Vuosi 2019 piti sisällään: Tutkimukset vahvistavat – suomalaiset kannattavat päästövähennyksiä ja olevat valmiit osallistumaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Lämpöpumppujen suosio jatkoi kasvuaan – hukkalämpöjen hyödyntäminen noussut yhä suurempaan rooliin. Sähköjärjestelmä jatkaa uudistumistaan ja tuulivoiman rooli kasvaa uuden tuotantokapasiteetin rakentamisessa. Kiertotalouteen lisää kierroksia – liikenteen päästövähennyksiin apua kasvavasta biokaasutuotannosta.
Vuonna 2019 kuultiin hyviä uusia uusiutuvan energian kulutuksen kasvusta ja kivihiilen käytön lopettajilta
Laki ”Hiilen käyttäminen sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena on kielletty 1 päivästä toukokuuta 2029.” tuli voimaan 1.4.2019 ja uusiutuvan energian kulutus ohittanut fossiilisen tuontienergian määrän. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta ylitti vuonna 2018 fossiilisen tuontipolttoaineiden osuuden. Päästöoikeuden hinnan nousu edistää uusiutuvan energian investointeja ja käyttöä samalla kun teknologinen kehitys parantaa tuulivoimainvestointien kannattavuutta.
Suomen energiakartalta poistuu musta tahra, kun Lahti energia luopuu kivihiilestä ja Maamme energia -ooppera kajahti puhtaasti Lahdessa. Vantaan Energia lopettaa kivihiilen käytön vuonna 2022! Kivihiili korvataan pääosin lisäämällä hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen, tuuli- ja aurinkoenergian sekä maalämmön osuutta tuotannossa. Fortum luopuu kivihiilestä Espoossa jo vuonna 2025. Fortum ja Espoon kaupunki ovat sitoutuneet hiilineutraaliin kaukolämmön tuotantoon Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella toimivassa kaukolämpöverkossa 2020-luvun aikana. Nyt kehitystyötä kiihdytetään asettamalla uudeksi välitavoitteeksi kivihiilestä luopuminen vuoden 2025 aikana.
Lähienergiaratkaisuja löytyy kaiken kokoisille toimijoille
Asunto-osakeyhtiöiden mahdollisuus osallistua energiamurrokseen paranee. Finsolar taloyhtiö -hankkeen ansiokas työ selvensi asunto-osakeyhtiöiden mahdollisuuksia hyödyntää aurinkosähköä ja hankkia sähköautojen latauspalveluita. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu ja siihen tehty veronsaajien oikeudenvalvontayksikön KHO:lle tekemä valitus poisti epäilyt kysymyksestä “syntyykö näistä taloyhtiöille alv-velvollisuus?”. Vastaus on ei.
Smart Energy Åland ja Tampereen Hiedanranta rakentavat kestävää ja hiilineutraalia yhteiskuntaa kaupunginosa, kaupunki ja maakunta kerrallaan. Suomen nykyinen ilmastotavoite “Suomi on hiilineutraali 2035 mennessä” kaipaa tekoja ja tekijöitä. Lähienergialiiton aamiastilaisuudessa Smart Energy Åland ja Tampereen Hiedanranta hankkeiden edustajat kertoivat, miten he rakentavat kestävän ja hiilineutraalin yhteiskunnan: kaupunginosa, kaupunki ja maakunta kerrallaan.
Energiajärjestelmiä maailmalle – Ahvenanmaa pilottina. Flexens Oy:n tavoitteena on tulla maailman johtavaksi kehittyneiden uusiutuvien ja joustavien energiajärjestelmien projektikehitysyhtiöksi. Vuosi sitten perustettu yhtiö voitti Business Finlandin kasvumoottorikilpailutuksessa seitsemän miljoonan euron pääomalainan liiketoimintansa rakentamiseen. Smart Energy Åland -projekti tähtää kokonaisratkaisuun, jossa koko yhteiskunta toimii itsenäisesti täysin uusiutuvalla energialla, joista yksi osaprojekti on Tekoälyllä hallittu lämmitys säästää ja tuo mukavuutta.
Lähienergialiiton toimintatavoissa pysyy esillä yhteistyö
Lähienergialiiton syyskokouksessa Kristian Savelasta Lähienergialiiton puheenjohtaja ja Peter Reiter kutsuttiin Lähienergialiiton ensimmäiseksi kunniajäseneksi. Tilaisuuden aluksi paneelikeskustelussa pureuduttiin energiaverotuksen mielenkiintoiseen ytimeen, sekä mihin suuntaa energiaverotusta pitää muuttaa jotta päästöt minimoidaan ja hyväksyttävyys maksimoidaan.
