Vuosi 2023 piti sisällään mm. energiapolitiikan vuoden huippukohta oli Dubain ilmastokokouksen sopu luopua fossiilisista polttoaineista, puhdas lämmitysjärjestelmä perustuu hajautettuun tuotantoon ja monipuoliseen teknologiaan, yhteisöenergian hyödyntäminen on mahdollista yhä laajemmalle joukolle, tulevaisuuden energiajärjestelmä rakentuu älykkäistä ja joustavista ratkaisuista, vetyyn asetetut toiveet alkoivat muuttua konkretiaksi, biokaasun liikennekäyttö kasvaa jakeluverkoston laajentuessa, aurinkosähkön pientuotannon suosio ennätyslukemissa – teollisen kokoluokan aurinkopuistoja pystetään, energiamurroksen eteneminen vaatii runsaita muutoksia sääntelyyn ja vuonna 2023 niitä tulikin runsaasti.
Vuonna 2023 juhlittiin Lähienergialiiton kymmenvuotista taivalta
Runsaslukuinen joukko lähienergian ystäviä kokoontui huhtikuussa Ruoholahteen juhlistamaan Lähienergialiiton kymmentä ensimmäistä toimintavuotta. Rennossa ja lämpimässä ilmapiirissä keskusteltiin toteutuneista saavutuksista vähäpäästöiseen Suomeen ja lisäksi katsottiin tulevaisuuteen. Juhlaseminaarin avasi Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruususen puhe Paljon onnea Lähienergialiitto, olette ollut tosi tärkeässä roolissa tässä muutoksessa. Kunniapuheenjohtaja, professori emeritus Raimo Lovion alusti esityksellä Lähienergialiiton linjaukset ovat olleet hyviä ja kestäneet hyvin kymmenen vuoden ajan ja sitä seurasi paneelikeskustelu Lähienergian merkkipaaluja menneeltä kymmenen vuoden ajalta. Keskustelun moderaattorina toimi Lähienergialiiton Tapio Tuomi ja keskustelemassa olivat Anni Mikkonen Suomen tuulivoimayhdistys, Jussi Hirvonen Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU, Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö ja Markus Andersen Suomen Aurinkoenergiayhdistys. Seminaari loppupuolella Oras Tynkkynen alustusti ja sitä seurasi paneelikeskustelu Lähienergia on parempi kuin Lähi-idän energia. Moderaattorina toimi Armi Temmes ja keskustelemassa olivat Samuli Honkapuro LUT, Paula Pättikangas Nuorten Agenda2030 -ryhmä, Kaisa Kosonen Greenpeace Norden ja Lauri Muranen SAK.
Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja “10 vuotta lähienergiaa”. Sarjassa julkaistiin seuraavat pitkäaikaisen puheenjohtajan, professori emeritus Raimo Lovion kirjoitukset Sähköstä on moneksi ja energiasiirtymä kiittää. Miten tässä näin pääsi käymään, että tuulesta tuli näin tärkeä?, Nollamiehen mietteitä, Pumput lämmittävät tehokkaasti, Aurinko nousee. Muita kirjoituksia olivat puheenjohtajana vuosina 2018-2019 toimineen Tarja Hellsténin Aurinkoenergiamarkkinassa vahva kasvun ja kehityksen vuosikymmen ja toiminnanjohtaja Tapio Tuomen Siirsin sähkönkulutustani sähköjärjestelmäystävällisempään aikaan – oliko se helppoa kuin heinänteko?
Vuoden päätteeksi Lähienergialiiton sääntömääräinen syyskokous päätti: Jari Varjotie jatkaa Lähienergialiiton puheenjohtajana. Kokouksen yhteydessä pidettiin webinaari Päästökaupan uudet tuulet, jonka keskusteluista julkaistiin mm. Miksi päästökauppamekanismi on etevämpi päästöjen vähentäjä kuin muut ohjauskeinot
Energiapolitiikan vuoden huippukohta oli Dubain ilmastokokouksen sopu luopua fossiilisista polttoaineista
Dubain ilmastokokouksessa sopu fossiilisista polttoaineista irtaantumisesta. YK:n ilmastokokous COP28 päättyi Dubaissa haastavien neuvottelujen jälkeen. Fossiilisia polttoaineita koskevista kirjauksista saavutettiin historiallinen sopu. 1,5 asteen tavoite on edelleen hauraalla pohjalla. Sen saavuttaminen vaatii mailta ja etenkin suurilta talouksilta kiireellisiä lisätoimia.
