Vuonna 2018 luotiin pohjaa liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymiselle, sähkön varastointi sai oma paikkansa lainsäädännössä, energia-alan yritysjärjestelyissä saatiin kansainvälisiä sijoituksia Suomeen, kotimarkkinoille syntyi uusi toimijoita, sähkömarkkinoiden muutostarpeita käsiteltiin TEM älyverkkotyöryhmän loppuraportissa ja sähkömarkkinan digitalisaatio edistyi ns. datahub-lainsäädännön avulla.
Vuoden 2018 aikana puhuttiin paljon energiapolitiikan taloudellisista ohjauskeinoista: päästökaupasta, haittaveroista ja tukijärjestelmistä. Lähienergialiitto järjesti aamiaistilaisuuden, jossa Markku Ollikainen kertoi päästökaupasta ja sen toimintamekanismista päästöjen vähentämisestä – huomiona mm. se, että päästöoikeuden hinta on vieläkin alempi kuin ilmastohaitan arvo. Saara Tamminen päästökaupan ulkopuolisista haittaveroista ja niiden tehokkuudesta päästöjen vähentäjinä. Lopuksi Kimmo Ollikka kertoi erityyppisistä energiatuista ja tutkimustuloksista, joiden perusteella energiaverojen palautus ei paranna energiaintensiivisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä.
Vuoden Lähienergiaratkaisu -kilpailu toi esille hienoja lämmitysratkaisuja
Vuoden lähienergiaratkaisu 2017 -kilpailu herätti suuren kiinnostuksen, kun se järjestettiin ensimmäisen kerran. Tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi St1 Lähienergian palvelun ja myönsi kunniamaininnan As Oy Tampereen Pohjolankatu 18-20 ja Tampereen Sähkölaitos – kaksisuuntainen kaukolämpö -toteutukselle.
Vuoden lähienergiaratkaisu 2018 -kilpailun tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi Vuoden Lähienergiaratkaisu -sarjassa Leanheat Oy:n ja Vuoden Lähienergiaratkaisija -sarjassa Uutta avointa energia -hankkeen. Lisäksi tuomaristo myönsi kunniamaininnan Lämpöä-hankkeelle.
Lähienergialiiton jäsenyritykset menestyivät markkinoilla ja kansainvälisissä kilpailuissa
Leanheat ja Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö Kojamo solmivat sopimuksen, jonka mukaan Leanheatin tekoälypohjainen IoT-ratkaisu ohjaa jatkossa noin 26 000:n Kojamon omistaman asunnon sisälämpötilaa. Sopimus kattaa 80 prosenttia Lumo- ja VVO-vuokra-asuntoja tarjoavan Kojamon omistamasta asuntokannasta. Kyseessä on Leanheatin historian suurin yksittäinen sopimus. Loisteen valvontaan lisää Taalerin tuulipuistoja. Loiste Sähköverkko Oy ja Taaleri Oyj ovat sopineet uusien tuulipuistojen sähköverkon valvonnasta.
Turun biokaasulaitokseen perustuvan kiertotalousratkaisun kehittäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Hankkeen ensimmäinen osa liittyen ravinnekierrätykseen valmistui. Gasum käsittelee Turun seudun jätevesilietteet Topinojan biokaasulaitoksessa valmistaen niistä biokaasua ja kierrätysravinteita. Gasum on solminut uraauurtavan kierrätysravinneyhteistyön Algol Chemicalsin kanssa. Hanke jatkuu laitoksen laajentamisella ja biokaasun nesteytyslaitosinvestoinnilla ja se on määrä saada valmiiksi vuoden 2019 loppupuolella.
Sähköautojen latauspalveluita tarjoava Virta palkittiin maailman parhaana energia-alan tuotebrändinä. Virran brändin suomalainen suorasanaisuus, energia-alan asiantuntijuus ja teknologinen edelläkävijyys sekä kyky tuoda sähköisen liikenteen vaikutusta esiin saivat erityiskiitosta asiantuntijaraadilta. Peräti kolme suomalaista yritystä palkittiin WWF:n Climate Solver -kilpailussa. Kisassa palkittiin yhteensä viisi yritystä, joiden innovaatioilla voi olla merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Palkitut kotimaiset yritykset ovat Lähienergialiiton jäsenyritykset Fourdeg ja Parkkisähkö sekä Norsepower. Kaksi muuta yritystä on Ruotsista.