Lähienergialiiton hallituksen kokouksien poliitikkovierailut jatkuivat. Lähienergialiiton hallituksen jäsenet keskustelivat sekä ministeri Kai Mykkäsen (kok.) että ministeri Krista Mikkonen (vihr.) kanssa energia- ja ilmastopolitiikan ajankohtaisista asioista. Lähienergialiitto palkitsi eduskunnan energiaremonttiryhmän ja kannusti jatkamaan hyvää työtä. Lähienergia-pöytästandaardi numero 7 luovutettiin 28.2.2019 eduskunnan energiaremonttiryhmälle, jonka puolesta pöytäviirin vastaanottivat kansanedustajat Hanna Kosonen ja Harri Jaskari sekä ryhmän koordinaattorina toimiva Sarianna Mankki.
Suomi on matkalla pois fossiilitaloudesta, ja kaikilla uusiutuvan energian muodoilla on siinä oma roolinsa. Uusiutuvan energian yhdistykset järjestivät Kestävää kasvua uusiutuvilla -tilaisuuden. OKRA maatalousnäyttelyssä Lähienergialiitto esitteli hajautetun pientuotannon etuja. Aurinkoinen ja tuulinen Oripään lentokenttä toimi jälleen näyttämönä yhdelle Suomen kesän suurista tapahtumista: OKRA maatalousnäyttely järjestettiin 3-6.7.2019. Näyttelyn aikana Lähienergialiitto osana MTK:n osastoa jakoi tietoa lähienergian tuottamisesta erityyppisillä maatiloilla.
Vuonna 2019 Lähienergialiiton jäsenkunta jatkoi laajenimistaan. Mm. Onninen, Rejlers ja DNA liittyivät jäseniksi
Onninen hakee vahvempaa roolia puhtaan energian käytön lisäämisessä – liittyi Suomen Lähienergialiiton jäseneksi. Lähienergialiiton tavoitteena on edistää suomalaista uusiutuvan energian käyttöä ja siihen liittyvää teknologiaa sekä liiketoimintaa. Keinoja siihen ovat tiedon ja asiantuntijuuden lisääminen lähienergiasta, yhteistyön lisääminen alan toimijoiden kesken sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
Rejlers yhdistää ICT:n insinööriosaamiseen ja tarjoaa asiakkailleen myös digitaalisia palveluratkaisuja. Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi tapasi Rejlersin Lasse Kankaisen, joka työskentelee palvelupäällikkönä Rejlersin Sähköverkot-yksikössä.
Lähienergialiiton tuorein jäsen DNA tuo älyn taloyhtiöiden lämmitykseen Wattinen-älylämmityspalvelulla. Rakennusten lämmittäminen aiheuttaa yli puolet ilmastopäästöistä pääkaupunkiseudulla. Wattinen-älylämmityspalvelu on helppo tapa osallistua ilmastotalkoisiin ja laskea taloyhtiön energiankulutusta jopa kolmanneksella.
Tutkimukset vahvistavat: suomalaiset kannattavat päästövähennyksiä ja olevat valmiit osallistumaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen
Suomalaisten tietoisuus elämäntapojensa hiilijalanjäljestä on kasvanut. Ilmastobarometri 2019: Yhä useampi suomalainen on lisäksi jo muuttanut omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. 76 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana – vaikuttaa myös äänestyskäyttäytymiseen. Yli kaksi kolmasosaa suomalaisista on muuttanut kulutus- tai käyttäytymistottumuksiaan ilmastonmuutoksen vuoksi. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 40 prosenttia äänestäjistä sanoi valitsevansa ehdokkaan, joka toimii ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Suomalaisista 45%:n mielestä puun käyttöä pitäisi lisätä lämmitysmuotona
Miten puun pienpolton hiukkaspäästöt saadaan kuriin? Sekä sähkön käyttöä että pienhiukkaspäästöjä halutaan vähentää. Päästöihin pyritään vaikuttamaan eri ratkaisuilla, kuten tulisijakannan uusimisella ja valistuksella oikeanlaisesta polttotekniikasta. Kotimainen keksintö automatisoi takan ilmanoton ja estää tahattoman ylilämmittämisen. Tulikiven uusi älysovellus auttaa takkapuita palamaan puhtaammin. Tulikivi Oyj esitteli Pielinen-mallistoon uusia kiertoilmatakkoja. Kaikki Pielinen-malliston takat ovat siitä erikoisia kiertoilmatakkoja, että paksun vuolukivikuoren ansiosta ne varaavat ja luovuttavat lämpöä jopa 13 tunnin ajan. Pienipäästöiset takat hyödyntävät tehokkaasti puusta saatavan lämpöenergian. Siksi lämmitykseen kuluu vain vähän puuta.