Koska Suomen kilpailukyvyn säilyttäminen on ensisijaisen välttämätöntä, Lähienergialiitto ehdotti neljää toimenpidettä, jotta Suomen kilpailukyky pystytään varmistamaan: vakaa sääntely- ja investointiympäristö on elintärkeä, kaavoitus- ja luvitusongelmat tulee ratkaista, työvoiman riittävyys ja osaaminen on varmistettava, tehdään Suomesta älykkään energian kotimaa.
IEA arvioi jälleen myönteisesti Suomen energiapolitiikkaa – haasteita silti riittää. IEA:n mukaan Suomen ydinenergian ja uusiutuvan energian vahvuudet antavat vankan pohjan kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. Viiden vuoden välein toteutettava maatutkinta arvioi kohdemaansa energiapolitiikkaa ja antaa suosituksia uusista politiikkatoimista. Lähienergialiitto oli myös tällä kertaa yksi haastatteluissa sidosryhmistä.
Ilmastopaneelin raportti arvioi, että Suomesta on hyvää vauhtia kehittymässä uusiin vähäpäästöisiin vetypohjaisiin ratkaisuihin nojaava kilpailukykyinen talous. Muutos on ollut merkittävä etenkin energia- ja muussa teollisuudessa. Suuntaviivat kohti hiilineutraalia Suomea: Päästöt vähenevät vauhdilla, maankäyttösektorin nettonielua vahvistettava. . Fossiiliset päästöt vähenevät ennakoitua nopeammin, ja päästövähennyksiä voi vielä vauhdittaa määrätietoisin toimin. Suurin haaste on maankäyttösektorin nettonielun nostaminen Suomen vuoden 2030 EU-sitoumusten edellyttämälle tasolle. Ilmastopaneelin raportti: Teknologiset hiilinielut tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia – strategian ja kannustimien luominen kiireellistä. Teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavat negatiiviset päästöt tarjoavat lisäkeinoja hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja nettonegatiivisiin päästöihin heti sen jälkeen. Teknologisten nielujen varjolla ei tule hidastaa muita ilmastotoimia tai jättää päästövähennyksiä tekemättä, raportti painottaa.
Puhdas lämmitysjärjestelmä perustuu hajautettuun tuotantoon ja monipuoliseen teknologiaan
Lämpöpumppuja myytiin vuonna 2022 lähes 200 000 kappaletta: kasvu 50 %. Ilmalämpöpumppuja myytiin 160 000 pumppua kasvun ollessa lähes 60 %. Ilmavesilämpöpumppujen kasvuvauhti oli 60 % ja asennusmäärä 19 000 kappaletta. Maalämpöpumppuja myytiin 12 000 kappaletta parikymmenen prosentin kasvulla. Pientalojen poistoilmalämpöpumppujen myyntimäärä oli ainoana sektorina 20 % laskussa.
Meriaura Group Oyj: Savosolarin aurinkolämpöjärjestelmän toimitus Bauer Holzenergielle Saksan Bad Rappenauhun alkaa. Meriaura Energy Oy – Savosolar, joka on Meriaura Group Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö, on allekirjoittanut sopimuksen Bauer Holzenergie GmbH u. Co.KG:n kanssa aurinkolämpöjärjestelmän kokonaistoimituksesta Bad Rappenauhun, Saksaan. Aurinkolämpökeräinkentän koko tulee olemaan lähes 29 000 bruttoneliömetriä ja toimitussopimuksen arvo noin 9 miljoonaa euroa – Meriaura Energyn suurin toimitus tähän mennessä. Toimitettava aurinkolämpöjärjestelmä tuottaa lämpöä laajennettuun kaukolämpöverkkoon.
Suomen ensimmäinen geotermistä lämpöä kaukolämpöverkkoon tuottava laitos käynnistyi Vantaalla. Laitos on valmistumishetkellään Suomen ensimmäinen geoterminen lämpölaitos, jossa syntyvä puhdas ja täysin uusiutuva maalämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon ja myydään sieltä maalämmöstä kiinnostuneille asiakkaille. Kyseessä on pilottilaitos, jossa tutkitaan maalämmöllä tuotetun lämmön mahdollisuuksia kaukolämmön tuotannossa.