Aurajoki Oy:n kuumasinkityslaitokset kysyntäjoustomarkkinoille yhteistyössä Turku Energian kanssa. Turku Energia ja Aurajoki Oy solmivat sopimuksen Aurajoki Oy:n neljällä paikkakunnalla toimivan kuumasinkityslaitoksen tehon tarjoamisesta kysyntäjoustomarkkinoille.
Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 % näistä päästöistä syntyy tieliikenteessä. Vuonna 2018 luotiin pohjaa liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymiselle
Suomen tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä noin puolella vuoteen 2030 mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriön johtama liikenteen ilmastopolitiikan asiantuntijaryhmä kokosi ehdotuksen toimenpideohjelmaksi, jolla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan poistaa vuoteen 2045 mennessä. Ratkaisu hiilettömään liikenteeseen löytyy nolla- ja vähäpäästöisistä autoista ja uusiutuvista polttoaineista, henkilöautojen ajokilometrien vähentämisestä ja kestävistä kulkumuodoista.
BCDC Energia -hankkeen tutkijat kirjoittivat, että liikenne sähköistyy ja siirtyy osin biopohjaisiin polttoaineisiin, mutta tarvitaan myös kokonaisvaltaista liikenteen ja liikkumisen muutosta. Uudenlaiset jakamiskokeilut kuten yhteisomisteiset autot tai kyytien jakamisen digitaaliset alustat, yhteisautopalvelut sekä liikenteen ja ajomäärien ohjauksen digitalisoituminen muuttavat koko toimialaa. Lähienergialiitto järjesti paneelikeskustelun liikenteen päästövähennysten keinosta Energiamessujen yhteydessä.
Euroopan unioni myönsi Gasumille 2,9 miljoonaa euroa tukea kaasutankkausasemaverkoston laajentamistyöhön Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriö myänsi energiakärkihanketukea Gasum Oy:lle ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle biokaasua liikennekäyttöön tuottaville laitoksille. Biokaasun tankkaaminen on ekoteko. Biokaasun liikennekäytöllä vähennetään merkittävästi polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä jopa 85 prosenttia. Energiayhtiö Gasum ja Vantti aloittavat yhteistyön, jossa Vantti ottaa käyttöönsä neljä biokaasulla kulkevaa Iveco Daily -pakettiautoa.
E.ON:n sähköautojen latausverkosto toimii suomalaisen sähköautojen lataukseen erikoistuneen Virran teknologialla. Suomalaiseen teknologiaan perustuva yhteistyö tuo jo tämän vuoden aikana tuhansia uusia latauspisteitä eurooppalaisille sähköauton käyttäjille.
Taloyhtiöt voivat elokuusta 2018 alkaen hakea avustusta sähköautojen latausinfraan Aralta. Tuen edellytyksenä on, että taloyhtiö rakentaa latauspisteen vähintään viidelle autopaikalle. YH Kotien asukkailla on jatkossa mahdollisuus tilata autopaikalleen Parkkisähkön toimittama latauspiste, joka mahdollistaa sähköauton lataamisen lämpötolpan kautta.
Etanolipäivityksellä bensiiniauton päästöt pienevät. Lähes kaikki bensiinimoottoriset autot voidaan muuntaa käyttämään korkeaseosetanolia. Muunnoksen jälkeen autossa voi käyttää RE85/E85 polttoainetta, jolloin auton CO2-päästöt vähenevät jopa 80%. Valtio tukee etanolimuunnoksen tekemistä vuosina 2018 – 2021. Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi kertoi omasta panoksestaan liikenteen päästövähennyksiin: asennemuutos ja auton etanolikonversio pudottivat CO2-päästöt neljäsosaan. Järkiliikkumisella vähennetään päästöjä helposti ja halvalla, mutta sen tiellä on turhia esteitä.