Geolämmön läpilyönti entistä lähempänä
St1 käynnistää maailman syvimpien geolämpökaivojen porauksen viimeisen vaiheen Otaniemessä. Vuonna 2018 ensimmäinen 6,4 kilometrin syvälämpökaivo porattiin valmiiksi ja toinen kaivo 3,3 kilometrin syvyyteen odottamaan vesistimulaation mallinnuksen tuloksia. Toisen kaivon loppuosan poraussuunnitelma on määritelty mallinnuksen perusteella ja sen poraus aloitettiin syyskuussa 2019. Laitos on valmistuessaan vuonna 2020 maailman syvin geotermisen energian lämmöntuotantolaitos, joka tuottaa lämpöä täysin päästöttömästi.
Turku Energia hakee toimenpidelupaa geotermistä laitosta varten porattaville lämpökaivoille. Kyseessä on noin 7 000 metriä syvä lämpökaivo geotermistä laitosta varten. Turku Energia laati geotermisen laitoksen rakentamisesta Turkuun aiesopimuksen energiayhtiö St1:n kanssa vuonna 2016. Lopullinen päätös laitoksen rakentamisesta Turkuun tehdään Espoossa meneillään olevan St1:n pilottihankkeen käyttöönoton jälkeen. Laitoksessa tuotettu geoterminen energia tulisi Turku Energian käyttöön.
Lämpöpumppujen suosio jatkoi kasvuaan. Hukkalämpöjen hyödyntäminen noussut yhä suurempaan rooliin
Lämpöpumppumyynti 2018 ponnahti 22% – Investoinnit yli puoli miljardia. Lämpöpumppujen myynti kasvoi 22% ja euromääräisesti vieläkin enemmän. 75 000 asennettuun lämpöpumppuun investoitiin yli puoli miljardia vuonna 2018. Suomeen on myyty jo 900 000 lämpöpumppua. Niiden kokonaistuotanto on 10 TWh/a, mikä vastaa jo 15 % koko Suomen asunto ja palvelurakennuskannan lämmityksestä. Lämpöpumppujen myynti kasvoi 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 47 %. Eniten rynnivät ilmalämpöpumput lähes 70 %:n kasvulla, mutta myös maalämpöpumppujen, ilma-vesilämpöpumppujen ja poistoilmalämpöpumppujen myyntiluvut nousivat 10-15 %. Suomeen myytyjen lämpöpumppujen määrä lähentelee jo miljoonaa ja niillä tuotetaan jo 15 %, 10 TWh/a, Suomen rakennusten lämmityksestä. Tämän valtavan kuluttajien tekemän ilmastomuutoksen torjuntainvestoinnin suuruus on jo huikea 4 miljardia.
Oulun Energia ja Osuuskauppa Arina yhteisvoimin ilmastotalkoisiin: tavoitteena on kehittää ja rakentaa yhteistyössä Ouluun ja myöhemmin Pohjois-Suomeen ja muualle Suomeen energiatehokkaita teknisiä järjestelmiä kauppakiinteistöjen hukkalämmön entistä parempaan hyötykäyttöön. Neste ja Turun Seudun Energiantuotanto (TSE) selvittävät mahdollisuuksia Naantalin jalostamon hukkalämpöjen hyödyntämiseen. Hukkalämpöjen hyödyntämisestä tehdään esisuunnittelu kuluvan vuoden aikana, ja mahdollinen investointipäätös vuoden 2020 aikana.
Toimisto- ja palvelurakennuksia ei enää tänä päivänäkään voi rakentaa ilman miellyttävää jäähdytystä. Ja jos sellaista ei ole, sen joutuu ennemmin tai myöhemmin hankkimaan. Jäähdytys muokkaa Suomen lämmitysmarkkinaa: Lämpöpumput jäähdytysominaisuuksineen mahdollistavat fossiilisista polttoaineista, ja polttamisesta yleensäkin, siirtymisen energiatehokkaisiin, sähköpohjaisiin lämmitysjärjestelmiin. Viime kesän pitkät hellejaksot ovat saaneet monet pohtimaan ilmalämpöpumpun hankkimista myös kerros- ja rivitaloasuntoihin. Taloyhtiössä asuvan on tärkeää muistaa, että osakas tarvitsee asennukseen aina taloyhtiön luvan.