St1:n Otaniemen geotermisen pilottiprojektin syvät lämpökaivot tutkimuskäyttöön. Pilottiprojektissa porattiin kaksi lämpökaivoa yli kuuden kilometrin syvyyteen, jossa kallioperän lämpötila on noin 120 astetta. Projekti keskeytyi, koska vettä ei saatu virtaamaan riittävästi kaivosta toiseen ja suunnitellun lämpölaitoksen teho olisi ollut kaupallisesti kannattamaton. Tässä vaiheessa St1 tarjoaa projektin kaivot tieteelliseen tutkimukseen.
Yli 27 800 pientalon omistajaa on hakenut avustusta fossiilisesta öljy- tai maakaasulämmityksestä luopumiseksi ja ovat vaihtaneet kestävämpään energiaan perustuvaan lämmitykseen viimeisen 2,5 vuoden aikana. Kaikista öljylämmitteisistä kotitalouksista avustusta on hakenut nyt noin viidennes ja kaasulämmitteisistä noin neljännes.
Savosolar luovutti Suomen suurimman aurinkolämpöjärjestelmän Etelä-Savon Energialle. Aurinkolämpöjärjestelmä sijaitsee Tuskun alueella Mikkelissä ja on kytketty alueen kaukolämpöverkon osaksi. Keräinkentän nimellisteho on 360 kW ja sen koko on 415 m². Se on tällä hetkellä Suomen suurin aurinkolämpöjärjestelmä. Toimituksen arvo oli noin 200 000 euroa.
Tulevaisuuden energiajärjestelmä rakentuu älykkäistä ja joustavista ratkaisuista
Oulun Energia rakentaa Nokian tarpeisiin älykkään energiakeskuksen – tuottaa jäähdytyksen ja hyödyntää hukkalämmöt. Energiakeskus tuottaa Nokian toimintojen tarvitseman jäähdytyksen. Jäähdytyksen yhteydessä syntyvä hukkalämpö puolestaan hyödynnetään Oulun Energian kaukolämpöverkossa.
Lähienergialiitto järjestää Fingridin kanssa verkkotyöpajan kulutusjouston edistämisestä. Tilaisuudessa pohdittiin yhdessä keinoja edistää sähköjärjestelmän joustavuutta kulutusjouston avulla, koska eri toimijoiden välinen yhteistyö on avainasemassa tämän onnistumiseksi. Työpajan keskeisenä tavoitteena on muodostaa käsitys siitä, mitä vaadittaisiin, jotta kulutusjoustosta tulisi vakiintunut osa asiakkaiden energiaratkaisuja ja sähkönmyyjien tuotteita. Työpajassa käydyn keskustelun perusteella Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi kirjoitti Kysyntäjouston kolme ulottuvuutta (sääntely, toimijoiden roolit ja liiketoimintamallit sekä teknologia).
Kotimainen älykkääseen energianhallintaan keskittynyt OptiWatti on kehittänyt pientaloille tavan aurinkopaneelien tuotannon arvon maksimointiin.. Yhteen järjestelmään keskitetty energianhallinta perustuu energiankäytön ohjaukseen ennakoitavissa olevan tarpeen, oman tuotannon sekä sähkön hinnan perusteella. Sähkön kulutusta ohjataan hetkiin, jolloin se on halpaa tai sitä saadaan omasta aurinkosähköjärjestelmästä. Kalleimmat sähkön hinnat voidaan hyödyntää myymällä oma tuotanto verkkoon ja minimoimalla oma kulutus.
Suuren kokoluokan sähkövarastot yleistyivät
Merus Powerille 20 miljoonan euron tilaus suuren sähkövaraston toimittamisesta Taaleri Energialle. Lempäälään rakennettaan 30 MW/36 MWh:n sähkövaraston tukemaan sähköverkon toimintaa. Sopimukseen sisältyy myös Merus™ -pilvipalvelu, jossa on sähkövaraston etähallinta sekä akun käytön ja asiakkaan tulot sähkömarkkinoilta optimoiva kaupankäyntialusta. Merus Power vahvistaa asemaansa sähkövarastojen markkinoilla – Sallila Energia hankkii sähkövaraston tukemaan energiamurrosta. Merkittävä kotimainen sähkövarastovalmistaja Merus Power toimittaa Sallila Energia Oy:lle 1,7 MW / 1,7MWh sähkövaraston. Merus Power toimittaa Herrforsille sähkövaraston, joka tulee toimimaan sähkökattilan rinnalla Fingridin reservimarkkinoilla. Merus Power toimittaa 7 MW / 7MWh sähkövaraston Oy Herrfors Ab:lle.