Maamme energia -ooppera räväytti asenteella ja oli samalla häikäilemätöntä lobbausta
Maamme energia -oopperan kantaesitys nähtiin toukokuussa Savoy-teatterissa. Lähienergialiitto tuotti maailman ensimmäisen energiapoliittisen oopperan. Samalla se on maailman ensimmäinen ooppera, joka perustuu professoreiden ja yhden oopperalaulajan tekemään artikkelikokoelmaan. Samassa yhteydessä Strategisen tutkimuksen neuvoston energiahankkeet julkaisivat Hyödynnetään energiamurros ja luovutaan fossiilisesta energiasta – Strategisen tutkimuksen neuvoston energiahankkeiden toimintasuosituksia -policy briefin.
Sähkön varastointi sai oma paikkansa lainsäädännössä, raportti akkujen merkityksestä Suomessa julkaistiin ja uusia sähkövarastoratkaisuja esiteltiin
Toukokuun lopussa julkaistiin raportti Akkujen merkitys kasvaa: milloin, miten ja millä edellytyksillä? –suomalaisten toimijoiden näkemyksiä vuoden 2018 alussa. Raportti toteutettiin Smart Energy Transition-hankkeessa ja raportin tekivät Raimo Lovio ja Tapio Tuomi.
Eduskunnan käsitteli ja hyväksyi energiaverotuksen muutoksen, joka lisää verolainsäädäntöön käsitteen “sähkön varastointi” ja poistaa sähkön varastoinnin yleistymistä hidastavan kahdenkertaisen sähköverotuksen. Lakiesityksen sisällössä oli huomioitu pientuotanto ja pientuottajien akut: pien- ja mikrotuotannon yhteyteen asennettavan akun osalta kahdenkertaisen verotuksen ongelmaa ei ole tai se on pienehkö, koska akkua ladataan pääosin omalla tuotannolla, joka puretaan akusta omaan kulutukseen.
Lähienergialiitto järjesti kaksi sähkön varastointia käsittelevää tilaisuutta. Huhtikuussa aiheena olivat akkujen arvoketjun tilanne Suomessa ja silloin keskusteltiin viimeistelyssä olleesta raportista “Akkujen merkitys kasvaa: milloin, miten ja millä edellytyksillä? – suomalaisten toimijoiden näkemyksiä tilanteesta vuoden 2018 alussa”. Joulukuussa kuulimme sähkövarastojen verotuksen lakimuutoksesta, kiinteistöjen ja sähköautojen suuresta roolista sähkön varastoinnissa. Akkujen käytön taloudellisesta kannattavuudesta on hyväksytty väitöskirja, jonka tutkimuskohteista, -menetelmistä sekä tuloksista kertoi Nadezda Belonogova Lappeenrannan teknisestä yliopistosta.
Energia- ja vesiyhtiö Nivos otti käyttöön Fortum Spring -energiapalvelun. Palvelu mahdollistaa pientaloissa asuvien osallistumisen energiajärjestelmän kulutusjoustoon osana Fortum Spring -virtuaaliakkua. Suomessa otettiin käyttöön ensimmäinen saksalaisen TESVOLTin 14,4 kWh kokoinen sähkövarasto. Suomalainen Hybrid-Power Finland Oy toteuttaa yhteistyössä Kalajoen kaupungin kanssa Suomen suurimman aurinkopuiston sekä akkuteknologiaan perustuvan energiavaraston Kalajoen Läntisten alueelle.
Vuoden aika julkaistiin akkuihin liittyviä blogi-kirjoituksia. Kannattaako akkuja hankkia nyt vai heti? Kaikki tietävät, että energian varastoinnin merkitys kasvaa jatkuvasti ja että yksi varastoinnin muoto on akut. Harva kuitenkaan tietää, mitä minun tai meidän organisaatiomme kannattaisi tehdä akkujen suhteen juuri nyt. BCDC energia -hankkeen Florian Kühnlenz kirjoittaa ajankohtaisesta aiheesta: sähkön varastointi How much storage does the ”Energiewende” need?.