Liikenne koskettaa meitä kaikkia ja siihen ehdotetut muutokset koetaan hyvin henkilökohtaisesti ja voimakkaasti
Koska liikenne tuottaa noin viidenneksen Suomen päästöistä, niin liikenteen päästövähennykset vaativat laajoja ja rankkoja toimenpiteitä – joiden toteutuksen hyväksyttävyyden hankkiminen on elintärkeää. Lähienergialiiton kevätkokouksessa keskusteltiin LVM:n johtaman työryhmän ehdottamasta toimenpideohjelmasta hiilettömään liikenteeseen 2045 mennessä. EU:lta puhtaustavoitteet julkisten hankintojen ajoneuvoille. EU:ssa on hyväksytty muutosdirektiivi, jonka tarkoituksena on edistää puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen osuutta julkisen sektorin hankkimissa ajoneuvoissa ja kuljetuspalveluissa.
Ilmastopaneeli laati laskurin eri henkilöautotyyppien päästöjen ja kustannusten vertailuun. Suomen ilmastopaneeli on kehittänyt laskurin, jonka avulla kuka tahansa voi laskea ja vertailla eri käyttövoimien henkilöautojen päästöjä ja kustannuksia.
Hämeenlinnan joukkoliikenne vahvistuu kuudella biokaasubussilla. Biokaasun käytöllä on mahdollista vähentää polttoaineen elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä jopa 85 prosentilla verrattuna perinteisiin polttoaineisiin. Biokaasun rooli raskaassa liikenteessä kasvaa. Valio ottaa käyttöönsä Suomen ensimmäisen biokaasulla kulkevan maidonkeräysrekan ja Heinon Tukku käyttää kuljetuksissaan jatkossa myös kotimaista biokaasua.
Kaasuautojen määrä ennätyskasvussa – 10 000 kaasuajoneuvon raja ylittyi Suomessa. Bonava tuo ensimmäisenä yhtiönä Suomessa kaikille uudisasuntokohteidensa autopaikoille sähköautojen latausvalmiuden ja aloittaa laajan palveluyhteistyön Parkkisähkö Oy:n kanssa.
Kiertotalouteen lisää kierroksia. Liikenteen päästövähennyksiin apua kasvavasta biokaasutuotannosta
Q Power ja St1 pilotoivat synteettisen polttoaineen valmistusta biojalostamon hiilidioksidista. Pilottihankkeessa Q Powerin biologinen metanointiteknologia hyödyntää St1:n biojalostamon jätepohjaisen etanolin tuotannosta talteen otettua hiilidioksidia. Q Powerin teknologialla saadaan tuotettua vedystä ja hiilidioksidista biometaania. Biometaania käytetään esimerkiksi uusiutuvana polttoaineena liikenteessä, biokaasuna sekä nesteytettynä laivaliikenteessä.
Valio ja Gasum haluavat muuttaa tiloilla muhivan lannan energiaksi: lehmän lannasta voidaan tuottaa biokaasua, joka korvaa liikenteen fossiilisia polttoaineita. Gasum ja Pirkanmaan Jätehuolto yhteistyöhön uuden biokaasulaitoksen tuotannon jakelusta liikenteen polttoaineeksi. Gasum, HSY ja Luonnonvarakeskus tutkivat yhteistyössä puhdistamolietteestä pyrolyysillä tuotettua lietehiiltä ja sen ominaisuuksia. Lietehiilihankkeen tavoitteena on edistää jätevesilietteiden sisältämien ravinteiden ja hiilen turvallista sekä energiatehokasta hyödyntämistä. Hankkeen tutkimuksissa hyödynnetään Gasumin Turun Topinojan biokaasulaitoksen pyrolyysilaitteistoa.
Oulun Energia ja Energiayhtiö Gasum valmistelevat yhteistyössä paikallista investointia, joka mahdollistaisi biokaasun tuotannon kasvattamisen ja jalostamisen liikennebiokaasuksi. Suunniteltu biokaasulaitos sijoittuisi Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitoksen yhteyteen ja olisi toteutuessaan ensimmäinen biokaasulaitos, jossa käytetään raaka-aineena yhdyskuntien sekajätteen joukossa olevaa biohajoavaa materiaalia.