Merus Power on uusissa tiloissa – Kasvukyky kasvanut merkittävästi. Merus Power, merkittävä sähkönlaaturatkaisuja ja sähkövarastoja valmistava yritys, on muuttanut uusiin laajempiin toimitiloihin Ylöjärvellä. Pääkonttorin ja tehtaan muuton myötä yrityksen tuotantokapasiteetti on kasvanut merkittävästi ja tilat tarjoavat nyt entistä paremmat edellytykset sekä tuotekehitykselle että logistiikalle.
Vetyyn asetetut toiveet alkoivat muuttua konkretiaksi
Sähkön- ja vedynsiirron kehitys luo perustan tulevaisuuden puhtaalle energiajärjestelmälle ja vetytalouden kasvulle. Suomella on hyvät edellytykset kehittyä vetytalouden edelläkävijäksi, joka valmistaa 10 % EU:n puhtaasta vedystä. Yhdessä kilpailukykyisen uusiutuvan sähkön tuotannon kanssa, sähkön ja vedyn siirtoinfrastruktuurit mahdollistavat vetytalouden kasvun ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Fingrid ja Gasgrid Finland selvittivät yhteishankkeessaan vetytalouden mahdollisuuksia ja vaikutuksia Suomen energiajärjestelmään.
Suomen ensimmäinen vedyn siirtoverkkohanke etenee. Gasgrid Finland Oy:n vedyn siirtoinfrastruktuurin demonstraatiohankkeessa on tarkoituksena rakentaa vedyn siirtoputki, jossa Kemira Oyj:n Joutsenon tehtaalla syntyvää vetyä siirretään Ovako Imatra Oy Ab:n Imatran terästehtaalle Gasgridin vetyputkea pitkin. Kyseessä on ensimmäinen teollisuusalueen ulkopuolinen vedyn siirtohanke.
Uusi kumppanuus laajamittaisen, integroidun uusiutuvan energiajärjestelmän kehittämiseksi Ahvenanmaalla. Copenhagen Infrastructure Partners (CIP), Flexens ja Lhyfe ovat solmineet kumppanuuden kehittämään ja rakentamaan kunnianhimoisen integroidun energiasaarekeratkaisun, joka mahdollistaa laajan merituulen, vihreän vedyn tuotannon ja muun paikallisen arvoa luovan toiminnan Ahvenanmaalla. Flexensin spin-off HydRe saa Energiavirastolta 800 000 euron investointituen vedyn tankkausaseman rakentamiseen Lietoon. HydRe perustettiin vuoden 2022 alussa Flexensin spin-off -yhtiönä kehittämään vedyn tankkausasemaverkostoa raskaan liikenteen tarpeisiin Pohjois-Euroopassa.
Gasgrid, Vantaan Energia, Helen ja Neste yhdistävät voimansa teollisen vetylaakson kehittämiseksi Uudellemaalle. Yhteishanke edistää pyrkimystä tehdä Suomesta johtava eurooppalainen vetytalous, joka luo teollisuudelle investointimahdollisuuksia ja tukee Suomen ja Euroopan hiilineutraaliustavoitteita.
Biokaasun liikennekäyttö kasvaa jakeluverkoston laajentuessa
Gasumin uusin ja Lapin ensimmäinen tankkausasema Keminmaalla auki. Asemaverkoston laajeneminen Pohjois-Suomessa mahdollistaa yhä useammalle yritykselle vähäpäästöiset kuljetukset biokaasulla. Keminmaan asema on Lapin ensimmäinen kaasutankkausasema, Gasumin toistaiseksi pohjoisin tankkausasema ja samalla Euroopan pohjoisin nesteytetyn biokaasun eli LBG:n tankkausasema. Gasum rakentaa maailman pohjoisimman kaasuntankkausaseman Rovaniemelle. Rovaniemen aseman myötä vähäpäästöiset kuljetukset biokaasulla ovat mahdollisia valtaosassa Suomea. Asema on ollut jo pitkään erittäin toivottu myös henkilöautoilijoiden keskuudessa Lapin matkailun näkökulmasta. Asema avautuu arviolta alkukesästä 2024.
