarkkinakäytäntöjä siten, että asunto-osakeyhtiöissä on mahdollista hyödyntää aurinkosähköä osakkaiden asunnoissa ilman siirtomaksuja ja veroja.

Aurinkolämmön markkinoiden piristymisen kannalta hyville demonstraatiohankkeille on suuri tarve. Niiden aikaansaamisessa energiatuet ja kärkihanketuet ovat tärkeitä ja myös Tekesin ja tutkimuslaitosten aloitteellisuus olisi tarpeen.

Perusteet aurinkolämmöstä ja -sähköstä

Lisätietoja

Näin hankit aurinkosähköjärjestelmän

Lähienergia – rakennamme puhtaan energian Suomea

Finsolar-hanke

Suomen Aurinkoenergiayhdistys ry

Artikkeleita aurinkoenergiasta