Sähköjärjestelmä jatkaa uudistumistaan ja tuulivoiman rooli kasvaa uuden tuotantokapasiteetin rakentamisessa
Suomen sähköverkko on hyvin valmistautunut energiamurroksen muutosvaatimuksiin. Käynnissä oleva energiamurros edellyttää sähköverkon eri komponenttien kehittämistä nykyistä joustavammaksi. Energiajärjestelmän sähköistyminen puolestaan vaatii sähköverkolta nykyistä suurempaa toimitusvarmuutta. Hajautettu pientuotanto ja akut – perusteet ja lyhyt oppimäärä. Käynnissä oleva energiamurros vaatii kaikilta sähköjärjestelmän osilta lisää joustavuutta. Energian kysynnän ja tuotannon vaihdellessa tulevaisuudessa yhä enemmän energian varastoinnin merkitys jatkuvasti kasvaa oli sitten kysymys sähköstä tai lämmöstä.
Lähienergialiitto ja Smart Energy Transition -hanke järjestivät 30.1.2019 aamiaistilaisuuden tuulivoimasta. Aiheina olivat tuulivoima Suomessa ja maailmalla – nyt ja tulevaisuudessa, tuulivoimahankkeen läpiviennin vaiheet, tuulivoimateknologian kehitys ja erityyppiset PPA-sopimukset. Tuulivoimaloiden hyötysuhde nousee ja tuotantokustannukset laskevat. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kerääminen tilastojen mukaan Suomen tuulivoimaloiden hyötysuhde on noussut tasaisesti viime vuosien aikana. Vuonna 2018 parhaiten tuottaneen tuulipuiston kapasiteettikerroin oli lähes 45 prosenttia. Myös tällä hetkellä rakenteilla olevien tuulipuistojen laskennalliset hyötysuhteet yltävät 45 prosenttiin, mikä näkyy erityisesti tuulivoimatuotannon kustannusten laskuna.
Suomen tuulivoimakapasiteetti (noin 2 000 MW) luo 20-vuotisen elinkaarensa aikana työtä suomalaisille 55 800 henkilötyövuoden verran. Tuulivoimatuotannon suora työllistävä vaikutus on 2 600 henkilötyövuotta kerrannaisvaikutusten tuodessa työtä reilun 53 000 henkilötyövuoden edestä. Tuulivoimatuotannon lisäksi Suomessa on erittäin paljon tuulivoimaloiden komponenttien valmistusta ja vientiä. Kotimainen tuulivoimateknologia työllisti vuonna 2018 noin 2 000 henkilöä.
Uusiutuvan energian tuotantoon 1,36 TWh vuosittainen lisäys – hyväksyttyjen tarjousten keskihinta 2,5 euroa/MWh. Kaikki virastoon saapuneet 26 tarjousta koskivat tuulivoiman tuotantoa. Myönteinen päätös annettiin seitsemälle ja kielteinen 19:lle hankkeelle.
Biokaasun jakeluverkosto jatkoi laajenemistaan
Energiayhtiö Nivos avasi Hyvinkään Palopurolle luomubiokaasun julkisen tankkausaseman. Yhdessä viereisen Knehtilän luomutilan kanssa Palopuron tankkausasema ja biokaasulaitos muodostavat Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen agroekologisen symbioosin, jossa luomutilpan viljelyn sivuvirrat hyödynnetään luomubiokaasun tuottamiseen.
Gasumin ja IKEA Suomen yhteistyö laajenee – uudet kaasutankkausasemat Raisioon, Kuopioon ja Tampereelle. Jo IKEA-tavaratalojen yhteyteen avatut kaasutankkausasemat Espoon Lommilassa ja Vantaan Porttipuistossa ovat olleet erittäin suosittuja kuluttajien keskuudessa. Uudet asemat ovat tuoneet auki ollessaan liikenteeseen yli neljän miljoonan ajokilometrin edestä puhdasta polttoainetta ja liikenteen CO2-päästöjä on vähennetty noin 600 tonnilla verrattuna bensiiniin.
Gasum laajensi lisäksi tankkausasemaverkostoaan: tankkausasemat Seinäjoelle, Ouluun, Lahden Kujalaan ja Kuopioon alkuvuodesta 2020. Tankkausasemat palvelevat sekä raskasta liikennettä että henkilöautoja. Toukokuussa Lahden Kujalaan avattu kaasutankkausasema palvelee erityisesti raskasta liikennettä tarjoamalla polttoaineeksi raskaille ajoneuvoille soveltuvaa nesteytettyä maakaasua sekä nesteytettyä biokaasua.