Gasum toimittaa nesteytettyä biokaasua Vieremän biokaasuterminaalille. Sopimuksen mukaisesti Gasum toimittaa biokaasua Vieremän Lämpö ja Vesi Oy:n biokaasuterminaalille syksystä lähtien.
Yhteisöenergian hyödyntäminen on mahdollista yhä laajemmalle joukolle
Sähkön pientuotannon netotus ja hyvityslaskenta tarjolla kaikkialla Suomessa. Vuoden 2021 alusta tuli voimaan lakimuutos, joka mahdollisti sähkön pientuotannon netotuksen, kiinteistön sisäisen energiayhteisön perustamisen ja hyvityslaskentapalvelun. Vuoden 2022 loppuun asti näiden saatavuus vaihteli jakeluverkkoyhtiöittäin, mutta vuoden 2023 alusta lähtien ne ovat tarjolla kaikkialla Suomessa sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihdonjärjestelmän (datahub) palveluina.
Työryhmä selvitti energiayhteisöjen käytön edistämistä sähkömarkkinoilla. Sähkönkäyttäjien rooli sähköjärjestelmässä korostuu vihreän siirtymän myötä. Lähienergialiitto oli mukana TEM:n työryhmässä, joka selvitti mahdolliset sääntelyn jatkokehitystarpeet energiayhteisömääritelmän laajentamiseksi ja erillisten linjojen hyödyntämisen osalta. Erilaiset energiayhteisöt ovat suunniteltu helpottamaan sähkön loppukäyttäjien investointeja uusiutuvaan energiaan sekä edistämään uusien toimintatapojen käyttöönottoa kuten kulutusjoustoon osallistumasta.
Katja Kurki kirjoitti kaksi blogitekstiä energiayhteisöihin liittyen: Onko oikeudenmukaisen energiamurroksen edellytys tasapainottelu keskitettyjen ja hajautettujen energiajärjestelmien välillä? ja Kansalaisten potentiaalia sekä osallistumis- ja investointihalukkuutta energiayhteisöihin pitää kartoittaa.
Uusi Energiahankkeet-sivusto esittelee vaihtoehtoja taloyhtiön energiaremonttiin. Tuoretta tietoa ja esimerkkejä toteutetuista taloyhtiöiden energiahankkeista löydät energiahankkeet.fi-sivustolta. Hankkeessa on mukana Aalto-yliopisto, Vaasan yliopisto, Helsingin kaupunki, Motiva, Isännöintiliitto, Lähienergialiitto, Kiinteistöliitto, HSY ja Syke.
Aurinkosähkön pientuotannon suosio ennätyslukemissa, teollisen kokoluokan aurinkopuistoja pystetään
Aurinkosähkön pientuotannon suosio ja kasvuvauhti ennätyslukemissa. Aurinkosähkön pientuotannon kapasiteetti ylitti 600 megawattia Suomessa vuonna 2022. Energiaviraston tiedon mukaan vuoden 2022 lopussa sähköverkkoon oli liitetty aurinkosähkön pientuotantokapasiteettia yhteensä noin 635 megawattia. Kapasiteetti kasvoi yli 60 prosenttia eli yli 240 megawattia vuoteen 2021 verrattuna. Verkkoon kytkettyjen pientuotantojärjestelmien lukumäärä kasvoi 2021 lopun yli 39 000 kappaleesta 2022 lopun yli 69 000 kappaleeseen.
Lämpöpumppualan suurin asennus- ja huoltopalvelujen tarjoaja LämpöYkkönen tuo nyt kuluttajille ratkaisut myös aurinkosähköön ja energian varastointiin. LämpöYkkönen tuo aurinkosähköpaneeleihin ja energian varastointiin liittyvät palvelut myös kuluttajien saataville. Yli 90 000 kotitalouden energiaremontista kokemusta kartuttanut yhtiö ja Suomen johtava lämpöpumppuja ja niiden asennus- ja elinkaaripalveluja tarjoaja haluaa, että suomalaiset kotitaloudet saavat aurinkosähköstä mahdollisimman suuren hyödyn irti.