Kaukolämpöverkko avautui ja lämpöpumppujen suosio jatkoi kasvuaan
Fortum avasi ensimmäisenä Suomessa kaukolämpöverkkonsa kaikille puhtaan energian tuottajille julkisin ostohinnoin. Fortum on kehittänyt asiakkaidensa kanssa hukkalämmön hyödyntämistä kaukolämpöverkossaan jo vuodesta 2014 saakka ostamalla lämpöä muun muassa sairaaloilta ja palvelinkeskuksilta. Taloyhtiö löysi keinon kiertää metrotunnelin rajoitteet – ohitettiin syväkaivoilla Espoon Niittykummussa. Kaukolämpöä kului vuosittain 1 200 MWh. Nykyisen lämmönvaihtimen, teknisen tilan ja muun tekniikan käyttöikä oli päättymässä ja taloyhtiö halusi siirtyä edullisempaan, 100% päästöttömään uusiutuvaan energiaan.
Lämpöpumppujen sekä kappalemääräinen että erityisesti euromääräinen myynti kasvoi vuonna 2017. Isojen lämpöpumppujen kauppa jatkoi vilkastumistaan. Reiluun 60 000 asennettuun lämpöpumppuun investoitiin jo lähes puoli miljardia vuodessa. Vuonna 2017 asennettujen lämpöpumppujen lämpöteho oli 500 MW. Jussi Hirvonen “Suomen huippusähkötehontarve olisi satoja megawatteja korkeampi ilman 800 000 lämpöpumppua“. Suomen sähkötehontarve on vuoden huippulukemissaan noin 14 000 MW:ssa. Onneksi meillä on jo 800 000 lämpöpumppua laskemassaa tehoa ja säästämässä energiaa.
Lähienergialiiton ja Smart Energy Transition -hankkeen järjestämä tilaisuus älykkäästä lämmityksestä keräsi suuren ja aktiivisen kuulijajoukon. Älykkäät lämmitysratkaisut syntyvät yhdessä: OptiWatti, Leanheat, St1 Lähienergia ja Loiste esittelivät omia palveluitaan ja yhteistyötään. Maaria Laukkanen kirjoitti Kyproksen projektin kokemuksistaan: Terveiset Kyprokselta rakennusten energiatehokkuusprojektista, Athienou -niminen kunta on hakenut EU-hankkeessa apua julkisten rakennusten energiankäytön tehostamiseksi ja Kyproksella lisäeristetään jäähdytyksen takia.
Savosolarin aurinkolämpöratkaisujen vientiponnistelut avasivat uusia markkinoita Ranskaan, Kiinaan ja Australiaan. Tanskaan rakentui Savosolarin historian suurin projekti
Savosolar Oyj ja newHeat SAS allekirjoittivat maaliskuussa 2018 Ranskan suurimman aurinkolämpöjärjestelmän toimitussopimuksen arvoltaan noin 2,0 miljoonaa euroa. Savosolar ja tanskalainen Grenaa Varmevaerk A.m.b.a. solmivat lopullisen sopimuksen suuren aurinkolämpöjärjestelmän toimituksesta. Sopimuksen arvo on noin 3,5 miljoonaa euroa sisältäen aurinkokentän, jonka koko on lähes 21 000 m2. Projekti on sekä arvoltaan että kooltaan Savosolarin tähänastisen historian suurin.
Savo-Solar toimitti ensimmäiset suuret keräimet Beijing Yuxin Solar Energylle Kiinaan. Savo-Solar solmi Geoflow Australia Pty Ltd:n kanssa yhteistyösopimuksen, joka koskee aurinkolämpökenttien ja aurinkolämpöä hyödyntävien kokonaisratkaisujen myyntiä ja markkinointia Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Savosolar allekirjoitti aiesopimuksen kiinalaisen Guangzhou Power Supply Co., Ltd. yhtiön kanssa. Aiesopimus koskee yhteistyötä uusiutuvaa energiaa sisältävän mikro-energiaverkon demonstraatioprojektin rakentamisessa Nanshassa, Guangzhoussa.
Oulun Seudun Sähköltä tilasi Limingan Ankkurilahteen sijoittuva yli 350 neliömetrin aurinkolämpöjärjestelmä tulee olemaan käynnistyessään Suomen suurin aurinkokeräinkenttä.