Lähienergia-alan yritysjärjestelyt jatkuivat vilkkaina
Oilon Group Oy on ostanut Lapualaisen Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy:n (SLP) osake-enemmistön. SLP on merkittävä maalämpöpumpputuotteiden valmistaja ja alan uranuurtaja jo vuodesta 1983 lähtien. Danfoss on lisännyt omistuksensa suomalaisen kasvuyrityksen Leanheatin osakkeista 100 prosenttiin. Leanheat on erikoistunut kaukolämmitteisten rakennusten lämmityksen valvontaan, ohjaamiseen ja optimointiin tekoälyn sekä antureiden avulla. Leanheat laajentaa Ruotsin kiinteistö- ja kaukolämpömarkkinoille.
LA Kattohuolto Oy on solminut yhteistyösopimuksen Playgreen Finland Oy:n kanssa Sharp Solar -aurinkosähköjärjestelmien asennuksesta omakotitaloihin. Kattoalan ammattilaisena LA Kattohuolto takaa niin katon kuin aurinkosähköjärjestelmänkin toimivuuden.
SALO -aurinkopaneelien ja Areva Solar Maamekaniikan edustustukset PlayGreen Finland:lle PlayGreen Finland laajentaa aurinkoenergialaitteiden valikoimaansa. Yrityksen kautta saataville tulevat Areva Solar Oy:n toimittamat kotimaiset korkealaatuiset SALO -aurinkopaneelit sekä aurinkopaneelien maakenttäasennuksiin kehitetty Areva Solar Maamekaniikka.
Osa Suur-Savon Sähkö -konsernin sekä Etelä-Savon Energia -konsernin sähkönsiirto- ja kaukolämpötoimintojen palveluista siirtyy kesäkuussa toimialan suurimman palvelutuotantoyhtiön, Elenia Palveluiden tehtäviksi. Lumme Energia on tähän saakka tuottanut nämä palvelut. Lumme Energia hankki pääomistuksen Solarigo-konsernista – luvassa jopa 60 miljoonan euron investointi puhtaaseen suomalaiseen energiaan. Kaupan pitkän tähtäimen tavoitteena on tukea Suomen energiaomavaraisuutta ja rakentaa Solarigosta johtava kansallinen ja kasvavasti kansainvälinen aurinkosähkötoimija.
Suomen suurimpiin kuuluvan sähkönmyyntiyhtiön perustaminen etenee. Lahti Energia Oy, Oulun Energia Oy, Oulun Seudun Sähkö, Pori Energia Oy ja Vantaan Energia Oy sekä nykyisen Oulun Sähkönmyynnin osakkaat Tornion Energia Oy, Haukiputaan sähköosuuskunta, Raahen Energia Oy, Rantakairan Sähkö Oy ja Tenergia Oy ovat allekirjoittaneet perustamissopimuksen sähkönmyynti- ja asiakaspalveluliiketoimintojensa yhdistämisestä.
Hiljaiset insinöörit pelastavat maailman. Insinööripalveluja tarjoava Rejlers kiihdyttää kasvuaan ja osti osan Neste Engineering Solutions Oy:stä – liikevaihto kaksinkertaistetaan vuoteen 2025 mennessä.
Gasumin kasvustrategia etenee – Yhtiö ostaa AGAn Clean Energy- ja Nauticorin Marine Bunkering ‑liiketoiminnat Linde AG:ltä. Yrityskauppa on merkittävä edistysaskel pohjoismaisen kaasumarkkinan kehittymisessä mahdollistaen entistä laajemman tarjonnan vähäpäästöisiä energiaratkaisuja teollisuuden ja maa- ja meriliikenteen asiakkaiden kasvavaan kysyntään. Samalla kilpailukykyisen maakaasun ja biokaasun saatavuus paranee, käytettävissä oleva LNG-logistiikkakapasiteetti moninkertaistuu ja Gasumin kaasutankkausasemaverkosto laajenee Pohjoismaissa merkittävästi.