Motivan ja Energiaviraston Aurinkosähkövoimalat kartalla-sovellukseen on koottu tietoa teollisen mittaluokan aurinkovoimaloista. Suomessa teollisen mittaluokan aurinkovoimaloiden yhteenlaskettu teho voi kasvaa nykyisestä 50 megawatista jopa yli 9 500 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Jos kaikki tällä hetkellä suunnitteilla olevat hankkeet toteutuvat, voimaloiden määrä kasvaa nykyisestä 16:sta jopa 120:een vuoden 2030 loppuun mennessä. Tiedot ilmenevät Motivan ja Energiaviraston uudesta Aurinkosähkövoimalat-karttapalvelusta.
Suomalainen sijoitusyhtiö H.G Paloheimo ja Solnet Group, kansainvälisesti toimiva aurinkoenergia-alan yritys, aloittavat yhteistyön aurinkopuistohankkeiden valmistelusta Paloheimon omistamille maille; yhteensä 165 hehtaaria Hausjärven, Tuusulan ja Riihimäen alueilla. Alueille suunnitellaan teollisen mittakaavan aurinkopuistoja, joiden paneelien yhteenlaskettu teho on noin 140 MWp. Investoinnin arvo on jopa 100 miljoonaa euroa ja hanke tullaan toteuttamaan kumppanimallilla.
Energiamurroksen eteneminen vaatii runsaita muutoksia sääntelyyn ja vuonna 2023 niitä tulikin oikein runsaasti
Ohje vihreän siirtymän hankkeiden etusijasta lupakäsittelyssä valmis. Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeet vihreän siirtymän investointeja edistävien hankkeiden etusijasta lupakäsittelyssä. Aluehallintoviraston verkkopalvelusta löytyvät ohjeet on tarkoitettu sekä luvanhakijoille että aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. EU-asetus nopeuttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä – kansallinen soveltamisohje julkaistu. Vuoden 2022 lopulla voimaan tullut määräaikainen EU-asetus nopeuttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä. Työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö ovat julkaisseet uusiutuvan energian lupa-asioita käsitteleville viranomaisille ohjeen asetuksen soveltamisesta.
Eduskunta hyväksyi rakentamisen päästöjä pienentävät ja digitalisaatiota edistävät lait. Uusi laki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Laki myös sujuvoittaa rakentamista, vauhdittaa kiertotaloutta ja digitalisaatiota ja parantaa rakentamisen laatua. Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025.
Uusiutuvan energian direktiivistä saavutettu sopu EU:n trilogineuvotteluissa. Uusiutuvan energian direktiivin päivityksestä saavutettiin 30.3.2023 aamulla alustava yhteisymmärrys Euroopan komission, parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston trilogineuvottelussa. Uusiutuvan energian koko EU:ta koskevaa yleistavoitetta vuodelle 2030 korotettiin nykyisestä 32 prosentista 42,5 prosenttiin. Tämä edellyttäisi Suomelta noin 60 prosentin tasoa.
Energiaverotusohje päivitetty on päivitetty 19.6.2023 ja se tulee voimaan 1.7.2023 alkaen. Pääosa muutoksista on biokaasun verotuksesta kertovassa luvussa, lisäksi pientä tarkennusta on nestemäisten polttoaineiden verotusmenettelyissä ja lämpöpumppujen sähköverossa.
Vuoden aikana tapahtui uusiutuvan energian alalla yritysjärjestelyitä
Nivos luopuu sähkönmyynnistä – asiakassopimukset siirtyvät 1.2. alkaen Fortumille ilman muutoksia hintoihin ja ehtoihin. Sopimukset ja sopimusehdot säilyvät siirron jälkeen ennallaan. Nivos panostaa paikallisten verkkojen ja palveluiden kehittämiseen.
Solarigosta Suur-Savon Sähkön tytäryhtiö. Yritysjärjestelyllä turvataan Solarigon voimakkaan kasvun edellytyksiä javirtaviivaistetaan konsernirakennetta.