Energian kuluttajien on saatava rooli energiamurroksen vauhdittamissa
Energiakeskustelussa ja päättäjien puheissa painotetaan kuluttajakeskeisyyttä ja energiayhteisöjä. Kuluneen 20 vuoden aikana kuluttajat ja kuluttajien muodostamat energiayhteisöt on jätetty seuraajan ja maksajan rooliin. Ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä, Suomen päästötavoitteiden täyttämisessä ja työllistämisessä kaikille suomalaisille on tarjottava yhtäläiset mahdollisuudet osallistua energiamurrokseen. Lumituuli Oy on tehnyt uraauurtavaa työtä 20 vuoden ajan suomalaisen, yhteisöllisen ja uusiutuvan energiantuotannon eteen.
Aalto-yliopiston Karoliina Auvinen kirjoiti Tanskassa asutaan omien tuulivoimaloiden lähellä ja ennakoidaan lämpöpumppubuumia.
Suvi Häkämies kirjoitti Yhteisöenergiaprojektien menestyksen avaimia ovat julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö sekä ruohonjuuritason yhteisöllisyys – oppeja Etelä-Tanskasta ja Pohjois-Saksasta ja Virossa tukijärjestelmät hellivät uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointeja – ihmisten asenteet ja hyvien esimerkkien puute kuitenkin pullonkaulana.
Energia-alan yritysjärjestelyissä saatiin kansainvälisiä sijoituksia Suomeen ja kotimarkkinoille syntyi uusi toimijoita
Suomalainen sähköautojen latauspalveluyhtiö Virta (Liikennevirta Oy) toteutti sijoituskierroksen, jossa Euroopan johtava energiayhtiö E.ON sijoitti Virtaan. Pääomasijoitus kiihdyttää Virran kasvua ja vahvistaa yrityksen asemaa Euroopan markkinoilla. Danfoss tiivistää yhteistyötä Leanheatin kanssa. Samalla Danfoss kaksinkertaistaa omistusosuutensa yrityksessä.
Uusiutuvasta energiasta merkittävää liiketoimintaa rakentava Flexens Oy on syntynyt – suomalainen kärkihanke ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Älykkäiden energiajärjestelmien pitkäjänteinen kehitystyö CLIC Innovationin johtamassa ekosysteemissä, jossa alan keskeiset suomalaiset toimijat ovat olleet aktiivisesti mukana, on tuottanut merkittävän tuloksen: Flexens Oy on perustettu.
Loiste ja Energiapolar yhdistävät sähkönmyyntinsä. Uusi Loiste Sähkömyynti palvelee lähes 200 000 asiakasta ympäri Suomen. Yhtiö nousee maan viidenneksi suurimmaksi sähkönmyyjäksi.
Puun pienpoltto on merkittävä lämmön lähde ja nykyaikaiset varaavat tulisijat polttavat puun tehokkaasti ja puhtaasti
Vuoden 2018 alusta myynnissä oleviin takkoihin ilmestyivät kodinkoneliikkeistä tutut energiamerkit. Takkojen energiatehokkuudella tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin puun palamisessa vapautuva lämpöenergia saadaan hyötykäyttöön. Tulikiven uusi Pielinen-takkamallisto koostuu neljästä pienikokoisesta kiertoilmatakasta, jotka sopivat monipuoliseen lämmittämiseen. Toisin kuin perinteisissä kamiinoissa niiden paksu vuolukivikuori varaa lämpöä pitkään hiilloksen sammuttua.
Tulikivi on ainoa suomalainen takkavalmistaja, jonka vienti vetää hyvin. Vuonna 2017 takkojen vienti kääntyi reippaaseen kasvuun. Sen taustalla vaikuttavat mittavat investoinnit tekniikkaan, jolla vuolukiveä muotoillaan vesileikkauksella. Sisustukselliset vuolukivipinnat vetoavat kansainvälisillä markkinoilla. Uusien modernien takkojen osuus oli jopa neljännes Tulikiven 15,9 miljoonan euron viennistä vuonna 2017.