Napsin uusi toimitusjohtaja Timo Laakso aloitti selkein askelmerkein. Laakso on erittäin kokenut energia-alan kehittäjä, joka on johtanut mm. useita energia-alan projektikehityshankkeita sekä vastannut mm. uusien liiketoimintamallien luomisesta ja käynnistämisestä energiasektorin konsultointipalveluiden puolella. Niina Mikolanniemi aloittaa Joukon Voiman uutena toimitusjohtajana. Joukon Voiman uutena toimitusjohtajana aloittaa Niina Mikolanniemi (KTM). Niina siirtyy toimitusjohtajaksi yhtiön myynnin edistämisen tehtävistä. Koko uransa uusiutuvan energiateknologian alalla toiminut perustajajäsen DI Mikko Pääkkönen GreenEnergy Finland Oy:n toimitusjohtajaksi. Uusi toimitusjohtaja vie 130-vuotiasta Oulun energiaa vastuullisesti uuteen aikaan. Oulun Energian uudeksi toimitusjohtajaksi valittu Juha Juntunen tarttuu vuoden vaihteessa työhönsä positiivisella innolla.
Aurinkosähkön voittokulku jatkui Suomessa ja Savosolarin aurinkolämpöjärjestelmille isoja kauppoja Euroopassa
Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti lisääntyi 82 % vuodessa. Vuoden 2018 lopussa sähköverkkoon liitettyä aurinkosähkötuotantoa oli noin 120 megawattia (MW), selviää Energiaviraston sähkön jakeluverkonhaltijoilta keräämistä alustavista tiedoista.
Miljoona wattia Keskisen Kyläkaupan katosta. Oulun Energia toimittaa jättimäisen 3 500 aurinkopaneelin aurinkovoimalan tuottamaan uusiutuvaa sähköenergiaa Tuurin Kyläkaupan tarpeisiin. Se kattaa 65 000 m2 kattopinta-alasta noin 12 000 m2. Turku Energia toimittaa yhteistyössä Finnwind Oy:n kanssa Meyer Turku Oy:lle 1584 aurinkopaneelin voimalan. Voimala tuottaa vuodessa yhteensä noin 483 megawattituntia (MWh) sähköä. Jukolan viestissä ladattiin suunnistajien yölamppuja aurinkoenergiantuottolaseilla. Kangasalan Jukolassa oli ensimmäistä kertaa käytössä aurinkovoimala, jolla ladataan suunnistajien yösuunnistuslamppuja.
Savosolarin suurin aurinkolämpöjärjestelmä Grenaa Varmevaerkille otettu käyttöön kokonaan. Aurinkolämpökenttä, joka on kooltaan lähes 21 000 m2, tuottaa nyt puhdasta lämpöä Grenaan kaupungin kaukolämpöverkkoon. Savosolar toimitti aurinkokentän laajennuksen Jelling Varmeværkille. Aurinkolämpölaitoksen koko on yhteensä 20 135 m2. Savosolarin Condatin toimitus luovutettu, maailman ensimmäinen seurantasysteemi suurilla tasokeräimillä. 3,3 MW:n aurinkolämpölaitos Condat-sur-Vézèren kaupungissa Ranskassa otettiin käyttöön tammikuussa 2019. Savosolar toimittaa Kyotherm Solarille Ranskan suurimman aurinkolämpöjärjestelmän. Järjestelmän koko on yli 14 000 m2, eli yli kolme kertaa suurempi kuin Savosolarin edellinen toimitus Ranskaan.
Savosolar on solminut lopullisen sopimuksen Fernwärme Ettenheim GmbH:n kanssa noin 1 700 m2:n aurinkolämpöjärjestelmän ja 200 m3:n lämpövaraston toimituksesta. Savosolar aiesopimukseen Uniperin kanssa yhteistyöstä suurissa aurinkolämpöprojekteissa, koskein yhteistyöstä suurien aurinkolämpöjärjestelmien toteutuksessa teollisuuden prosessilämmön ja kaukolämmön tarpeisiin.
Savosolar toimittaa Suur-Savon Sähkölle Suomen suurimman aurinkolämpöjärjestelmän. Suur-Savon Sähkö rakentaa Puumalan kaukolämpöverkkoon ympäristöystävällisen aluelämpökeskuksen, jossa energiaa tuottaa aurinkokeräin-lämpöpumppu -hybridijärjestelmä, jonka osaksi Savosolarin keräinjärjestelmä tulee.
Kannattaako aurinkosähköön investoida maatilalle? MTK:n Maaltavastaajat-podcast otti asiasta selvää. MTK tarjoaa etuna jäsenille aurinkosähköä avaimet käteen -palveluna yhteistyössä Lähienergialiiton jäsenyritysten kanssa.