Ranskalainen Lhyfe suurimmaksi omistajaksi suomalaiseen projektikehitysyhtiö Flexensiin kiihdyttämään yhdessä vihreän vedyn kasvua. Lhyfe, yksi maailman edelläkävijöistä vihreän ja uusiutuvan vedyn tuotannossa, joka vähentää teollisuuden ja liikkumisen hiilidioksidipäästöjä, ilmoittaa hankkineensa 49 %:n osuuden suomalaisesta Flexens-yhtiöstä, joka on vihreän vedyn- ja Power-to- X -hankkeiden kehittäjä.
Kesko ostaa ruotsalaisen aurinkovoimajärjestelmien tukkukauppiaan Zenitec Swedenin. Keskon tytäryhtiö Onninen on sopinut ostavansa aurinkovoimajärjestelmien tukkukauppaa harjoittavan Zenitec Sweden Ab:n. Yritysosto laajentaa Onnisen roolia Ruotsin uusiutuvien energiamuotojen markkinalla ja vahvistaa siten Onnisen asemaa vihreän siirtymän edistäjänä.
Meriaura Group hankkii aurinkosähköjärjestelmiä toimittavan Rasolin. Rasol on vuonna 2019 perustettu aurinkosähköjärjestelmiä pääasiassa Etelä-Suomessa myyvä ja asentava yritys. Yhtiö on kasvanut voimakkaasti; sen liikevaihto oli vuonna 2022 jo yli 5 miljoonaa euroa ja käyttökate yli 700 000 euroa.
Oomin aurinkoliiketoiminta vahvassa kasvussa – Uusi yhtiö Oomi Solar palvelee yritysasiakkaita. Oomi Energia yhtiöittää vahvassa kasvussa olevan yritysasiakkaiden aurinkoliiketoimintansa uudeksi Oomi Solar Oy:ksi. Yritysasiakkaisiin keskittyvä Oomi Solar Oy aloittaa toimintansa 1.1.2024.
FrEE – Framtidens EnergiExpert – tulevaisuuden energiaosaajat hiilivapaaseen kasvuun -hanke saatiin päätökseen
FrEE-hankkeen toteuttajat Metropolia AMK, Yrkeshögskolan Novia, Stadin ammatti- ja aikuisopisto ja Lähienergialiitto haluavat kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita henkilöitä ja osapuolia hankkeen onnistuneesta loppuun saattamisesta. Erityiskiitokset lähetämme Hämeen ELY-keskukseen ja hankkeen ohjausryhmän sekä advisory boardin jäsenille. Hanke rahoitettiin REACT-EU -rahoituksesta osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
FrEE-hankkeen päätösseminaari Energiaosaaminen on tulevaisuutta – Energikunnande är framtid pidettiin Metropolian Myllypuron kampuksella 17.8.2023. Tilaisuuden juonsi Kirsi Alm-Siira. Tilaisuuden keynote-puheessa Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen kertoi ”Mitä vihreä siirtyä vaatii meiltä”. Aivotutkija, professori Minna Huotilainen esityksen aiheena oli ”Yrittäjät ovat huippuosaajia ja -oppijoita. Aivotutkijan vinkit erilaisille oppijoille muuttuvaan työelämään”. Lisäksi kuulimme esitykset ”Kouluttajien verkottamisella lisää vetyosaajia – Minna Näsman”, ”Energia-alan yrityksen tärkein osaaminen on kokonaisuuksien ymmärtäminen – Petri Koivula” ja ”Yrittäjän näkökulma jatkuvaan oppimiseen ja käyttökokemuksia FrEE-hankkeen opiskelumateriaalista – Kaija Niemi”.
Hankkeen aikana järjestettiin lukuisia tapahtumia, mm. Älykkäät järjestelmät ja energiatehokkuus kiinteistöissä, Talotekniikka tänään -koulutustilaisuus, #FutureLearning – Energia-alan osaamisen uudet ulottuvuudet tutustutti kävijänsä virtuaalitodellisuuteen.FrEE-hanke keräsi koulutusorganisaatioita ja yrityselämää miettimään yhteiskehittämistä.
Hanke tuotti runsaan joukon kiinnostavia blogi-kirjoituksia, jotka löydät tämän linkin avulla.
Lue myös
Yhteenveto edellisestä vuodesta 2022.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi, Lähienergialiitto