Sähkömarkkinoiden muutostarpeita käsiteltiin TEM älyverkkotyöryhmän loppuraportissa ja sähkömarkkinan digitalisaatio edistyi ns. datahub-lainsäädännön avulla
TEM älyverkkotyöryhmän loppuraportti ehdotti lisää toimintamahdollisuuksia erilaisille energiayhteisöille, kuten taloyhtiöille sähkön hajautettuun tuotantoon, sähkövarastojen omistaminen ja käyttö kilpailluksi liiketoiminnaksi, asiakkaille mahdollisuus vaikuttaa sähkönsiirtomaksuun, ja nykyinen verkkoyhtiöiden jäykkä kulutusjousto kilpailluksi toiminnaksi. Lähienergialiitto yhtyy lähes kaikkiin ehdotuksiin ja ehdotti kolmea kilpailua ja kuluttajan asemaan parantavaa muutosta. Huhtikuussa Lähienergialiitto järjesti työpajan Smart Energy Transition ja BCDC energia -hankkeiden kanssa. Kiinnostavien alustusten ja keskustelun lopputulos kiteytyy näin: sähkön hintakomponenttien osalta tärkeintä on niiden yhteinen ohjausvaikutus.
Sähkön digitalisaatio eteni eduskunnassa, kun eduskunnan valiokuntakäsittelyssä oli lakimuutokset, joilla luodaan perusta keskitetylle sähkön sopimus- ja kulutustiedot sisältävälle tietokannalle (ns. datahub). Datahubilla on tärkeä roolin energiamurroksen mahdollistajana. Siksi Lähienergialiitto nosti asiantuntijalausunnossaan esille tärkeimmät puutteet ja huolen datahubin käyttöönottoaikataulusta.
Uusiutuvan sähkön tuotantoa kilpailutettiin syksyllä 2018. Kilpailutuksia järjestetään yksi kierros ja kohteena on 1,4 TWh vuosituotanto. Energiavirasto järjesti 15.11.-31.12.2018 tarjouskilpailun, jonka perusteella uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä sähkön tuotantoinvestointeja hyväksytään preemiojärjestelmään.
Aurinkosähkön suosio jatkoi kasvuaan. Erityisesti yrityssektorille toteutettiin suuria järjestelmiä
Sähköverkkoon liitetyn aurinkosähkötuotannon kokonaiskapasiteetti oli vuoden 2017 lopussa noin 70 MW, selviää Energiaviraston sähkön jakeluverkonhaltijoilta keräämistä alustavista tiedoista. Kapasiteetti kasvoi 2,5 -kertaiseksi vuoden 2017 aikana. Lähes puolet taloyhtiöiden asukkaista haluaisi hankkia aurinkosähköä – yleistyminen vaatisi lakimuutoksia. Omakotitaloissa aurinkosähkö on yleistynyt vauhdilla, mutta taloyhtiöissä lainsäädännön puutteet hidastavat muutosta.
Technopolis on tehnyt mittavan sopimuksen aurinkosähköjärjestelmien toimituksesta kiinteistöihinsä. Voimaloiden yhteisteho on 1,1 megawattia ja järjestelmät toimittaa Oulun Energia pitkällä palvelusopimuksella. Noin 40 S-ryhmän toimipisteen katolle asennetaan aurinkopaneelit vuoden sisällä. Pohjoismaiden suurimman katoille asennettavan aurinkosähköjärjestelmähankkeen myötä S-ryhmästä tulee Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja. Aurinkopaneelien toimittajaksi valittiin Fortum.
Solnet Green Energy toimitti mm. Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon älykäs aurinkovoimala – kampuksen aurinkosähkön teho yli kaksinkertaistuu. Aurinkovoimala Goodmanin katolla on toiminnassa ja tuottaa sähköä. Tampereen Särkänniemi on Pohjoismaiden ensimmäinen huvipuisto, joka ryhtyy laajamittaisesti käyttämään aurinkosähköä. Särkänniemi on solminut palvelusopimuksen Solnet Green Energy Oy:n kanssa, mikä mahdollistaa aurinkosähkön hankkimisen ilman investointia. Ahlsell on tehnyt Solnet Green Energyn kanssa palvelusopimuksen edullisesta aurinkosähköstä. Voimala toteutetaan palvelusopimuksella, jolloin Ahlsellin ei tarvitse investoida. Ahlsell ostaa voimalan tekemän sähkön 15 % nykyistä edullisemmalla hinnalla.
Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy otti askeleen kohti entistä ympäristöystävällisempää toimintatapaa hankkimalla aurinkovoimalan alueelleen. Alueen suurimman rakennuksen, lohkotehtaan, katolle rakennetaan 1800 aurinkopaneelin voimala, joka kattaa noin 5 000 neliömetrin suuruisen alueen katon pinta-alasta.
MTK ja Lähienergialiitto lanseerasivat uuden verkkoon kytkettyjen aurinkosähköjärjestelmien hankintaan ja toimittamiseen tähtäävän jäsenedun MTK:n jäsenille. Aurinkosähköjärjestelmien avaimet käteen toimittajat ovat Lähienergialiiton yritysjäseniä. Suomessa maatiloista aurinkosähköä tuottaa toistaiseksi alle 1 %, joten laajentamisen potentiaali on merkittävä.
Aurinkosähkölle on vahva kysyntä, mutta sen käyttöönottoa hillitsee yritysten epäröinti omistaa tai investoida pääomiaan voimalaan. Kotimaiset energiayhtiöt helpottavat yritysten aurinkosähköön siirtymistä perustamalla yhdessä valtakunnallisen palveluyhtiön, joka hoitaa aurinkovoimalaan liittyvät investoinnit ja käytännön asiat asiakkaidensa puolesta. Palvelumyynnin myötä aurinkosähkön hyödyntämisen odotetaan kiihtyvän. Yhtiön tavoitteena on useiden megawattien voimalaitoskanta jo vuoden 2019 alkupuoliskon aikana. KSS Energia Oy ja Naps Solar Systems Oy solmivat kumppanuussopimuksen Kaakkois-Suomen alueella toimimisesta..
Vuoteen mahtui energiamurrosta nopeuttavia lakimuutoksia. Lähienergialiitto oli kuultavana eduskunnan valiokunnissa ja jätti monta lausuntoa lakimuutoksiin
Lähienergialiitto kannatti lakimuutosta, jolla poistettiin mahdollisuus antaa asemakaavassa määräys rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon ja sen mahdollistama lämmitystavan vapaan valinnan mahdollistava lakimuutos eteni eduskunnassa. Lähienergialiitto ympäristövaliokunnassa: tavoitteet pitää olla kunnianhimoisia ja kuluttajille tarjottava mahdollisuus osallistua energiamurrokseen.
Lähienergialiitto kannatti hallituksen esitystä hiilen energiakäytön kieltämisestä. Korvaavan tuotannon ja tulevia toimenpiteiden ohjausta mietittäessä keskitetyn tuotannon polttoaineen muutoksen sijaan/rinnalle on ensisijalle asetettava lähienergian maksimaalista käyttö. Tämä tarkoittaa mm. rakennuksia lähellä olevien uusiutuvien sekä hukkaenergioiden käyttöä ja energiatehokkuutta.
Lausuntoja jätettiin mm. Valtioneuvoston asetukseen sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2018–2021, hallituksen esitykseen laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta (Ns. Datahubia koskevat lainsäädännön muutokset). Valtioneuvoston asetukseen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta.
Lähienergialiitto juhlisti viisivuotis taivaltaan
Lähienergialiiton kevätkokous palkitsi ansioituneita Lähienergian edistäjiä ja kutsui kunniapuheenjohtajaksi Raimo Lovion. Lähienergialiitto täytti keväällä 5 vuotta ja sitä juhlistettiin pitämällä sääntömääräinen kokous 18.5.2018 Savoy-teatterissa Helsingissä ja sen jälkeen nauttimalla Maamme energia -oopperan näytöksestä.
Lähienergialiiton sääntömääräinen syyskokous pidettiin 21.11.2018. Kokouksen ohjelmaan kuului kansanedustaja Hanna Kososen alustus ja Vuoden Lähienergiaratkaisu 2018 palkintojenjako.
Lähienergialiiton hallituksen kokousten energia-alan päättäjiä, kun vieraina olivat mm. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Lue myös
Yhteenveto edellisestä vuodesta 2017.
Yhteenveto seuraavast vuodesta 2019.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