Lähienergialiiton jäsenyritykset osallistuivat menestyksekkäästi alan kilpailuissa
Flexens menestyi Business Finlandin kasvumoottorikilpailussa. Business Finland järjesti kasvumoottorikilpailun nyt toista kertaa. Tavoitteena oli löytää parhaat ideat, joilla eri alojen ekosysteemitoimijat voisivat synnyttää Suomeen vähintään miljardin euron arvosta innovaatiolähtöistä uutta liiketoimintaa, vientiä ja investointeja. Parhaat ideat esittäneille yrityksille Business Finland tarjoaa pääomalainaa alustayhtiön toiminnan ja ekosysteemin kehittämiseen.
Leanheat palkittiin parhaana ilmastoinnovaationa Asuntomarkkinoiden innovaatiokilpailussa. Leanheat voitti Asuntomarkkinoiden tänä vuonna yhdeksännen kerran järjestämän innovaatiokilpailun, jossa palkittiin paras ilmastoinnovaatio. Leanheat palkittiin tekoälyä hyödyntävästä kiinteistön ylläpidon järjestelmästä.
Parkkisähkö jaetulle toiselle sijalle kansainvälisessä Start Up Energy Transition -kilpailussa. 450 energia-alan yrityksen joukosta finaalin valittu Parkkisähkö sijoittui kilpailussa jaetulle toiselle sijalle.
Asunto-osakeyhtiö Tampereen Pohjolankatu 18-20 on yhdessä Tampereen kaupungin ja Enermix Oy:n kanssa voittanut Heat Pump City of the Year -tunnustuksen rakennuksessa toteutetulla edistyksellisellä lämpöpumppuhybridiprojektilla. Pohjolankadun kohteen kehittäminen on osa EU:n tukemaa EU-GUGLE -hanketta, jossa Tammelan asuinalueella sijaitsevien demonstraatiokohteiden energiatehokkuutta parannettiin kahdessa vaiheessa vuosien 2013-2018 aikana. Palkinto antaa myös tunnustusta asunto-osakeyhtiön puheenjohtajan Pertti Vesterisen tekemälle pitkäjänteiselle työlle taloyhtiön kehityksen eteen.
Vierasblogiin saatiin paljon mielenkiintoisia kirjoituksia tutkijoilta ja alan asiantuntijoilta
BCDC energia -hankkeen Teija Keränen kertoo energiatiedon lukutaidon 5 A:ta – Harppauksilla myönteisiin energia-arjen muutoksiin, Enni Ruokamo ja Jouni Räihä kirjoittivat tukilämmitysjärjestelmillä potentiaalia päästöjen ja kustannusten vähentäjinä, professori Ari Pouttu tarkastelee energiajärjestelmän kehittymistä kohti sähkön hallitsevuutta sekä sähköjärjestelmän kehityksen tulevaisuutta kirjoituksessa Kotitalouksien sähköjärjestelmän kehittymisen pieni historia – ja hieman tulevaa.
Joukon Voiman toimitusjohtaja Jukka Kajan kertoi kolme syytä, miksi joukkorahoituksella voi hillitä ilmastonmuutosta.
Smart Energy Transition -hankkeen Armi Temmes kirjoitti Voittajilla ja häviäjillä on tunteet – eletäänpä ihmisiksi energiamurroksessakin ja Karoliina Auvinen vaatii yhteiset säännöt aurinkosähkön tuotantoon: Mittaustietojen laskennassa ongelma – aurinkosähkö ei usein päädykään pientuottajan hyödyksi ja raportoi hyviä uutisia: valoa tunnelin päässä taloyhtiöiden aurinkoenergiayhteisöille.
Maaria Laukkanen kirjoitti Kyproksen energiahaasteista saadut kokemukset. Uutena kirjoittajana aloitti Motivan Milja Aarni kirjoittamalla Mistä löytyy ammattitaitoinen asentaja?.
Vantaan energian Janne Hartikainen kysyy onko sähkönsiirron Perusmaksu perusteeton? ja vastaa perustellusti, ettei se ole. Nivoksen Jerkko Starck kirjoittaa: Pienemmät päästöt ja joustoa liikkumiseen – Nivos ja Mäntsälän kunta kokeilevat sähkö- ja kaasuautojen yhteiskäyttöä.
Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi jatkoi omien energiatehokkuus- ja päästövähennystoimenpiteidensä analysointia kirjoituksissa Vain pientuottajan elämää, Unelma aurinkolämmöstä toteutui, Päästövähentäjän päiväkirja ja Etanolinhyöryinen vuosi takana.
Lue myös
Yhteenveto edellisestä vuodesta 2020.
Yhteenveto seuraavasta vuodesta 2018.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
